Sven von Wright
Sven von Wright (käytti Saksassa peitenimeä Filip Art), (25. elokuuta 1895 Hanko – 16. syyskuuta 1955) oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa olivat filosofian kandidaatti, kauppaneuvos Ferdinand von Wright ja Johanna Maria Nykopp. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Brita Ekkvistin kanssa.[1][2]
Opinnot muokkaa
Sven von Wright kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin uudesta ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1914 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Teknillisen korkeakoulun kemiallisella osastolla ja suoritti insinööritutkinnon ensimmäisen osan vuonna 1917. Tykistöupseerien täydennyskurssin hän suoritti vuonna 1920 ja esiupseerien tykistökurssin vuonna 1923.[1][2]
Jääkärikausi muokkaa
Sven von Wright liittyi insinööritutkinnon suoritettuaan isoveljensä Gunnar von Wrightin esimerkkiä noudattaen vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n täydennyspataljoonaan 28. toukokuuta 1917, josta hänet siirrettiin 19. marraskuuta 1917 pataljoonan haupitsipatteriin.[1][2]
Suomen sisällissota muokkaa
Sven von Wright saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan Jääkäritykistön 2. patteriin ja osallistui taisteluihin Länkipohjassa, Pitkäjärvellä, Orivedellä, Kangasalla ja Lempäälässä sekä Tampereella. Tampereen valloituksen jälkeen hänet sijoitettiin tykistön uudelleen järjestelyn yhteydessä jaosjohtajaksi Jääkäritykistöprikaatin 2. jääkäripatteriston 3. patteriin, minkä mukana otti osaa taisteluihin Karjalankannaksella muun muassa Raivolassa ja Inoon saaristossa.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika muokkaa
Sven von Wright palveli sisällissodan jälkeen hetken adjutanttina Koiviston rannikkotykistössä, josta hänet määrättiin 15. heinäkuuta 1918 alkaen Suomen tykistökouluun adjutantiksi. Tykistökoulusta hänet siirrettiin tykistön uudelleenjärjestelyn yhteydessä Kenttätykistörykmentti 1:een ja sijoitettiin 10. lokakuuta 1918 alkaen rykmentin adjutantiksi. Adjutantin tehtävistä hänet siirrettiin patterinpäälliköksi ensin 1. helmikuuta 1919 alkaen 8. patteriin ja 10. huhtikuuta 1919 alkaen 9. patteriin. Jääkäritykistöpatteristoon hänet siirrettiin 1. lokakuuta 1919 ja sijoitettiin patterinpäälliköksi 1. patteriin. Jääkäritykistörykmentin I patteriston komentajaksi hänet nimitettiin 15. heinäkuuta 1921, mistä hänet siirrettiin 30. huhtikuuta 1924 Yleisesikuntaan, missä hänet sijoitettiin toimistoupseeriksi järjestelytoimistoon. Yleisesikunnassa hänet siirrettiin 10. tammikuuta 1925 liikekannallepanotoimiston päälliköksi. Takaisin tykistöön hänet siirrettiin 16. syyskuuta 1927 ja hänet sijoitettiin komentajaksi Jääkäritykistörykmentin II patteristoon, josta hänet siirrettiin edelleen 27. helmikuuta 1929 patteriston komentajaksi Raskaan kenttätykistörykmentin II patteristoon.[1][2]
Armeijasta Sven von Wright erosi 6. huhtikuuta 1929 ja siirtyi Ab Wärtsilä Oy:n Värtsilän rautatehtaan osastopäälliköksi ja oli tehtävässä vuoteen 1936 saakka, jolloin siirtyi saman tehtaan isännöitsijäksi.[1][2]
Talvisodan jälkeen solmitun Moskovan rauhan jälkeen Värtsilän rautatehdas jäi Neuvostoliitolle menentetylle alueelle. Tällöin hän siirtyi Wärtsilä-yhtymän toiselle rautatehtaalle Taalin rautatehtaalle toimkitusjohtajaksi.[2]
Talvi- ja jatkosota muokkaa
Sven von Wright toimi talvi- ja jatkosodan aikana Värtsilän tehtaiden väestönsuojelupäällikkönä. Sotien jälkeen hän siirtyi osastopäälliköksi Wärtsilä-yhtymään.[2]
Luottamustoimet muokkaa
Sven von Wright toimi kenttätykistörykmentti 1:n kunnianeuvoston jäsenenä vuonna 1919 ja Jääkäriprikaatin kunniatuomioistuimen jäsenenä vuosina 1920 ja 1922 sekä varapuheenjohtajana vuonna 1928 sekä Värtsilän suojeluskunnan esikunnan jäsenenä vuonna 1931. Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin piiriesikunnan jäsenenä hän toimi vuonna 1933.[1][2]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
        |
|
Katso myös muokkaa
- Von Wright suku
Lähteet muokkaa
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.