Kenttätykistörykmentti 1 (1918–1939)
Kenttätykistörykmentti 1 (KTR 1) oli Suomen armeijan tykistöyhtymä, joka perustettiin sisällissodan päätyttyä 1918 ja lakkautettiin talvisodan alettua.
| Kenttätykistörykmentti 1 | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1918–1939 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Kenttätykistö |
| Marssi |
K. von Collan: Suomalainen veljeslaulu (Hangon marssi) F. Pacius: Sotilaspoika (1937-) |
| Sodat ja taistelut | Tampere, Viipuri |
| Vuosipäivät |
29. huhtikuuta 2. helmikuuta (1927-) |
| Ansiomerkit | IV lk:n vapaudenristi (VR4) |
| Komentajat | |
| Tunnettuja komentajia | kenraaliluutnantti Lauri Malmberg |
Perustaminen muokkaa
Suomen sisällissodan lopulla perustettu jääkäritykistöprikaati hajotettiin sodan päätyttyä armeijakäskyllä numero 20/19.7.1918. Jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmberg ja saksalainen majuri Butz järjestivät Suomen tykistökoulussa Lappeenrannassa tykistöjoukot uudelleen. Armeijan päiväkäskyllä numero 24/24.7.1918 perustettiin kenttätykistörykmentti 1, jonka komentajaksi määrättiin Malmberg. Rykmentti perustettiin muodollisesti tykistökoulun A-osaston haupitsiryhmästä ja C-osaston miehistöstä 19. elokuuta.[1]
Historia muokkaa
Rykmentti nimettiin 23. elokuuta uudelleen Hämeen kenttätykistörykmentti N:o 1:ksi. Kolmipatteristoinen rykmentti oli Lappeenrannassa, kunnes se siirtyi marraskuussa Tuusulaan. Sotaministeriön käskyllä rykmentin II patteristo siirrettiin muodostettavan kenttätykistörykmentti 3:n rungoksi, jolloin III patteristo nimettiin II patteristoksi. Rykmenttiin perustettiin uusi III patteristo 19. huhtikuuta 1919 komentajanaan jääkärikapteeni E. G. Melin. Sotaministeriö palautti 7. toukokuuta rykmentin nimen kenttätykistörykmentti 1:ksi. Rykmentin I patteristo siirtyi 30. toukokuuta Helsinkiin Kampin kasarmeille.[2]
Organisaatio muuttui 1921 nelipatteristoiseksi, mutta kaksipatteristen patteristojen muodostamisen seurauksena yksi patteri lakkautettiin. Patteristoista kaksi (I ja IV) olivat Helsingissä ja kaksi Tuusulassa. IV patteristo hajotettiin vuonna 1926 ja I patteristo siirrettiin Turkuun. III patteristo siirrettiin vuonna 1929 Hämeenlinnaan, missä se liitettiin jääkäritykistörykmenttiin. Hämeenlinnasta siirrettiin vastaavasti ruotsinkielinen patteristo Turkuun rykmentin I patteristoksi. Saman vuoden lopulla hajotettiin vielä III patteristo.[3]
Rykmentti siirtyi 1. toukokuuta 1934 Hämeenlinnaan, missä jääkäritykistörykmentti oli hajotettu 31. joulukuuta 1933. Hajotetun rykmentin jäänteet olivat muodostaneet kenttätykistörykmentti 1:n Hämeenlinnan patteriston. Rykmentin I patteristosta muodostettiin kenttätykistörykmentti 4 ja se siirrettiin Vaasaan.
Talvisodan suojajoukkojen perustamisesta annettiin 5. – 6. lokakuuta 1939 käskyt, joiden mukaan rykmentin piti perustaa 1. prikaatin patteristo ja siirtyä 8. lokakuuta mennessä suojajoukkokokoonpanossa Leipäsuolle.[4]
Komentajat muokkaa
Rykmentin komentajina ovat olleet:[5]
- eversti Lauri Malmberg 1918–1921
- eversti Erik Gunnar Melin 1921–1938
I patteriston komentajat:[6]
- jääkärikapteeni Jarl F. Lundqvist 20. elokuuta 1918–1921
- kapteeni Alfred Holström 1921
- kapteeni Urho Stelander 1921–1922
- jääkärikapteeni Veikko Räsänen 18. elokuuta 1922 alkaen
- kapteeni Toivo Söderman 1923
- kapteeni Alfred Holström 1924
- jääkärimajuri Veikko Räsänen 1924
- jääkärikapteeni William Häkli 17. syyskuuta 1924– 16. toukokuuta 1928
- majuri Per Sundman 1928–1932
- everstiluutnantti Carl G. Schauman 1933–1934
- everstiluutnantti Toivo Sarparanta (ent. Söderman) 1934–1936
- everstiluutnantti Elias Viktor Simolin 1936–1939
II patteriston komentajat:[6]
- jääkärimajuri Paul Sievert 1918–1919
- jääkärikapteeni Gunnar Stenmark 1919–1920
- kapteeni Toivo Lehtonen 1920–1923
- kapteeni Per Sundman 1923–1924
- kapteeni Toivo Sarparanta (ent. Söderman) 1924
- jääkärimajuri Veikko Räsänen 1924–1925
- kapteeni Toivo Sarparanta (ent. Söderman) 1925–1929
- majuri Per Sundman 1929–1932
III patteriston komentajat:[6]
- jääkärikapteeni Jarl O. Vegelius 1918–1919
- jääkärimajuri Gunnar Melin 1919–1921
- kapteeni Alfred Holmströn 1921–1922
- kapteeni Urho Stelander 1922–1927
- kapteeni Lars V. Klärich 1927–1928
IV patteriston komentajat:[6]
- jääkärikapteeni Oskar Sippola 1920–1924
- kapteeni Per Sundman 1924–1926
Lähteet muokkaa
- toimituskunta: KTR1. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto, 1938.
- toimituskunta: Talvisodan historia 1. Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-0-08715-7.
- Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia, osa I. Helsinki: Suomen Kenttätykistön säätiö, 1989. ISBN 952-90082-0-1.