Kenttätykistörykmentti 1 (1918–1939)

Kenttätykistörykmentti 1 (KTR 1) oli Suomen armeijan tykistöyhtymä, joka perustettiin sisällissodan päätyttyä 1918 ja lakkautettiin talvisodan alettua.

Kenttätykistörykmentti 1
Toiminnassa 1918–1939
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Kenttätykistö
Marssi K. von Collan: Suomalainen veljeslaulu (Hangon marssi)
F. Pacius: Sotilaspoika (1937-)
Sodat ja taistelut Tampere, Viipuri
Vuosipäivät 29. huhtikuuta
2. helmikuuta (1927-)
Ansiomerkit IV lk:n vapaudenristi (VR4)
Komentajat
Tunnettuja komentajia kenraaliluutnantti Lauri Malmberg

PerustaminenMuokkaa

Suomen sisällissodan lopulla perustettu jääkäritykistöprikaati hajotettiin sodan päätyttyä armeijakäskyllä numero 20/19.7.1918. Jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmberg ja saksalainen majuri Butz järjestivät Suomen tykistökoulussa Lappeenrannassa tykistöjoukot uudelleen. Armeijan päiväkäskyllä numero 24/24.7.1918 perustettiin kenttätykistörykmentti 1, jonka komentajaksi määrättiin Malmberg. Rykmentti perustettiin muodollisesti tykistökoulun A-osaston haupitsiryhmästä ja C-osaston miehistöstä 19. elokuuta.[1]

HistoriaMuokkaa

Rykmentti nimettiin 23. elokuuta uudelleen Hämeen kenttätykistörykmentti N:o 1:ksi. Kolmipatteristoinen rykmentti oli Lappeenrannassa, kunnes se siirtyi marraskuussa Tuusulaan. Sotaministeriön käskyllä rykmentin II patteristo siirrettiin muodostettavan kenttätykistörykmentti 3:n rungoksi, jolloin III patteristo nimettiin II patteristoksi. Rykmenttiin perustettiin uusi III patteristo 19. huhtikuuta 1919 komentajanaan jääkärikapteeni E. G. Melin. Sotaministeriö palautti 7. toukokuuta rykmentin nimen kenttätykistörykmentti 1:ksi. Rykmentin I patteristo siirtyi 30. toukokuuta Helsinkiin Kampin kasarmeille.[2]

Organisaatio muuttui 1921 nelipatteristoiseksi, mutta kaksipatteristen patteristojen muodostamisen seurauksena yksi patteri lakkautettiin. Patteristoista kaksi (I ja IV) olivat Helsingissä ja kaksi Tuusulassa. IV patteristo hajotettiin vuonna 1926 ja I patteristo siirrettiin Turkuun. III patteristo siirrettiin vuonna 1929 Hämeenlinnaan, missä se liitettiin jääkäritykistörykmenttiin. Hämeenlinnasta siirrettiin vastaavasti ruotsinkielinen patteristo Turkuun rykmentin I patteristoksi. Saman vuoden lopulla hajotettiin vielä III patteristo.[3]

Rykmentti siirtyi 1. toukokuuta 1934 Hämeenlinnaan, missä jääkäritykistörykmentti oli hajotettu 31. joulukuuta 1933. Hajotetun rykmentin jäänteet olivat muodostaneet kenttätykistörykmentti 1:n Hämeenlinnan patteriston. Rykmentin I patteristosta muodostettiin kenttätykistörykmentti 4 ja se siirrettiin Vaasaan.

Talvisodan suojajoukkojen perustamisesta annettiin 5. – 6. lokakuuta 1939 käskyt, joiden mukaan rykmentin piti perustaa 1. prikaatin patteristo ja siirtyä 8. lokakuuta mennessä suojajoukkokokoonpanossa Leipäsuolle.[4]

KomentajatMuokkaa

Rykmentin komentajina ovat olleet:[5]

  • eversti Lauri Malmberg 1918–1921
  • eversti Erik Gunnar Melin 1921–1938

I patteriston komentajat:[6]

  • jääkärikapteeni Jarl F. Lundqvist 20. elokuuta 1918–1921
  • kapteeni Alfred Holström 1921
  • kapteeni Urho Stelander 1921–1922
  • jääkärikapteeni Veikko Räsänen 18. elokuuta 1922 alkaen
  • kapteeni Toivo Söderman 1923
  • kapteeni Alfred Holström 1924
  • jääkärimajuri Veikko Räsänen 1924
  • jääkärikapteeni William Häkli 17. syyskuuta 1924– 16. toukokuuta 1928
  • majuri Per Sundman 1928–1932
  • everstiluutnantti Carl G. Schauman 1933–1934
  • everstiluutnantti Toivo Sarparanta (ent. Söderman) 1934–1936
  • everstiluutnantti Elias Viktor Simolin 1936–1939

II patteriston komentajat:[6]

  • jääkärimajuri Paul Sievert 1918–1919
  • jääkärikapteeni Gunnar Stenmark 1919–1920
  • kapteeni Toivo Lehtonen 1920–1923
  • kapteeni Per Sundman 1923–1924
  • kapteeni Toivo Sarparanta (ent. Söderman) 1924
  • jääkärimajuri Veikko Räsänen 1924–1925
  • kapteeni Toivo Sarparanta (ent. Söderman) 1925–1929
  • majuri Per Sundman 1929–1932

III patteriston komentajat:[6]

  • jääkärikapteeni Jarl O. Vegelius 1918–1919
  • jääkärimajuri Gunnar Melin 1919–1921
  • kapteeni Alfred Holmströn 1921–1922
  • kapteeni Urho Stelander 1922–1927
  • kapteeni Lars V. Klärich 1927–1928

IV patteriston komentajat:[6]

  • jääkärikapteeni Oskar Sippola 1920–1924
  • kapteeni Per Sundman 1924–1926

LähteetMuokkaa

  • toimituskunta: KTR1. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto, 1938.
  • toimituskunta: Talvisodan historia 1. Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-0-08715-7.
  • Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia, osa I. Helsinki: Suomen Kenttätykistön säätiö, 1989. ISBN 952-90082-0-1.

ViitteetMuokkaa

  1. KTR1 s. 8
  2. KTR1 s. 8–9
  3. KTR1 s. 9–10
  4. Talvisodan historia osa 1 s. 98–99
  5. KTR1 s. 3–5
  6. a b c d Paulaharju 1989 s. 381