Avaa päävalikko

Gunnar von Wright (3. heinäkuuta 1894 Hanko3. toukokuuta 1975)[1] oli suomalainen jääkärieversti. Hänen vanhempansa olivat filosofian kandidaatti, kauppaneuvos Ferdinand von Wright ja Johanna Maria Nykopp. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Emmy Elsa Louise Ramsayn kanssa.[2][3]

OpinnotMuokkaa

Gunnar von Wright kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin uudesta ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1913 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Teknillisen korkeakoulun koneinsinööriosastolla vuosina 1913–1915. Hän kävi Sotakorkeakoulun yleisen osaston vuosina 1925–1926.[2][3]

JääkärikausiMuokkaa

 
Jääkäripataljoonan 2. komppania.

Gunnar von Wright liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 9. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Rintamakomennuksensa jälkeen hän kävi Libaussa vuonna 1917 järjestetyn sotakoulun B-kurssin. Hänen pikkuveljensä Sven von Wright noudatti Gunnarin esimerkkiä ja liittyi hänkin jääkäripataljoona 27:ään myöhemmin.[2][3]

Suomen sisällissotaMuokkaa

Katso myös: Suomen sisällissota

Gunnar von Wright saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana luutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan adjutantiksi 3. Jääkärirykmentin 7. jääkäripataljoonaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Tampereella, Aittolahdella, Lyykylässä, Mannikkalassa ja Talissa, missä hän haavoittui taistelussa 24. huhtikuuta 1918.[2][3]

Sisällissodan jälkeinen aikaMuokkaa

Gunnar von Wright siirrettiin sisällissodan lopussa 24. toukokuuta 1918 Päämajan kenraaliohjaamoon, josta hänet siirrettiin edelleen kesäkuussa samana vuonna toimistoupseeriksi Yleisesikunnan järjestelyosastoon. Järjestelyosastolta hänet siirrettiin 1. marraskuuta 1918 Sotaministeriön yleiselle sota-asiainosastolle ja edelleen 19. joulukuuta 1918 Yleisesikunnan liikekannallepano-osastolle. Liikekannallepano-osaston päälliköksi hänet nimitettiin 3. maaliskuuta 1920. Puolustusministeriön intendenttiosastolle hänet siirrettiin 13. heinäkuuta 1926. Hänen tehtävänsä osastolla oli huolehtia liikekannallepanoasioita. Puolustusministeriössä hänet siirrettiin 1. tammikuuta 1927 vanhemmaksi toimistoesiupseeriksi sota-asiainosaston järjestely- ja liikekannallepanotoimistoon, minkä toimiston päälliköksi hänet nimitettiin 1. heinäkuuta 1928. liikekannallepanotoimiston päälliköksi. Puolustusministeriön Taloudellisen puolustusneuvoston toimiston päälliköksi hänet nimitettiin 1. elokuuta 1929. Armeijasta Gunnar von Wright erosi 17. huhtikuuta 1935 ja siirtyi Suomen metalliteollisuusyhdistyksen toimitusjohtajaksi ja palveli yhdistystä aina vuoteen 1960 saakka.[2][3]

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Gunnar von Wright osallistui talvisotaan yhdysupseerina Puolustusministeriön ja Kansanhuoltoministeriön välillä. Jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin Päämajaan, missä hän toimi yhdysupseerina Sotatalouspäällikön ja Kansanhuoltoministeriön välillä. Sotien jälkeen hän siirtyi toimitusjohtajaksi ensin Teollisuuden Polttoöljy Oy:öön ja myöhemmin Länsi-Suomen Polttoöljy Oy:öön.[3]

OpetustoimiMuokkaa

Gunnar von Wright toimi avustajana Sotakorkeakoulun ruotsalaisille opettajille yleisesikuntapalveluksen ja sotahistorian opetuksessa 25. marraskuuta 1925 – 31. heinäkuuta 1926 välisenä aikana.[2][3]

LuottamustoimetMuokkaa

Gunnar von Wright toimi puheenjohtajana, jäsenenä ja sihteerinä useissa puolustuslaitoksen järjestelyä ja valtakunnan taloudellisen puolustusvalmiuden kehittämistä käsitelleissä komiteoissa vuosina 1922–1928. Hän toimi myös ruotsinkielellä suoritettavien tutkintojen varalle asetetun tutkintolautakunnan apujäsenenä vuosina 1928–1935 ja kutsuntalaitoksen keskuslautakunnan sotilasjäsenenä vuosina 1928–1933. Yleisesikunnan kunniatuomioistuimen jäsenenä hän toimi vuosina 1922, 1924–1925 ja kunnianeuvoston varajäsenenä vuosina 1922–1923. Hän toimi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Teollisuus-Tapaturman johtokunnan jäsenenä vuosina 1945–1964 ja Helsingin Säästöpankin isännistön jäsenenä vuosina 1947–1971. Hän kuului myös useisiin valtiovallan tai talouselämän järjestöjen asettamiin teknillis-teollisia ja talouspoliittisia kysymyksiä käsitteleviin toimikuntiin, valiokuntiin, ja lautakuntiin. Gunnar von Wright osallistui myös GATT ja EFTA sopimusneuvotteluihin.[2][3]


Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

ViitteetMuokkaa

  1. Genos geni.com. Viitattu 16.5.2012. (suomeksi)
  2. a b c d e f g Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  3. a b c d e f g h Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975