Suomen Fyysikkoseura

(Ohjattu sivulta Suomen fyysikkoseura)

Suomen Fyysikkoseura – Finlands Fysikerförening r.y. on vuonna 1947 perustettu seura, joka pyrkii edistämään fysiikan tutkimusta ja sovellutuksia, fysiikan harrastamista ja kiinnostusta fysiikkaan. Seura järjestää tapahtumia, julkaisee kirjallisuutta fysiikan alalta, ja ylläpitää kontakteja ulkomaisiin ja kotimaisiin järjestöihin.[1] Seuran jäseneksi voivat hakea henkilöt, joilla on fyysikon koulutus tai pätevyys.

Seura järjestää vuosittain kansalliset Fysiikan päivät ja on mukana julkaisemassa fysiikan ja matematiikan aikakauslehteä nimeltä Arkhimedes. Lehden kaksi muuta julkaisijaa ovat Fysikersamfundet i Finland ja Suomen matemaattinen yhdistys. Keväällä 2007 Suomen Fyysikkoseurassa oli tuhat henkilöjäsentä, kaksi kunniajäsentä (Pekka Jauho ja Pertti Lipas), yksi kannatusjäsen (Teollisuuden voima Oy) ja kaksi yhteisöjäsentä (Suomen Fysiikanopiskelijat ry ja Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijäliitto (SMFL) ry)[2].

Vuonna 2007 Suomen fyysikkoseura järjesti Fysiikan päivät poikkeuksellisesti yhdessä Viron fyysikkoseuran kanssa 15.–17.3. Tallinnassa. Vuoden 2020 Fysiikan päivät peruttiin koronaviruspandemian takia, ja vuosina 2021 ja 2022 konferenssi järjestettiin virtuaalisesti.

Suomen Fyysikkoseuran järjestämät Fysiikan päivät 1948–2021[3][4]

# Aika Paikka Seuran puheenjohtaja
1 24.–25.4.1948 Helsinki Nils Fontell
2 3.–5.1.1958 Helsinki Unto Korhonen
3 3.–5.1.1961 Turku Pekka Jauho
4 2.–4.1.1964 Helsinki Lennart Simons
5 29.–31.5.1967 Oulu Olli Lounasmaa
6 18.–19.2.1972 Espoo Erik Spring
7 15.–16.1973 Tampere Gunnar Graeffe
8 7.–8.2.1974 Lammi Pertti Lipas
9 14.–15.2.1975 Oulu Pekka Tanskanen
10 13.–14.2.1976 Espoo Mauri Luukkala
11 18.–19.2.1977 Kuopio Lauri Patomäki
12 10.–11.2.1978 Turku Jorma Routti
13 2.–3.2.1979 Jyväskylä Vesa Ruuskanen
14 8.–9.2.1980 Porvoon mlk Kari Eskola
15 6.–7.2.1981 Turku Matti Krusius
16 12.–13.2.1982 Espoo Toivo Katila
17 11.–12.2.1983 Joensuu Rauno Hämäläinen
18 3.–4.2.1984 Hämeenlinna Hannu Miettinen
19 8.–9.2.1985 Oulu Rauno Anttila
20 6.–8.2.1986 Tampere Pekka Hautojärvi
21 5.–7.2.1987 Maarianhamina Pekka Hautojärvi
22 24.–26.3.1988 Jyväskylä Juhani Keinonen
23 30.3.–1.4.1989 Porvoon mlk Juhani Keinonen
24 29.–31.3.1990 Tampere Risto M. Nieminen
25 21.–23.3.1991 Oulu Risto M. Nieminen
26 19.–21.3.1992 Lahti Kimmo Kaski
27 18.–20.3.1993 Turku Kimmo Kaski
28 17.–19.3.1994 Järvenpää Paul Hoyer
29 16.–18.3.1995 Jyväskylä Paul Hoyer
30 21.–23.3.1996 Espoo Mikko Paalanen
31 13.–15.3.1997 Helsinki Mikko Paalanen
32 19.–21.3.1998 Tampere Dan-Olof Riska
33 4.–6.3.1999 Turku Dan-Olof Riska
34 9.–11.3.2000 Espoo Matti Manninen
35 22.–24.3.2001 Jyväskylä Matti Manninen
36 14.–16.3.2002 Joensuu Olli Ikkala
37 20.–22.3.2003 Helsinki Olli Ikkala
38 18.–20.3.2004 Oulu Tapio Rantala
39 17.–19.3.2005 Espoo Tapio Rantala
40 9.–11.3.2006 Tampere Keijo Hämäläinen
41 15.–17.3.2007 Tallinna Keijo Hämäläinen
42 27.–29.3.2008 Turku Kalle-Antti Suominen
43 12.–14.3.2009 Espoo Kalle-Antti Suominen
44 11.–13.3.2010 Jyväskylä Jukka Pekola
45 29.–31.3.2011 Helsinki Jukka Pekola
46 13.–15.3.2012 Joensuu Ritva Serimaa
47 14.–16.3.2013 Espoo Ritva Serimaa
48  11.–13.3.2014 Tampere Markus Ahlskog
49 17.–19.3.2015 Helsinki Markus Ahlskog
50 29.–31.3.2016 Oulu Jyrki Saarinen
51 22.–24.3.2017 Helsinki Jyrki Saarinen
52 21.–23.3.2018 Turku Rami Vainio
53 5.–7.3.2019 Helsinki Rami Vainio
54 17.–19.3.2020 Kuopio (peruttu) Emilia Kilpua
55 24.–26.3.2021 Jyväskylä (virtuaalinen) Emilia Kilpua
56 2.–4.3.2022 Espoo (virtuaalinen) Anu Kankainen

Nuoren fyysikon palkinto muokkaa

Suomen fyysikkoseura on palkinnut nuoria fyysikoita vuodesta 2015 lähtien. Vuosittain jaettava palkinto myönnetään poikkeuksellisen laadukkaasta pro gradu- tai diplomityöstä fysikaalisten tieteiden aloilla. Vuosina 2015-2020 palkinnon nimi oli Nuoren fyysikon palkinto, ja vuodesta 2021 eteenpäin Fyysikkoseuran lopputyöpalkinto.[5].

Vuosi Saaja(t) Pro gradu- tai diplomityön otsikko
2015 Ari-Pekka Honkanen (Helsingin yliopisto) Pallotaivutettujen kideanalysaattorien röntgendiffraktio-ominaisuudet
2016 Erkka Lumme (Helsingin yliopisto)

Matias Säppi (Helsingin yliopisto)

Determination of the solar photospheric electric field for modelling of the coronal magnetic field and CMEs

Aspects of Quantum Chromodynamics at Finite Density

2017 Risto Ojajärvi (Jyväskylän yliopisto) Electron-phonon interaction in flat-band superconductivity
2018 Lauri Niemi (Helsingin yliopisto)

Olli Ahlstedt (Tampereen yliopisto)

Dimensional reduction in the study of the electroweak phase transition

Elektronirakenteen tiheysfunktionaaliteoriaan perustuvat simulaatiot vedyn adsorptiolle Pt-Ni nanoklustereiden pinnoilla

2019 Markus Hiekkamäki (Tampereen yliopisto)

Mathias Fontell (Aalto-yliopisto)

Unitary transformations of spatial modes for quantum experiments

Numerical Ray Tracing of Medium and High Frequency Radio Waves in the Terrestrial Ionosphere

2020 Sonja Kujanpää (Jyväskylän yliopisto) Determination of the magnetic octupole moment of 173-Yb and a design towards laser-double resonance methods in an MR-ToF device
2021 Kaapo Seppänen (Helsingin yliopisto) HTL Self-energies in Hot and Dense QCD

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Tietoa fyysikkoseura.fi. Viitattu 30.3.2022.
  2. Suomen fyysikkoseuran kotisivut, luettu 4.3.2007
  3. Fysiikan päivät 1948–2006 (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen fyysikkoseuran kotisivut
  4. Fysiikan päivät Espoossa 2009
  5. Nuoren fyysikon palkinto fyysikkoseura.fi. Viitattu 4.7.2020.