Suomen euroviisukarsinta 1969

Suomen euroviisukarsinta 1969 oli kilpailu, jossa valittiin Suomen edustaja vuoden 1969 Eurovision laulukilpailuun. Kilpailu televisioitiin TV-ohjelma 1:ssä 22. helmikuuta 1969 kello 20.30 alkaen.[1] Karsinta käytiin melko samalla tavalla kuin edellisenäkin vuonna eli kilpailu järjestettiin avoimena sävellyskilpailuna ja voittajan valitsivat katsojat postikorttiäänestyksellä. Äänestyksen tulokset julkistettiin 4. maaliskuuta kello 21.05 ohjelmassa "Tämä lähtee Madridiin". Avoimeen kilpailuun saatiin 266 sävelmää, joista Yleisradion esiraati valitsi kuusi finaaliin. Kappaleiden esittäjät olivat kuitenkin huomattavasti edellisvuotta nimekkäämpiä.

Eurovision laulukilpailu 1969
Suomi Suomen euroviisukarsinta
Päivämäärä 22. helmikuuta 1969
Tapahtumapaikka Suomen television studio, Pasila, Helsinki
Juontaja(t) Tauno Vainio
Kapellimestari Ossi Runne
Valintamenetelmä Postikorttiäänestys
Kilpailumenetelmä Avoin sävellyskilpailu
Voittaja Jarkko ja Laura
Kuin silloin ennen
1968 1971

Tulos muokkaa

Sija Esittäjä Sävelmä Lauluntekijä(t) Pisteet
1. Jarkko ja Laura Kuin silloin ennen Toivo Kärki (säv.), Juha Vainio (san.) 85 040 p.
2. Katri Helena Maailman pihamaat Åke Granholm (säv. & san.) 42 160 p.
3. Viktor Klimenko Vaari sirkuksessa Risto Laitinen (säv. & san.) 36 880 p.
4. Laila Kinnunen Potkis Johannes Porvali (säv.), Reino Palmroth (san.) 17 100 p.
5. Markku Aro Sanoin Åke Granholm (säv.), Sauvo Puhtila (san.) 5 260 p.
6. Marion Rung Tuntematon sydämeni Ei tietoa säveltäjästä eikä sanoittajasta 1 760 p.

Palanneet artistit muokkaa

Artisti Aikaisemmat vuodet (sijoitus)
(Suomen karsinnat)
Aikaisemmat vuodet (sijoitus)
(Eurovision laulukilpailu)
Katri Helena 1965 (3.) -
Viktor Klimenko 1965 (2.)[2]
1966 (3.)
1965 (jaettu 15.)
Laila Kinnunen 1961 (1.)
1966 (2.)
1967 (5., 6.)
1961 (jaettu 10.)
Marion Rung 1962 (1., 2.)
1967 (7., 8.)
1962 (jaettu 7.)

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. http://web.archive.org/web/20031004194153fw_/http://www.yle.fi:80/euroviisut/suomen.php?1969
  2. Sijoituksesta huolimatta Pohjola-raati valitsi Klimenkon Napoliin.