Uralilainen sanasto
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia. Taulukossa olevilla sanoilla on (suunnilleen) sama merkitys kuin suomen kielen sanoilla paitsi, jos muunlainen merkitys on esitetty. – On hyvä muistaa, että kielisukulaisuuden osoittamiseen ei aina tarvita suomen kieltä, vaan muutkin uralilaisten kielten väliset rinnastukset ovat yhtä päteviä.
Suomen, saamen ja unkarin sanat on annettu niiden nykyisen oikeinkirjoituksen mukaisina. Muiden sanojen ulkoasua on paikoin yksinkertaistettu, varsinkin obinugrilaisia ja samojedikielten sanoja. Udmurtin, komin, nenetsin ja selkupin sanoissa y merkitsee suppeaa keskivokaalia (IPA: [ɨ]), ö puolisuppeaa, usein labiaalista keskivokaalia (IPA: [ə] tai [ɵ]). Nämä vastaavat perinteisen suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen merkkejä i̮ ja e̮.
Mordva-sarakkeessa e = ersä, m = mokša; mansi-sarakkeessa e = etelämansi, p = pohjoismansi.
Sisällysluettelo
Samojediin ulottuvaa sanastoaMuokkaa
Perinteisesti on vastineiden löytymistä samojedikielistä pidetty välttämättömänä kriteerinä sille, että jonkin sanan voisi olettaa palautuvan uralilaiseen kantakieleen. Monet tällaisista sanoista löytyvätkin myös lähes kaikista muista uralilaisista kielistä:
suomi | saame | mordva | mari | permiläiset kielet | ugrilaiset kielet | samojedikielet | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
pohjoissaame | udmurtti | komi | mansi | hanti | unkari | tundranenetsi | selkuppi | |||
al(a) | vuolli | (e) al- | ül- | ul | uv, ul- | jal- | al- | ŋylʔ
‘alas’ |
yl | |
askel | (e) eśkeľks | oškəl | utśkyl | vośkov | (p) ūsil | āselnam | ||||
elä(ä) | eall(it) | il(aš) | uly(ny) | ov(ny), ol(ny) | (e) ilt- (p) jalt- ‘parantua’ |
él(ni) | jīlē | |||
isä | eahči | (m) oćä ‘isän isoveli’ |
iza ‘isoveli’ |
äś ‘äidin isä’ |
ős ‘esi-isä’ |
niśśe | ||||
jousi | juoksa | (m) jonks | joŋež | (e) jäwt (p) jōwt |
joγəl | íj | ŋyn | ynty | ||
juo(da) | juhk(at) | jü(aš) | juy(ny) | ju(ny) | ɛj- | in(ni) | ŋe(r)- | ö(r)- | ||
kado(ta) | guođđ(et) ‘jättää’ |
(e) kad(oms) ‘jättää’ |
koδ(aš) ‘jättää’ |
kyľy(ny) ‘jäädä’ |
koľ(ny) ‘jäädä, jättää’ |
kōľ- ʹjättää’ |
kăj- 'jättää' |
hagy(ni) | hajjō | |
kaksi | guokti | (e) kavto | kok(ət) | kyk | kyk | (e) kiť (p) kit |
kät | két | śiďe | śede |
maksa | Eteläsaame: muekse |
(e) makso, (m) maksa |
mokš | mus | mus | majət | muγəl | máj | mūd | |
me | mij | miń | me | mi | mi | min | mi | mańe | ||
minä | mon | mon | məj, məń | mon | me | äm | én | mań | ||
niel(lä) | njiellat | (e) ńiľe(ms) | nel(am) | ńyl(yny) | ńylav(ny) | ńɛlt- | nyel(ni) | ńäla(ś) | ||
nimi | namma | ľem | lüm | ńim | ńim | nam | nem | név | ńim' | |
nuoli | njuolla | nal | nölö | ńöl | ńöv | ńäl | nyíl | -ńi (johdin) |
(qāsə)ńī | |
pesä | beassi | (e) pize | pəžaš | puz
'muna' |
poz | piťì | pəl | fészek | ṕiďe | pitə |
saarna | śorńi 'puhe' |
sarnåγmen 'puhua leperrellen' |
sarnaś 'vikistä' |
|||||||
silmä | čalbmi | (m) śeľmä | šińča | śin | śin | (e) šäm (p) sam |
sem | szem | sew | saj |
sinä | don | ton | təj, təń | ton | te | te | te | |||
souta(a) | suhkat | šu(aš) | sy(nny) | tow- | evez | tuak | ||||
suoni | suodna | san | šün | sön | sön | (e) tə̄n (p) tān |
tan | ín | ten | |
sydän | čađa
‘läpi’ |
(e) śeďej, (m) śeďi |
šüm | śulem | śölöm | (e) šäm (p) sim |
səm | szív | śej | |
te | dij | tiń | te | ti | ti | ti | te | |||
tunte(a) | dovdat | tod(yny) | töd(ny)
'saada tietää' |
tud(ni) | tumta | |||||
tuo | duot | (e) to-, tu- | tu(δo) | tu | ti | tɛmŋ
'tällainen' |
tova
'edelleen' |
tu- | ||
vesi (vete-) | veď | wüt | vu | va | wiƭ | víz | jīʔ | üt | ||
viisi (viite-) | vihta | (e) veƭe | wič | viƭ | vit | (e) ät (p) at |
wet | öt | köt
ʹkymmenenʹ | |
väki | viehka
'melko' |
(e) vij
'voima' |
wij
'voima' |
(jöz)vi
'jänne lihassa' |
(joz)vi
'kahden nivelen väli' |
(e) wew (p) wāγ |
wöγ | -vel, -val (sijapääte) |
wyk | |
suomi | saame | mordva | mari | udmurtti | komi | mansi | hanti | unkari | tundranenetsi | selkuppi |
Ei kuitenkaan aina: monille suomalais-samojedilaisilla sanoille ei tunneta vastineita ugrilaisista tai edes permiläisistä kielistä.
suomi | saame | mordva | mari | permiläiset kielet | ugrilaiset kielet | samojedikielet | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
pohjoissaame | udmurtti | komi | mansi | hanti | unkari | tundranenetsi | selkuppi | |||
sota | čuđđe ‘vainolainen’ |
(e) śud(oms) ‘manata’ |
šuδ(em) ‘kirota’ |
saju° 'sotilas, vihollinen' |
Ugrilaiskieliin ulottuvaa sanastoaMuokkaa
Myös mm. näillä sanoilla on laajasti vastineita halki uralilaisen kielikunnan, aina eri ugrilaisiin kieliin saakka, mutta ei kuitenkaan samojedikielissä. Perinteisesti niiden on katsottu periytyvän vain suomalais-ugrilaisesta kantakielestä asti, joskin tämän erillinen olemassaolo on kyseenalaistettu. Monet, mahdollisesti jopa kaikki, voivat siis olla uralilaisesta kantakielestä periytyviä sanoja, jotka ovat vain myöhemmin kadonneet samojedikielistä (vrt. edellinen osio).
suomi | saame | mordva | mari | permiläiset kielet | ugrilaiset kielet | |||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
pohjoissaame | udmurtti | komi | mansi | hanti | unkari | |||
aja(a) | vuoddj(it) | ujy(ny)
‘ajaa takaa’ |
voj(ny)
‘karata’ |
aj-
‘paeta’ |
||||
anta(a) | vuovd(it)
‘myydä’ |
(e) and(oms)
‘syöttää’ |
omδ(aš)
‘olla täynnä’ (utare) |
udy(ny)
‘juottaa’ |
ud(ny)
‘juottaa’ |
äntes
‘apu’ |
ad | |
jalka | juolgi | (e) jalgo
‘jalkaisin’ |
jol | gyalog
‘jalkaisin’ | ||||
jää | jiegŋa | (e) ej | ij | jö | ji | ľǟŋ | jég | |
kolme | golbma | (e) kolmo | kum(ət) | kwiń | kujim | kōrəm | három | |
kuusi (kuute-) | guhta | (e) koto | kut | kwať | kvajt | kāt | hat | |
kyynärä | gardnjil
'kyynärpää' |
(e) keńeŕe | kəńer | gyr(pum)
'kyynär(pää)' |
gir(ǯǯa)
'kyynärpää' |
konəl(ōwəl) | könyök | |
käsi (käte-) | giehta | (e) keď, (m) käď |
kit | ki | ki | kǟt | köt | kéz |
neljä | njeallje | (e) ńiľe | nəl(ət) | ńyl | ńol | ńiľi | négy | |
pihlaja | (e) piźol | pəzle | paleź
‘pihlajanmarja’ |
pelyś
‘pihlajanmarja’ |
pićär | fagyal | ||
sata | čuohti | (m) śada | šüδö | śu | śo | sat | száz | |
siili | (e) śejeľ | šülə | soule | sün | ||||
sotka | čoađgi | (e) śulgo
‘sukeltava vesilintu’ |
šue
‘sorsa’ |
śuly | śuv-čöž
‘jokin sorsalaji’ |
säľ | ||
talvi | dálvi | (m) ťala | tele | tol | töv | täl | tél | |
veri | varra | ver | wür | vir | vir | wür | wur | vér |
voi | vuoddja | (m) vaj | üj | vöj | vyj | woj
'rasva' |
vaj | |
yksi (yhte-) | okta | (e) vejke | ik(te) | odig | öt | üχ | 1 | |
suomi | saame | mordva | mari | udmurtti | komi | mansi | hanti | unkari |
- Unkarin egy ei kuulu tähän yhteyteen.
LauserinnastuksiaMuokkaa
Sanarinnastuksista voidaan koota lauserinnastuksia, jotka kuulostavat samalta useissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Tunnetuin tällaisista lauseista on "Elävä kala ui veden alla". [1]
suomi | Elävä kala ui veden alla. |
---|---|
viro | Elav kala ujub vee all. |
võro | Eläv kala ujos vii all. |
pohjoissaame | Ealli guolli vuodjá čázi vuolde. |
ersämordva | Eritsja kal ved' alo uji. |
mokšamordva | Erjai kal ved' ala uji. |
mari | Ilıše kol vüd jımalne ija. |
udmurtti | Ulep čoryg vu ulyn uja. |
unkari | Eleven hal úszik a víz alatt. |
Meänkieli | Elävä kala uijaa veen alla |
Kveeni | Elävä kala uipi veđen alla |
LähteetMuokkaa
- ↑ The Finno-Ugrics: The dying fish swims in water Economist. 24.12.2005. Viitattu 5.1.2014. (englanniksi)