Uralilainen sanasto

Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia. Taulukossa olevilla sanoilla on (suunnilleen) sama merkitys kuin suomen kielen sanoilla paitsi, jos muunlainen merkitys on esitetty. – On hyvä muistaa, että kielisukulaisuuden osoittamiseen ei aina tarvita suomen kieltä, vaan muutkin uralilaisten kielten väliset rinnastukset ovat yhtä päteviä.

Suomen, saamen ja unkarin sanat on annettu niiden nykyisen oikeinkirjoituksen mukaisina. Muiden sanojen ulkoasua on paikoin yksinkertaistettu, varsinkin obinugrilaisia ja samojedikielten sanoja. Udmurtin, komin, nenetsin ja selkupin sanoissa y merkitsee suppeaa keskivokaalia (IPA: [ɨ]), ö puolisuppeaa, usein labiaalista keskivokaalia (IPA: [ə] tai [ɵ]). Nämä vastaavat perinteisen suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen merkkejä i̮ ja e̮.

Mordva-sarakkeessa e = ersä, m = mokša; mansi-sarakkeessa e = etelämansi, p = pohjoismansi.

Samojediin ulottuvaa sanastoa

Perinteisesti on vastineiden löytymistä samojedikielistä pidetty välttämättömänä kriteerinä sille, että jonkin sanan voisi olettaa palautuvan uralilaiseen kantakieleen. Monet tällaisista sanoista löytyvätkin myös lähes kaikista muista uralilaisista kielistä:

suomi	saame	mordva	mari	permiläiset kielet		ugrilaiset kielet			samojedikielet
	pohjoissaame			udmurtti	komi	mansi	hanti	unkari	tundranenetsi	selkuppi
al(a)	vuolli	(e) al-	ül-	ul	uv, ul-	jal-		al-	ŋylʔ ‘alas’	yl
askel		(e) eśkeľks	oškəl	utśkyl	vośkov	(p) ūsil				āselnam
elä(ä)	eall(it)		il(aš)	uly(ny)	ov(ny), ol(ny)	(e) ilt- (p) jalt- ‘parantua’		él(ni)	jīlē
isä	eahči	(m) oćä ‘isän isoveli’	iza ‘isoveli’			äś ‘äidin isä’		ős ‘esi-isä’	niśśe
jousi	juoksa	(m) jonks	joŋež			(e) jäwt (p) jōwt	joγəl	íj	ŋyn	ynty
juo(da)	juhk(at)		jü(aš)	juy(ny)	ju(ny)	ɛj-		in(ni)	ŋe(r)-	ö(r)-
kado(ta)	guođđ(et) ‘jättää’	(e) kad(oms) ‘jättää’	koδ(aš) ‘jättää’	kyľy(ny) ‘jäädä’	koľ(ny) ‘jäädä, jättää’	kōľ- ʹjättää’	kăj- 'jättää'	hagy(ni)	hajjō
kaksi	guokti	(e) kavto	kok(ət)	kyk	kyk	(e) kiť (p) kit	kät	két	śiďe	śede
maksa	Eteläsaame: muekse	(e) makso, (m) maksa	mokš	mus	mus	majət	muγəl	máj	mūd
me	mij	miń	me	mi	mi	min		mi	mańe
minä	mon	mon	məj, məń	mon	me	äm		én	mań
niel(lä)	njiellat	(e) ńiľe(ms)	nel(am)	ńyl(yny)	ńylav(ny)	ńɛlt-		nyel(ni)	ńäla(ś)
nimi	namma	ľem	lüm	ńim	ńim	nam	nem	név	ńim'
nuoli	njuolla	nal	nölö	ńöl	ńöv	ńäl		nyíl	-ńi (johdin)	(qāsə)ńī
pesä	beassi	(e) pize	pəžaš	puz 'muna'	poz	piťì	pəl	fészek	ṕiďe	pitə
saarna					śorńi 'puhe'		sarnåγmen 'puhua leperrellen'		sarnaś 'vikistä'
silmä	čalbmi	(m) śeľmä	šińča	śin	śin	(e) šäm (p) sam	sem	szem	sew	saj
sinä	don	ton	təj, təń	ton	te		te	te
souta(a)	suhkat		šu(aš)		sy(nny)	tow-		evez		tuak
suoni	suodna	san	šün	sön	sön	(e) tə̄n (p) tān	tan	ín	ten
sydän	čađa ‘läpi’	(e) śeďej, (m) śeďi	šüm	śulem	śölöm	(e) šäm (p) sim	səm	szív	śej
te	dij	tiń	te	ti	ti			ti		te
tunte(a)	dovdat			tod(yny)	töd(ny) 'saada tietää'			tud(ni)	tumta
tuo	duot	(e) to-, tu-	tu(δo)	tu	ti	tɛmŋ 'tällainen'		tova 'edelleen'	tu-
vesi (vete-)		veď	wüt	vu	va	wiƭ		víz	jīʔ	üt
viisi (viite-)	vihta	(e) veƭe	wič	viƭ	vit	(e) ät (p) at	wet	öt		köt ʹkymmenenʹ
väki	viehka 'melko'	(e) vij 'voima'	wij 'voima'	(jöz)vi 'jänne lihassa'	(joz)vi 'kahden nivelen väli'	(e) wew (p) wāγ	wöγ	-vel, -val (sijapääte)	wyk
suomi	saame	mordva	mari	udmurtti	komi	mansi	hanti	unkari	tundranenetsi	selkuppi

Ei kuitenkaan aina: monille suomalais-samojedilaisilla sanoille ei tunneta vastineita ugrilaisista tai edes permiläisistä kielistä.

suomi	saame	mordva	mari	permiläiset kielet		ugrilaiset kielet			samojedikielet
	pohjoissaame			udmurtti	komi	mansi	hanti	unkari	tundranenetsi	selkuppi
sota	čuđđe ‘vainolainen’	(e) śud(oms) ‘manata’	šuδ(em) ‘kirota’						saju° 'sotilas, vihollinen'

Ugrilaiskieliin ulottuvaa sanastoa

Myös mm. näillä sanoilla on laajasti vastineita halki uralilaisen kielikunnan, aina eri ugrilaisiin kieliin saakka, mutta ei kuitenkaan samojedikielissä. Perinteisesti niiden on katsottu periytyvän vain suomalais-ugrilaisesta kantakielestä asti, joskin tämän erillinen olemassaolo on kyseenalaistettu. Monet, mahdollisesti jopa kaikki, voivat siis olla uralilaisesta kantakielestä periytyviä sanoja, jotka ovat vain myöhemmin kadonneet samojedikielistä (vrt. edellinen osio).

suomi	saame	mordva	mari	permiläiset kielet		ugrilaiset kielet
	pohjoissaame			udmurtti	komi	mansi	hanti	unkari
aja(a)	vuoddj(it)			ujy(ny) ‘ajaa takaa’	voj(ny) ‘karata’	aj- ‘paeta’
anta(a)	vuovd(it) ‘myydä’	(e) and(oms) ‘syöttää’	omδ(aš) ‘olla täynnä’ (utare)	udy(ny) ‘juottaa’	ud(ny) ‘juottaa’	äntes ‘apu’		ad
jalka	juolgi	(e) jalgo ‘jalkaisin’	jol					gyalog ‘jalkaisin’
jää	jiegŋa	(e) ej	ij	jö	ji	ľǟŋ		jég
kolme	golbma	(e) kolmo	kum(ət)	kwiń	kujim	kōrəm		három
kuusi (kuute-)	guhta	(e) koto	kut	kwať	kvajt	kāt		hat
kyynärä	gardnjil 'kyynärpää'	(e) keńeŕe	kəńer	gyr(pum) 'kyynär(pää)'	gir(ǯǯa) 'kyynärpää'	konəl(ōwəl)		könyök
käsi (käte-)	giehta	(e) keď, (m) käď	kit	ki	ki	kǟt	köt	kéz
neljä	njeallje	(e) ńiľe	nəl(ət)	ńyl	ńol	ńiľi		négy
pihlaja		(e) piźol	pəzle	paleź ‘pihlajanmarja’	pelyś ‘pihlajanmarja’	pićär		fagyal
sata	čuohti	(m) śada	šüδö	śu	śo		sat	száz
siili		(e) śejeľ	šülə			soule		sün
sotka	čoađgi	(e) śulgo ‘sukeltava vesilintu’	šue ‘sorsa’	śuly	śuv-čöž ‘jokin sorsalaji’	säľ
talvi	dálvi	(m) ťala	tele	tol	töv	täl		tél
veri	varra	ver	wür	vir	vir	wür	wur	vér
voi	vuoddja	(m) vaj	üj	vöj	vyj		woj 'rasva'	vaj
yksi (yhte-)	okta	(e) vejke	ik(te)	odig	öt	üχ		1
suomi	saame	mordva	mari	udmurtti	komi	mansi	hanti	unkari

1. Unkarin egy ei kuulu tähän yhteyteen.

Lauserinnastuksia

Sanarinnastuksista voidaan koota lauserinnastuksia, jotka kuulostavat samalta useissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Tunnetuin tällaisista lauseista on "Elävä kala ui veden alla".

suomi	Elävä kala ui veden alla.
viro	Elav kala ujub vee all.
võro	Eläv kala ujos vii all.
pohjoissaame	Ealli guolli vuodjá čázi vuolde.
ersämordva	Eritsja kal ved' alo uji.
mokšamordva	Erjai kal ved' ala uji.
mari	Ilıše kol vüd jımalne ija.
udmurtti	Ulep čoryg vu ulyn uja.
unkari	Eleven hal úszik a víz alatt.
Meänkieli	Elävä kala uijaa veen alla
Kveeni	Elävä kala uipi veđen alla