Suomalainen Lakimiesyhdistys

Suomalainen Lakimiesyhdistys on suomalainen oikeustieteen alan tieteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää alan tutkimus- ja koulutustoimintaa, oikeustieteellisen tutkimuksen julkaisemista ja muuta tunnetuksi tekemistä, vaalia oikeuskulttuuria sekä toimia suomalaisten lakimiesten yhdyssiteenä ja muutoinkin edistää lakimieskunnan yhteisiä pyrkimyksiä.[3]

Suomalainen Lakimiesyhdistys
Perustettu 1898
Toimiala oikeustiede
Kotipaikka Helsinki
Jäsenmäärä 1 902 (2022)[1]
Puheenjohtaja Janne Salminen[2]
Varapuheenjohtaja Outi Suviranta[2]
Aiheesta muualla
www.lakimiesyhdistys.fi

Yhdistys on julkaissut vuodesta 1903 alkaen Lakimies-aikakauskirjaa.[4] Lisäksi yhdistys julkaisee muun muassa väitöskirjoja, monografioita, artikkelikokoelmia, oppi- ja käsikirjoja sekä Oikeustiede–Jurisprudentia-vuosikirjaa.[5] Yhdistys myös jakaa erilaisia oikeustieteen alan huomionosoituksia, kuten Allan Serlachius-Särkilahti -palkinto[6], K. G. Idmanin palkinto[7] ja vuoden väittelijän palkinto[8].

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä henkilö, joka on suorittanut oikeustieteen maisterin tai oikeustieteen kandidaatin taikka siihen rinnastettavan oikeustieteellisen tutkinnon Suomessa. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä myös oikeustieteen ylioppilas, oikeustieteellisen tutkinnon ulkomailla suorittanut henkilö sekä muun kuin oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut tutkija, joka on toiminnallaan osoittanut edistävänsä yhdistyksen tarkoitusperien toteutumista.[3]

Historia

muokkaa

Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen edeltäjä oli Suomenmielisten juristien klubi, joka perustettiin vuonna 1898. Sen perustamisen taustalla oli pyrkimys parantaa suomen kielen asemaa, mikä ei onnistunut vuonna 1868 perustetun, pääosin ruotsinkielisessä oikeustieteellisessä järjestössä Juridiska Föreningen i Finland. Järjestön keskeisimpiä toimijoita olivat muun muassa P. E. Svinhufvud, joka toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana, ja K. J. Ståhlberg, joka toimi sen toisena puheenjohtajana. Yhdistyksen oma aikakauskirja, Lakimies, perustettiin vuonna 1903 alun perin käytännönläheisemmäksi vastineeksi Juridiska Föreningenin liian teoreettisena pidetylle JFT-aikakauskirjalle.[9][10]

24. marraskuuta 1905 Suomenmielisten juristien klubi hyväksyi järjestölle säännöt, joissa sen nimeksi otettiin Suomalaisten lakimiesten yhdistys. Säännöt saivat senaatin vahvistuksen 29. tammikuuta 1906 ja yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 15. marraskuuta 1906. Marraskuussa 1940 yhdistyksen nimi muutettiin Suomalaiseksi Lakimiesyhdistykseksi. Yhdistyksestä tuli melko nopeasti Suomen suurin oikeustieteellinen yhdistys, jonka jäsenmäärä oli enimmillään yli 4 000. Vuonna 1944 yhdistys oli mukana perustamassa Suomen Lakimiesliittoa.[11][12]

Puheenjohtajat

muokkaa

Yhdistyksen puheenjohtajia ovat olleet:[13][14]

  • 1970–1973 Simo Zitting
  • 1974–1976 Esko Hoppu
  • 1977–1979 Antti Suviranta
  • 1980–1982 Toivo Holopainen
  • 1983–1988 Mikael Hidén
  • 1989–1991 Juhani Wirilander
  • 1992–1994 Leena Kartio
  • 1995–1998 Pekka Hallberg
  • 1999–2001 Raimo Lahti
  • 2002–2004 Risto Nuolimaa
  • 2005–2007 Pekka Vihervuori
  • 2008–2010 Mika Hemmo
  • 2011–2013 Tatu Leppänen
  • 2014–2016 Jaana Norio-Timonen
  • 2017–2020 Pasi Pölönen
  • 2020–2022 Jukka Mähönen
  • 2023– Janne Salminen
  • Lähteet

    muokkaa

    Viitteet

    muokkaa
    1. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen toimintakertomus 2022
    2. a b Hallinto Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 7.11.2023.
    3. a b Yhdistyksen säännöt Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 6.11.2023.
    4. Lakimies-aikakauskirja Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 6.11.2023.
    5. Julkaisut Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 6.11.2023.
    6. Allan Serlachius-Särkilahti -palkinto Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 30.11.2023.
    7. Ministeri, molempien oikeuksien tohtori K. G. Idmanin palkinto Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 30.11.2023.
    8. Vuoden väittelijä Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 30.11.2023.
    9. Suviranta 1998, s. 2–3.
    10. Vanamo 2023, s. 624.
    11. Suviranta 1998, s. 5–6.
    12. Vanamo 2023, s. 624–625.
    13. Suviranta 1998, s. 8–9.
    14. Toimintakertomukset Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 7.11.2023.