Avaa päävalikko
Standertskjöldin talo[1], Pohjoisranta 4. Valmistunut vuonna 1885, suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer.

Standertskjöld ['standɛrʃɶld, standäršöld[2]] on suomalainen aatelissuku Turusta. Sen varhaisvaiheet ovat Lempäälässä, jossa Henrik Justander (1676–1749) toimi kirkkoherrana.[3] Henrik Justanderin pojanpoika Henrik Johan Justander (1733–1809) sai aatelisarvon Kustaa III:lta sotilaallisista ansioista. 1800-luvulta lähtien suvussa on ollut huomattavia maan- ja tilanomistajia ja teollisuuden harjoittajia. Vielä 1900-luvun alussa suku oli myös vahva sotilassuku.

Suvussa on aatelinen haara Standerskjöld ja vapaaherrallinen haara Nr. 52, Carl August Standertskjöld tultua korotetuksi vapaaherralliseen säätyyn 20.11.1874. Kun Johan Mauritz Nordenstam korotettiin vapaaherraliseen säätyyn, sai hän oikeuden adoptoida enonsa pojanpojan vapaaherra Herman Sigfrid Standertskjöldin nimellä Standertskjöld-Nordenstam.[4]

Suvun jäseniäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. korttelit.fi/ Planeetta Internet Oy. Viitattu 26.3.2011.
  2. Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi)
  3. Yrjö Punkari: Laukon kartanon historiaa narvasoft.fi. Viitattu 26.3.2011.
  4. Adliga ätten nr 46: Standertskjöld-Nordenstam Ätter och vapen. Suomen Ritarihuone. (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa