Skräbeånin vesistö

Skräbeånin vesistö (ruots. Skräbeåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 87) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Skräbeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 006 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Ruotsin päävesistöalueet

Pääuoma muokkaa

Vesistön pääuomana on sen alajuoksulla nimikkojoki Skräbeån, joka on vain 5 kilometriä pitkä ja jonka lähdejärvi on Ivösjön. Joki laskee Itämereen noin 0,26 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]

Vesistön valuma-alue muokkaa

Skräbeånin vesistö sijaitsee Mörruminjoen vesistön (tunnus 86) ja Helge ån vesistön (tunnus 88) välisessä taskussa niin, että Helge ånilla on Skräbeånin vesistön kanssa pisin yhteinen vedenjakaja. Sekä Skräbeånin vesistön itäpuoli että sen joensuun ympäristö muodostuu mereen laskevista ojien ja purojen pienistä valuma-alueista, joiden yhteispinta-ala on Skräbeånin vesistön suuruusluokkaa.[1]

Valuma-alueen piirteitä muokkaa

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (62,3 %), turve (6,9 %), kalliomaa (3,4 %), hiekka ja sora (2,2 %), multamaa (8,8 %), savimaa (2,5 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,4 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (68,5 %), soita ja kosteikkoja (1,1 %), viljelymaita (11,5 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (2,5 %) sekä joutomaita (4,7 %). Näiden lisäksi on 11,8 % vesistöjä.[5]

Virtaamia muokkaa

Skräbeånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013)

SMHI on julkaissut tilastossaan Skräbeånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 8,43 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 21,5 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 3,14 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 8,4 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 25 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 2,3 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 30 m³/s on mitattu helmikuussa 2002 ja pienin 2,6 m³/s lokakuussa 1989. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]

Lähteet muokkaa

Huomautuksia muokkaa

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Skräbeån.

Viitteet muokkaa

  1. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
  2. Skräbeånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
  3. a b Skräbeån (SE621484-141720) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
  4. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3967–3970, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b Skräbeånin vesistö (Excel-lomake nro 268), Vattenwebb, SMHI, viitattu 5.1.2021 (ruotsiksi)
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Skräbeån
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.