Skandinavismi

Skandinavismi on 1800-luvulla syntynyt ajatus kaikkien skandinaavien yhtymisestä yhden ja saman valtion alaisuuteen. Ajatus syntyi ja vaikutti erityisesti akateemisissa piireissä.

Skandinavismin ideologiaa julistava maalaus 1800-luvun puolivälistä. Norjan ja Ruotsin lipuissa on mukana ”sillisalaatiksi” kutsuttu Ruotsi-Norjan unionin tunnus.

Tanskan, Ruotsin ja Norjan samankaltaisen kulttuuriperinnön ja kielen sekä yhteisen historian ajateltiin mahdollistavan niiden yhdistymisen. Esimerkiksi Kalmarin unionin aikoihin 1300- ja 1400-luvuilla Skandinavian mailla oli ollut yhteinen hallitsija.

Poliittinen skandinavismi romahti 1864 käytyyn Tanskan–Preussin sotaan Ruotsin kieltäydyttyä auttamasta Tanskaa muuten kuin vapaaehtoisjoukoilla. Ensimmäisen maailmansodan aikana sanomalehti Det Nya Swerigen kustantaja Adrian Molin määritteli teoksessa Sveriges utrikespolitik i världskrigets belysning uutta skandinavismia, jossa Ruotsilla olisi johtava rooli. Skandinavismin perinne on säilynyt pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön muodossa.

Aiemmin 1700-luvun lopulla vaikutti kirjallisissa piireissä skandinavismi, jonka aikana perustettiin kaksi lyhytaikaista aikakauskirjaa.

Katso myös

• Heimoaate
• Pangermanismi
• Panslavismi
• Suur-Suomi
• Gustaf Lorentz Sommelius

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skandinavismi Wikimedia Commonsissa

Pan-nationalismi