Sinikka Kallio

suomalainen kirjailija ja kääntäjä

Sinikka Sisko Nevanlinna (sukunimi vuoteen 1958 Kallio-Visapää; 2. helmikuuta 1917 Rauma19. maaliskuuta 2002 Helsinki)[1] oli suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Hän käytti vuodesta 1958 kirjailijanimenään Sinikka Kalliota.[2]

HenkilöhistoriaMuokkaa

Kallio pääsi ylioppilaaksi 1935 Lappeenrannan yhteiskoulusta ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli kouluneuvos Niilo Visapää (1904-1979) ja toinen vuodesta 1958 professori Rolf Nevanlinna (1895-1980).lähde?

Kirjallinen tuotantoMuokkaa

Kallion oma kirjallinen tuotanto ajoittuu pääasiassa 1940- ja 1950-luvuille. Esikoisteos, ylioppilasromaani Vahasydän, ilmestyi 1946, samoin esikoisrunokokoelma Siivet.[2]

Kallio on suomentanut muun muassa Thomas Mannin, Rainer Maria Rilken, T. S. Eliotin, José Ortega y Gassetin, Dag Hammarskjöldin ja Georges Simenonin teoksia.

TeoksetMuokkaa

  • Vahasydän, romaani. Otava 1946
  • Siivet, runoja. Otava 1946
  • Kolme vuorokautta, romaani. Otava 1948
  • Neljästi minä palaan: metamorfooseja. Otava 1948
  • Kaislakerttu: kertomus. Otava 1950
  • Sils-Maria, runoja. Otava 1950
  • Santiagon simpukka: matkaesseitä ja kuvasarjoja Espanjasta. Otava 1952
  • Kuvista ja kuvaamisesta: esseitä taiteen ja kirjallisuuden ilmiöistä. Otava 1955
  • Puita: neljä harjotelmaa, novelleja. Otava 1966 (nimellä Sinikka Kallio)

PalkinnotMuokkaa

  • Parnasson esseepalkinto 1955
  • Valtion kääntäjäpalkinto 1975, 1985
  • Mikael Agricola -palkinto 1980
  • Kordelinin säätiön suomentajan palkinto 1984
  • Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kunniajäsen 1997

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 94. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6.
  2. a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Kallio, Sinikka”, Otavan kirjallisuustieto, s. 365. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.