Seitsemän veljestä (animaatioelokuva)

Seitsemän veljestä on vuonna 1979 ensi-iltansa saanut animaatioelokuva, jonka on ohjannut Riitta Nelimarkka ja Jaakko Seeck. Elokuva on ensimmäinen suomalainen kokoillan animaatioelokuva.[2] Elokuva perustuu Aleksis Kiven romaaniin Seitsemän veljestä (1870). Elokuvan äänirooleissa nähdään mm. Kari Franck, Pia Hattara, Pekka Milonoff ja Sulevi Peltola.

Seitsemän veljestä
Sju bröder
Kansikuva Riitta Nelimarkan kirjasta Seitsemän veljestä.
Kansikuva Riitta Nelimarkan kirjasta Seitsemän veljestä.
Ohjaaja Riitta Nelimarkka
Jaakko Seeck
Käsikirjoittaja Riitta Nelimarkka
Perustuu Aleksis Kiven romaaniin Seitsemän veljestä
Tuottaja Jaakko Seeck
Säveltäjä Pekka Jalkanen
Kuvaaja Jaakko Seeck
Leikkaaja Pipsa Valavaara
Kaija Ahopelto
Erikoistehosteet Antero Honkanen
Pääosat Kari Franck
Pia Hattara
Pekka Milonoff
Sulevi Peltola
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Suomi
Tuotantoyhtiö Nelimarkka & Seeck
Ensi-ilta
Kesto 87 min
Alkuperäiskieli suomi[1]
Budjetti 700 000 mk
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elokuva kuvattiin Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin animaatiostudiolla Helsingissä. Elokuva on esitetty televisiossa vuosina 1979, 1981, 1984 ja 1994, ja kolmiosaisena tv-sarjana lokakuussa 1982.

JuoniMuokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

"Tämä on kertomus Jukolan talon seitsemän jukuripäisen veljeksen elämänvaiheista eteläisessä Hämeessä alla monen tuhannen kultaisen auringon kierron", kertoja (Esko Salminen) aloittaa.

Jukolan veljekset valmistautuvat lukkarin kouluun. Takauma näyttää heidän isänsä kuoleman karhun kourissa, heidän lapsuutensa villit leikit. Lähtöä tehdessään veljekset huomaavat naapurin Venlan (Leena Uotila / Riitta Nelimarkka) ja alkavat kuvitella tytön kisailua Tikkalan komean rengin kanssa. He käyvät kosimassa Venlaa, mutta saavat äkkilähdön. Eero (Pekka Milonoff) ja Juhani (Kari Franck) kertovat kumpikin Venlaan liittyvän unensa. Matkalla lukkarin taloon he kohtaavat Toukolan pojat, joiden pilkantekoon he vastaavat ryhtymällä tappeluun.

Veljekset pänttäävät aapista lukkarin (Erkki Saarela) ankarassa komennossa. Kun edistystä ei tapahdu, lukkari telkeää pojat väentupaan ruokailun ajaksi ja heittää eväspussit perään. Veljekset päättävät, etteivät syö ennen kuin Sonninmäellä, murtautuvat ikkunasta ulos ja heittävät ohimennessään pilkallisia terveisiä rovastille (Matti Ruohola). Seuraavana aamuna he nousevat ankeissa tunnelmissa: paluumatkalla he ovat saaneet pahasti selkäänsä Toukolan pojilta, sauna on palanut ja lautamies Mäkelä välittää rovastin uhkauksen jalkapuurangaistuksesta.

Veljekset kokevat olonsa ahdistavaksi ja muuttavat Impivaaraan vuokrattuaan Jukolan nahkapeitturille kymmeneksi vuodeksi. Ensimmäisen yönsä Impivaarassa he viettävät unettomina paljaan taivaan alla. Aapo (Sulevi Peltola) kertoo tarinan yksisilmäisestä peikosta, joka ryöstää kalvean immen ja imee hänestä veren. Pimeässä loistava silmä kauhistuttaa poikia, kunnes he huomaavat sen kuuluvan hevoselleen.

Uudessa pirtissään veljekset viettävät joulua saunoen ja sahtia juoden. Kinastelu yltyy tappeluksi, jonka tuoksinassa päre putoaa olkiin ja sytyttää koko talon tuleen. Veljesten ei auta muu kuin paeta paitasillaan Jukolaan, pakkasessa ja susien ulvoessa.

Seuraavana syksynä Impivaarassa seisoo jo uusi pirtti. Veljeksillä on aikaa metsästykselle, mutta karhua jahdatessaan he joutuvat Viertolan härkien takaa-ajamiksi ja pelastautuvat Hiidenkivelle. Lauri juopottelee ja yltyy saarnaamaan. Hänet uhataan heittää härkien eteen, kunnes Timo keksii, että heidän on ammuttava härät. Teurastuksen jälkeen Eero lähetetään viemään sanaa Viertolan herralle (Matti Ruohola), joka on raivoissaan, mutta suostuu siihen ratkaisuun, että härät maksetaan viljalla. Veljekset kaatavat kaskea ja saavat niin hyvän sadon, että ylijäämästä voidaan keittää viinaa.

Eero ja Simeoni (Sulevi Peltola) lähetetään kaupunkiin hankkimaan Mikkelinpäivän tarvikkeita. He palaavat vasta yli viikon kuluttua: Simeoni karkaa metsään ja Eero saa selkäänsä. Kun Simeoni löydetään, hän kertoo tavanneensa itse Lusiferuksen, joka on lennättänyt hänet kuuhun, saapasnahkatorniin, mistä käsin hän on nähnyt maapallon puhkeavan kuin kuplan ja häviävän avaruuteen.

Veljekset näkevät tämän enteenä ja opetuksena. Päättäneinä parantaa tapansa he palaavat kylään - huomatakseen erehtyneensä pyhäpäivästä. Tapeltuaan vielä kerran toukolaisten kanssa he kuitenkin asettuvat ja kasvavat kunnon miehiksi.

"Tämä on kertomuksen loppu", kertoja sanoo. "Rauhallisesti kulkivat heidän elämänsä päivät ja kallistuivat illan lepoon monen tuhannen kultaisen auringon kiertoessa."

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

ÄäninäyttelijätMuokkaa

 Kari Franck  … Juhani  
 Pia Hattara  … Männistön muori  
 Pekka Milonoff  … Eero / Lauri  
 Sulevi Peltola  … Simeoni / Aapo  
 Matti Ruohola  … rovasti / Viertolan isäntä / Aapon tarinan kertoja  
 Erkki Saarela  … lukkari  
 Esko Salminen  … kertoja  
 Riitta Nelimarkka  … Venla  
  • Leena Uotila ääninäytteli Venlan roolin, mutta hänen ääniroolinsa leikattiin pois.
  • Kari Franckin sukunimi on kirjoitettu lopputeksteissä muodossa Frack.

TekijätMuokkaa

  • Ohjaus: Riitta Nelimarkka ja Jaakko Seeck
  • Käsikirjoittaja: Riitta Nelimarkka
  • Piirrokset: Riitta Nelimarkka
  • Animaatiokuvaus: Jaakko Seeck
  • Leikkaajat: Pipsa Valavaara ja Kaija Ahopelto
  • Säveltäjä: Pekka Jalkanen
  • Tehosteet: Antero Honkanen
  • Miksaus: Pauli Vellonen
  • Näyttelijäohjaus: Kari Franck
  • Pekka Jalkasen orkesteri: Juha Metsäpelto (oboe), Paavo Lampinen (klarinetti), Simo Kanerva (pasuuna), Pekka Kari (viulu), Vesa Raiskinen (viulu), Jaakko Raulamo (sello), Teppo Hauta-aho (kontrabasso) ja Pekka Jalkanen (urut)
  • Tuottaja: Jaakko Seeck
  • Kuvaaja: Jaakko Seeck
  • Äänitys: Veijo Lehti
  • Tuotantoyhtiö: Nelimarkka & Seeck
  • Valmistusvuosi: 1979

KuvauspaikatMuokkaa

Elokuva kuvattiin kokonaisuudessaan Riitta Nelimarkan ja hänen puolisonsa Jaakko Seeckin animaatiostudioilla Niittyranta 12:ssa Helsingissä.

TaustaaMuokkaa

Seitsemän veljestä on ensimmäinen suomalainen pitkä animaatioelokuva. Sen toteutti aviopari Riitta Nelimarkka (s. 1948) ja Jaakko Seeck (s. 1946), jonka aikaisempaa animaatiotuotantoa olivat kuusiosainen Sammon tarina (1973) sekä lyhytelokuva Piispa Henrik ja Lalli (1975). Niiden tavoin myös Seitsemän veljestä toteutettiin kollaasianimaatiotekniikalla. Kahden hengen voimin kolmessa vuodessa valmistettu 87 minuutin elokuva vaati tuhansia työtunteja ja noin 115 000 yksittäistä kuvaa, joissa liike saatiin aikaan mm. siirtelemällä veljesten käsiä ja jalkoja pinsettien avulla ruutu kerrallaan. Lisäksi tarvittiin 400 erilaista käsinmaalattua kuvataustaa. Riitta Nelimarkka oli valmistunut kuvaamataidon opettajaksi 1972 ja Jaakko Seeck humanististen tieteiden kandidaatiksi 1971.

Aleksis Kiven alkuperäisteoksesta otettiin elokuvaan mukaan vain joitakin keskeisiä episodeja. Toisaalta mukana on paljon Riitta Nelimarkan omaa kuvahuumoria. "Yhteenvetona voisi sanoa", kirjoittivat tekijät saatesanoissaan, "että elokuvassa on pyritty tulkitsemaan Seitsemän veljeksen maailmaa sellaisena, kuin sen oman välineemme, animaation kuvan ja äänen runokielen, kautta olemme kokeneet." Myöhemmin tekijät editoivat elokuvasta myös 1400 metrin pituisen eli 51 minuutin kestoisen version.

Opetusministeriö tuki vuosina 1975-76 Seitsemän veljeksen tuotantoa 130 000 markalla ja Suomen elokuvasäätiö 1977-78 puolestaan 75 000 markalla. Myös Yleisradio (TV-1) rahoitti tuotantoa. Elokuva sai 80 000 markan laatutukipalkinnon, ja animaatioelokuvantekijöiden kansainvälisen liiton, ASIFA:n, raati valitsi Roomassa 1980 sen yhdeksi parhaista vuosina 1979-80 koko maailmassa valmistuneista animaatioelokuvista.

Seitsemälle veljekselle ei varsinaista elokuvateatterilevikkiä järjestetty - Oulun Formia 2:ssa se nähtiin matineaohjelmana 20.10.1979 ja Ilomantsin Kino Mantsissa 29.10.1979.

  • Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmissa ei ole Seitsemän veljeksen käsikirjoitusta.
  • Riitta Nelimarkka julkaisi elokuvan pohjalta vuonna 1980 samannimisen värikuvateoksen.


VastaanottoMuokkaa

Helsingin Sanomien Markku Luoto yllättyi Seitsemän veljeksen vauhdista ja komiikasta: ”--- pysähtyneitä kohtia ei filmiin juuri ole jäänyt ---”, Luoto kirjoitti arviossaan. Savon Sanomien Eero Hämäläinen nosti esiin Nelimarkan kyvyt animaationtekijänä ja luonnehti tämän työtä sävykkääksi ja tunnelmalliseksi. Veljesten kasvotutkielmia hän piti tarkkaan harkittuina ja luonnosta tehtyjä akvarelleja hän kuvaili lämpimiksi.[1]

Elokuva sai tunnustusta myös ulkomailla: ASIFA:n eli animaatioelokuvantekijöiden kansainvälisen liiton raati valitsi sen yhdeksi parhaista vuosina 1979 ja 1980 valmistuneista animaatioelokuvista.[1]

Seitsemän veljestä esitettiin teatterielokuvana Ranskassa 2010-luvun alussa. Ranskankielisenä äänenä on Thierry Hancisse. Ranskalaiskriitikot suhtautuivat nuivasti kerrontaan, dialogia oli heidän mielestään liian niukasti. Akvarellit puolestaan saivat ylistystä: ”Elokuvassa on uskomatonta runoutta”, Jean-Baptiste Forest hehkutti.[3]

MusiikkiMuokkaa

Seitsemän veljeksen musiikin sävelsi Pekka Jalkanen. Taustamusiikin yhteydessä on katkelmia sävelteoksista ”Tule, tule kultani”, ”Porilaisten marssi” ja ”Virsi 475” (Totuuden henki...).[1]

JulkaisutMuokkaa

Seneca Oy julkaisi Seitsemän veljestä digitaalisena DVD:nä vuonna 2013. DVD:llä on alkuperäinen suomenkielinen versio vuodelta 1979 ja uusi ruotsinkielinen versio vuodelta 2010.[4]

TelevisioesityksetMuokkaa

Päivämäärä Kanava Katsojamäärä
23.12.1979 (elokuva) YLE TV1 445 000
31.10.1981 (elokuva) TV1 245 000
11.10.1982 (tv-sarja, osa 1) TV1
12.10.1982 (tv-sarja, osa 2) TV1
13.10.1982 (tv-sarja, osa 3) TV1
13.10.1984 (elokuva) TV1
10.10.1994 (elokuva) YLE TV1

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Kansallinen audiovisuaalinen instituutti: Seitsemän veljestä (1979) Elonet. 2013. Viitattu 10.10.2018.
  2. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti: Seitsemän veljestä (1979) Elonet. 2013. Viitattu 23.12.2019.
  3. Riitta Nelimarkan Seitsemän veljestä levitykseen Ranskassa Yle.fi. 14.4.2011. Viitattu 10.10.2018.
  4. Finna.fi: Finna.fi / 7 veljestä : 7 bröder Finna.fi. Viitattu 10.10.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa