Avaa päävalikko
Sukellusvene Saukko
Pienoissukellusvene Saukko
Alustyyppi Saukko-luokan pienoissukellusvene
Miehistö 15
Telakka Hietalahden telakka, Helsinki
Vesillelasku 2.7.1930 [1]
Käyttöönotto 15.12.1930
Käytöstä poistuminen 1945 (romutettu)
Mitat
Uppouma 99 tn[2]
Pituus 32,95 m[2]
Leveys 3,2 m[2]
Syväys 3,22 m[2]
Nopeus 10 / 6,25 solmua (pinnalla/sukelluksessa)[2]
Toimintamatka 500 mpk (8 solmua) pinnalla / 50 mpk (4 solmua) sukelluksessa[2]
Maksimisyvyys 75 m
Hätäsukellus 45 sekunnissa 9,3 m
Voimanlähde
Dieselmoottori HP Krupp-Germaniawerft Diesel
Sähkömoottori HP sähkömoottori
Teho Diesel 200 hv / sähkö 120 hv
Aseistus
Torpedot 450 mm, 5,7 m (2 kpl)[2]
Ilmatorjuntakonekivääri 12,7 mm
Merimiinat 9 kpl, 80kg[2]

Sukellusvene Saukko oli Suomen merivoimien sukellusvene vuosina 19301945. Laatokalla käytettäväksi suunniteltu Saukko oli poikkeuksellisen pieni sukellusvene, viralliselta nimelliseltä uppoumaltaan vain 99 tonnia. Suomen ja Neuvostoliiton välisen Tarton rauhansopimuksen (1920) mukaan millään järvillä, tässä tapauksessa Laatokalla, ei saanut olla sota-aluksia, joiden uppouma ylittäisi 100 tonnia.[1]

Sisällysluettelo

Saukon rakennustyötMuokkaa

Saukkoa alettiin rakentaa 1928 Hietalahden sulkutelakalla Helsingissä. Se suunniteltiin saksalaisen Pu110 ("pienemmän nopeasti koottavan sukellusveneen prototyyppi") mukaisesti. Telakka toimi tiiviissä yhteistyössä yhdysvaltalaisen Electric Boat Companyn kanssa, mutta aluksen suunnittelusta vastasi saksalaisten hollantilainen bulvaaniyritys Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw, eli I.v.S. Samainen yritys oli suunnitellut myös sukellusvenelaivaston pääalusluokan l. "Vetehinen-luokan" alukset. Rakennusprosessi oli varsin pulmallinen. Telakan ja sen alihankkijoiden jatkuva myöhästely aikatauluista, työn heikko laatu ja dieselmoottorin toimitusvaikeudet sekä "lastentaudit" aiheuttivat sen, että työt aiottiin keskeyttää jo toukokuussa 1929. Tilanne korjaantui telakan hankittua ulkomaista, lähinnä saksalaista työvoimaa. Tämän jälkeen alus valmistuikin ripeästi. Sukellusvene laskettiin vesille 2. heinäkuuta 1930[1] ja rakentamistyöt päättyivät 16. joulukuuta 1930. Saukko oli valmistuessaan maailman pienin sukellusvene. Sen uppouma oli virallisesti ainoastaan 99 tonnia.

Aluksella oli 15 hengen miehistö. Veneen ulkorunko oli valmistettu kestämään Itämeren jääolot. Vene voitiin purkaa kahteen osaan ja sen torni voitiin irrottaa rautatiekuljetusta varten.

Saukon vaiheetMuokkaa

Aluksi oli tarkoitus siirtää Saukko rautateitse Lahdenpohjaan, jossa se toimisi Laatokan-laivastossa. Tämä suunnitelma kuitenkin peruuntui. Sotien aikana 19391940 ja 19411944 sukellusvene osallistui sotatoimiin Itämerellä. Sen ainoaksi varsinaiseksi sotatoimeksi jäi torpedon ampuminen Somerin majakkasaaren laituriin kahta siellä ollutta kookasta vartioalusta kohti. Tapaus muodostui vaaralliseksi: torpedo käynnistyi jo putkessa ja osa pakokaasuista pääsi veneeseen; lisäksi venäläiset vainosivat hyökkääjää poikkeuksellisen ankarasti, ja kun suomalaiset lopulta pääsivät pintautumaan, päällikön lisäksi vain viisi miestä olivat toimintakuntoisia, muut olivat tajuttomia hapenpuutteen vuoksi.

Tammikuussa 1945 liittoutuneiden valvontakomissio määräsi sen ja muut suomalaiset sukellusveneet riisuttaviksi aseistaan. Saukko yhdessä muiden Suomen sukellusveneiden kanssa hylättiin Suomenlinnan satamaan, kunnes se myytiin romutettavaksi Belgiaan 1953.

Sukellusvene Saukko ei ollut teknisiltä ominaisuuksiltaan kovinkaan onnistunut, eikä se monin paikoin täyttänyt niitä odotuksia joita sille tilauksen yhteydessä asetettiin. Syynä tähän saattaa olla sen "prototyyppimäinen" rakentaminen, jossa mm. eri koneistojen ja laitteistojen paikkoja muuteltiin rakennustyön aikana useasti. Aluksessa korvattiin mm. vakavuustankit paine- ja ulkorungon väliin sijoitetulla puutäytteellä, mikä teki aluksesta vaikeasti hallittavan. Saukko oli kuitenkin aikanaan maailman pienin sukellusvene ja jo siksi ainutlaatuinen.

Vielä viimeisellä matkallaankin Saukko osoitti vikurin luonteensa: alus katkaisi hinausköytensä ja ajelehti Itämerellä omissa oloissaan päiväkaudet, ennen kuin se löydettiin.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Finnish Submarines ([Arkistoitu versio 2.6.2009])
  2. a b c d e f g h Rössler, E.: The U-boat: the evolution and technical history of German submarines, sivu 93. ISBN 0-304-36120-8

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa