Santelikasvit

Santelikasvit (Santalaceae) on keskikokoinen kasviheimo koppisiemenisten Santalales-lahkossa.

Santelikasvit
Santalum acuminatum -lajin hedelmä
Santalum acuminatum -lajin hedelmä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Santalales
Heimo: Santelikasvit Santalaceae
R. Br., nom. cons.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Santelikasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Santelikasvit Commonsissa

TuntomerkitMuokkaa

Santelikasveihin kuuluu ruohoja, pensaita ja pieniä puita. Useimmat lajit ovat puoliloisia; ne kykenevät yhteyttämään, mutta imevät vettä ja ravinteita tosista kasveista imujuurten eli haustorioiden avulla. Heimossa on myös päällyskasveja. Lehdet sijaitsevat tavallisesti kierteisesti ja ovat tavallisesti yksinkertaisia, ehytlaitaisia ja korvakkeettomia, joillakin lajeilla suomumaisia, ja joillakin lajeilla verson haarat ovat lehtimäisiä laakavarsia. Kukinto on tähkä, terttu tai mykerö. Kukat ovat pieniä, 3–8-lukuisia, pohjus toisinaan maljamainen hypanthium, verhiö puuttuu ja vihertävän tai värillisen yhdislehtisen teriön sisäpinnalla on tavallisesti karvatupsu. Heteet kiinnittyvät teriöön. Heteiden kanssa on vuorottain usein kookkaita mesirauhasia. Sikiäin 2–5-lehtinen, yhdislehtinen ja kehänalainen, luotti usein nuppimainen tai liuskainen. Siemenaiheet ovat suoria tai eivät erotettavissa. Hedelmä on marjamainen tai pähkinä. Siemenkuori on hyvin heikosti kehittynyt tai puuttuu.[1][2]

LevinneisyysMuokkaa

Santelikasvit kasvavat laajalle levinneinä, erityisesti kuitenkin tropiikissa. Kasvupaikat ovat pääasiassa melko kuivia.[1][2]

LuokitteluMuokkaa

Heimossa on 44 sukua ja 990 lajia. Runsaslajisimmat suvut ovat hämähäkinruohot (Thesium, 345 lajia), Phoradendron (235 lajia), mistelit (Viscum, 65–150 lajia) ja Dendrophthora (70 lajia).[2]

Suvut:[3][4]

  • Acanthosyris Grisebach.
  • Amphorogyne Stauffer & Hurl.
  • Anthobolus R. Brown.
  • Arceuthobium M. Bieberstein - kääpiömistelit
  • Buckleya Torrey
  • Cervantesia Ruiz & Pavon
  • Choretrum R. Brown
  • Cladomyza Danser
  • Colpoon Bergius
  • Comandra Nuttall
  • Daenikera Hurl. & Stauffer
  • Dendromyza Danser
  • Dendrophthora Eichler
  • Dendrotrophe Miquel
  • Dufrenoya Chatin
  • Elaphanthera N. Halle
  • Exocarpos Labillardière
  • Geocaulon Fernald
  • Ginalloa Korthals
  • Iodina Meisner
  • Korthalsella Tieghem
  • Kunkeliella Stearn - puikkiot.
  • Leptomeria R. Brown
  • Mida A.Cunn. ex Endl.
  • Myoschilos Ruiz & Pavon
  • Nanodea Gaertner
  • Nestronia Rafinesque
  • Notothixos Oliver
  • Okoubaka Pellegr. & Normand
  • Omphacomeria de Candolle
  • Osyridicarpos de Candolle
  • Osyris L. - tuonenmarjat.
  • Phacellaria Bentham
  • Phoradendron Nuttall
  • Pyrularia Michaux
  • Rhoiacarpos de Candolle
  • Santalum L. - santelit eli santelipuut.
  • Scleropyrum Arnott
  • Spirogardnera Stauffer
  • Thesidium Sonder
  • Thesium L. - hämähäkinruohot.
  • Viscum L. - mistelit.

KäyttöMuokkaa

Heimon tunnetuin laji ja taloudellisesti merkittävin on intiansanteli eli santelipuu (Santalum album). Australialaisella lajilla Exocarpos cupressiformis ja Acanthosyris falcata -lajilla on syötävät hedelmät. Edellisellä lajilla mehevä osa on turvonnut ja punaiseksi muuttunut kukkaperän kärkiosa.[1]

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa