Miesten Divari

miesten salibandyn toiseksi korkein sarjataso
Tämä artikkeli käsittelee salibandyn miesten sarjatasoa. Divari voi tarkoittaa myös antikvariaattia.

Miesten Divari, sponsorinimeltään vuodesta 2022 alkaen Inssi-Divari[1][2], on miesten salibandyn toiseksi korkein sarjataso Suomessa.[3] Sarjassa pelaa 14 joukkuetta. Sarjaan ei voi osallistua sellaisen seuran joukkue, jolla on jo toinen joukkue F-liigassa tai Divarissa. Sarjaa on pelattu nykyisellä yhden lohkon sarjajärjestelmällä vuodesta 2011 lähtien. Sitä ennen I-divisioonaa pelattiin itä- ja länsilohkoissa.

Inssi-Divari
Laji salibandy
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1987
Joukkueita 14
Hallitseva mestari Karhut
Sarjataso 2.
Ylempi taso F-liiga
Alempi taso Suomisarja
2. divisioona
TV SalibandyTV
Sivusto Inssi-divari

Sarjan nimi muuttui Inssi-Divariksi kauden 2022 alusta, kun Insinööriliitto alkoi sponsoroida sitä. Sponsorointisopimus kestää kolme vuotta.[2]

Historia

muokkaa

Sarjaa on pelattu kaudesta 1988–1989 asti,[4] mutta sarjataso tunnettiin ennen kautta 2011–2012 nimellä I-divisioona. I-divisioonaa pelattiin itä- ja länsilohkoissa. Nimenvaihdoksen myötä itä- ja länsilohko poistuivat ja tilalle tuli yksi koko Suomen kattava sarjataso, jossa pelaa 14 joukkuetta.

 
Divarin vanha logo, joka oli käytössä vuosina 2011–2017 asti.
 
Miesten Divarin logo 2017–2020
 
Miesten Divarin logo 2020-2022
 
Miesten Divarin logo 2022-

Sarjajärjestelmä

muokkaa

Runkosarja

muokkaa

Kaudella 2020–2021 sarja pelataan yhdessä 14 joukkueen lohkossa. Runkosarja pelataan kaksinkertaisena (26 ottelua). Runkosarjan 8 parasta pääsee pudotuspeleihin. Viimeinen tippuu Suomisarjaan. 12. ja 13. pelaavat putoamiskarsinnoissa. [5] Peliaika on 3×20 minuuttia tehokasta peliaikaa. Jos varsinainen peliaika päättyy tasan, pelataan 5 minuutin jatkoaika. Jos ratkaisu ei synny jatkoajalla, pelataan rangaistuslaukauskilpailu viidellä laukojalla.

Playoffs

muokkaa

Runkosarjan 8 parasta pelaavat pudotuspelit. Puoliväli- ja välierät pelataan paras kolmesta. Välierien voittajajoukkueet kohtaavat finaalissa (paras viidestä). Finaalin voittaja nousee kaudeksi 2019–2020 F-liigaan. Finaalisarjan häviäjä pelaa liigakarsintasarjan paras viidestä F-liigan playout-karsinnan häviäjää vastaan.

Pudotuspeleissä jatkoaika kestää 20 minuuttia.

Putoamiskarsinnat

muokkaa

Runkosarjan 12. ja 13. pelaavat keskenään paras kolmesta sarjan. Sarjan voittaja jatkaa ensi kaudella Divarissa ja häviäjä tippuu Suomisarjaan.

Vanha sarjajärjestelmä

muokkaa

Ennen kautta 2011–2012 pelattiin kahdessa lohkossa, jotka oli maantieteellisesti jaettu länsi- ja itälohkoon.[4] Lohkoissa pelasi 12 joukkuetta, jotka pelasivat kaksinkertaisen sarjan yksittäisinä otteluina. Peliaikana oli 3 x 20 minuuttia tehokasta peliaikaa. Ottelun päättyessä tasan pelattiin 5 minuutin jatkoaika äkkikuolemaperiaatteella. Lohkojen kaksi parasta joukkuetta pelasivat liigakarsinnoissa ja neljä viimeistä joukkuetta putosivat suoraan II-divisioonaan.

Liigakarsintojen ensimmäisessä vaiheessa lohkovoittajat pelasivat noususta Salibandyliigaan paras viidestä järjestelmällä (kolme voittoa). Voittaja nousi suoraan liigaan seuraavalle kaudelle. Häviäjä puolestaan jatkoi karsintojen toiseen vaiheeseen, jossa se sai vastaansa liigassa 13. sijoittuneen joukkueen. Lohkojen 2. sijoittuneet joukkueet pelasivat keskenään pääsystä karsintojen toiseen vaiheeseen paras viidestä järjestelmällä. Otteluparin voittaja kohtasi liigassa 12. sijoittuneen joukkueen. Molemmissa pareissa enemmän pisteitä runkosarjassa kerännyt aloitti kotijoukkueena. Toisen vaiheen kahden otteluparin voittajat pelasivat seuraavalla liigassa ja häviäjät I-divisioonassa.

Joukkueet 2024–2025

muokkaa
 
 
 
Helsingin seutu
Joukkue Kunta Kotihalli Perustettu Päävalmentaja
M-Team Helsinki Arena Center Ruskeasuo 1996 Teemu Kalinainen
Hawks Helsinki Arena Center Myllypuro 2015 Petteri Bergman
Tiikerit Vantaa Tikkurilan urheilutalo 1997 Pasi Rosti
SB Vantaa Vantaa Energia Areena 1991 Tomi Rastas
LNM Liminka Krankka-areena 1997 Niko Kvist
Koovee Tampere Spiral-Halli 1996 Jarno Iijolainen
SalBa Rauma Jaakko Arena 1993 Mikko Lehti
Rangers Kirkkonummi Jokirinteen liikuntahalli 1992 Miika Valkama
O2-Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylän monitoimitalo 2001 Ismo Nybacka
SaiPa Lappeenranta Lappeenrannan urheilutalo 2020 Otto Valavuo
Josba Joensuu Joensuu Areena 1988 Jami Huhtala
Karhut Pori Porin urheilutalo 1992 Jani Jormakka
SBS Wirmo Mynämäki HaNi-Halli 1993 Jarmo Eskelinen
ÅIF Sipoo Ingman Areena, Söderkulla 1995 Jan Qvickström-Helling

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Divari on jatkossa Inssi-Divari – sarjalle uusi ja muista eroava ilme sekä omat nettisivut Pääkallo.fi. 13.9.2022. Viitattu 21.3.2023.
  2. a b Insinööriliitto ja Salibandyliitto yhteistyöhön Suomen Salibandyliitto. 11.9.2022. Viitattu 21.3.2023.
  3. Inssi-Divari (Divari on nyt Inssi-Divari) https://paakallo.fi/2022/09/divari-on-jatkossa-inssi-divari-sarjalle-uusi-ja-muista-eroava-ilme-seka-omat-nettisivut/. Pääkallo.fi. Viitattu 23.2.2023.
  4. a b I div. 09-10 www.salibandyliiga.fi. Suomen Salibandyliitto ry.. Arkistoitu 27.2.2008. Viitattu 4.2.2010.
  5. Divari 2012–13 salibandyliiga.fi. Salibandyliiga Oy. Arkistoitu 24.4.2013. Viitattu 19.4.2013.