Säiliöauto
Säiliöauto on yleensä erilaisia nestemäisiä aineita, kuten polttonesteitä, muita kemikaaleja, maitoa tai vettä kuljettava moottoriajoneuvo. Joskus säiliöautoja käytetään myös puolikiinteän tai irtonaisen massatavaran, esimerkiksi rehujen tai jauhojen kuljetukseen. Tavallisimmin säiliöautoilla tarkoitetaan kuitenkin öljystä jalostettuja öljytuotteita, kuten polttoöljyjä tai bensiiniä kuljettavia tieliikenneajoneuvoja.
Suuret säiliöautot ovat yleensä kapasiteetiltaan 20800 litrasta 34000 litraan. Pienempien säiliöautojen tilavuus on pienempi kuin 11000 litraa. Autojen koko on viimeisen 50 vuoden aikana kasvanut tuntuvasti, sillä esimerkiksi 1960-luvun alussa säiliöautojen sallittu tilavuus oli Suomessa enintään 5 kuutiometriä.[1] Autot voivat olla joko itsekantavia tai kantavalle alustalle kiinnitettyjä säiliöitä. Suomessa Hollming on valmistanut erikoiseen suunnitteluratkaisuun perustuneita itsekantavia säiliöautoja, joissa säiliö toimi samalla auton runkona. Akselistot ja ohjaamo liitettiin suoraan kiinni säiliöön, jolloin ajoneuvolle saatiin parempi hyötykuorma. Näitä erikoisia säiliöautoja valmistettiin vuosina 1980–1985 noin sata kappaletta.[2]
Suomessa oli vuonna 2006 liikenteessä yhteensä noin 400 niin sanottujen kirkkaiden tuotteiden säiliöautoa (bensiini, dieselöljy, kevyt polttoöljy) ja noin 60 raskaiden öljytuotteiden säiliöautoa. Lisäksi käytössä oli muutamia kymmeniä muiden öljytuotteiden, kuten nestekaasun kuljetukseen.[3] Öljykuljetuksiin sopivien tankkiautojen määrä on 2000-luvulla puolittunut 1990-luvun tasosta. Suomen säiliöautokannan pienenemistä pidetään jopa uhkana maan energiahuollolle mahdollisessa kriisitilanteessa.[4] Vähennys johtuu pääosin öljyn markkinaosuuden pienenemisestä kiinteistö- ja aluelämmityksessä. Kaluston riittävyyden arvioidaan joutuvan koetukselle, jos öljyä jouduttaisiin äkkiä kuljettamaan suuria määrin varastoista lämpölaitoksille.
Säiliöautoja käytetään yleisesti myös lypsykarjan pidossa maidon kuljetukseen suoraan tilatankeista meijereihin. Lisäksi niitä käytetään muun muassa talous- ja sammutusveden kuljetukseen. Pohjaveden ehtyessä tai pilaantuessa puhdasta vettä joudutaan säännöstelemään ja kuljettamaan yhdyskunnille säiliöautoilla pitkienkin matkojen takaa. Pelastuslaitoksilla on puolestaan tulipalojen sammutusta varten käytettävissään säiliöyksiköiksi kutsuttuja säiliöautoja, etenkin alueilla, joille ei ole rakennettu vesipostiverkostoa. Suomessa pelastuslaitoksilla oli vuonna 2008 säiliöautoja lähes 600 kappaletta.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Vanaja-viesti 1/1963 [vanhentunut linkki]
- ↑ Petri Tyrkkö: Suomen ajoneuvotuotannon historia 1800-luvulta lähtien pähkinänkuoressa. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Maakaasun huoltovarmuus yhdyskuntien kaukolämmön tuotannossa. Puolustustaloudellinen suunnittelukunta, Voimatalouspoolin kaukolämpöjaosto, Öljypoolin maakaasujaosto, 2006 [vanhentunut linkki]
- ↑ Säiliöautojen väheneminen uhkaa kriisiajan huoltovarmuutta (mtv3.fi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pelastustoimen Taskutilasto 2004–2008 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta säiliöauto Wikimedia Commonsissa
