Avaa päävalikko

Runar on pohjoismainen miehen etunimi, joka on peräisin salaista viisautta muinaisskandinaavisesta sanasta run. Samasta sanasta on muodostettu myös miehen nimi Rune sekä naisen nimi Runa.[1] Nimi yleistyi Ruotsissa sen jälkeen, kun James Macphersonin teos Ossianin laulut 1840-luvulla käännettiin ruotsiksi, jolloin alkuteoksen Runfhear sai käännöksessä nimen Runar.[2]

Runar
Nimipäivä  
– suomenkielinen
– ruotsinkielinen 15. syyskuuta
– ortodoksinen
Muunnelmia Rune
Vastineita eri kielissä
Nimen alkuperä muinaisskandinaavinen run, salainen viisaus

Suomessa nimi Runar on vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 2641 henkilölle.[3] Nimeä ei ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Runarin nimipäivä on 15. syyskuuta.

Tunnettuja Runar-nimisiäMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri, s. 248. Otava, 1969.
  2. Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, s. 462-463. WSOY, 1999. ISBN 951-0-22323-4.
  3. Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 15.9.2012.