Romanikieli

Romani
Oma nimi	Romani chimb
Tiedot
Alue	pääasiassa Eurooppa, tosin kielen puhujat ovat laajalle levinneet eikä heillä ole omaa valtiota.
Virallinen kieli	ei missään
Puhujia	noin 4,8 miljoonaa
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalainen kielikunta
Kieliryhmä	indoarjalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	-
ISO 639-2	rom
	Ohje
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee romanikieltä. Romanian kielestä ja romaanisista kielistä on omat artikkelinsa.

Romanikieli on indoarjalainen kieli. Kielestä on lukuisia murteita, joita monet eri maissa asuvat romanit puhuvat. Suomen romanikieli kuuluu romanikielen pohjoismurteiden kokonaisuudessa luoteismurteiden alaryhmään. Suomen romanikieli jakautuu vielä länsi- ja itämurteeseen.^[1]

Suomessa valtiovalta tukee romanikielen opetusta vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä uudistetun lainsäädännön velvoittamana.

HistoriaMuokkaa

Romanikielen puhumista on pyritty säätelemään ennen Pohjoismaissa esim. koulussa ja muutenkin yleisillä paikoilla, joten sen puhumista muiden seurassa ja yleisillä paikoilla on pyritty välttämään. Suurin osa Pohjoismaiden romanivähemmistöjen romanikielen taito on ollut siitä johtuen häviämässä.

Kieli tukee myös jossain määrin romanien yhteisöllisyyttä; kieli on saattanut toimia suojana valtaväestön hegemoniaa vastaan. Euroopan romanien historia kertoo valtaväestön ajatelleen, että romanit ovat kehittäneet kielensä vainojen ja kristinuskon vuoksi.^lähde?

SuomessaMuokkaa

Romanikieltä on mahdollisuus opiskella opettajan johdolla kouluissa. Suomessa on silti useita kouluja, joissa romanikielen opetusta ei ole järjestetty. Syynä voi olla resurssien puute, mutta myös se, ettei ryhmän vähimmäisoppilasmäärä täyty. Myös kielikursseja järjestetään, ja kieltä pyritään opettamaan romaneille tarkoitetuilla leireillä, jotta kielen taito kasvaisi ja pysyisi yllä.

Henry Hedmanin mukaan romanikieltä puhuu vähintään tyydyttävästi 60 prosenttia romaneista ja hyvin noin kolmannes. Taito painottuu vanhempaan väestöön niin että alle 50-vuotiaiden romanien romanikielen taito on selvästi heikompi kuin sitä vanhempien.^[2]

Suomessa ensimmäisen romanikielisen aapisen kokosi lappeenrantalainen vankilanopettaja Adam Lindh vuonna 1893. Lisäksi Lindh käänsi kymmenen käskyä Martti Lutherin selityksillä varustettuna romanikielelle, laati romanikielelle kieliopin ja kokosi myös joukon sanontoja. Vuonna 1900 hän anoi Senaatilta kyseisen kokoomateoksen painattamista ja jakamista ilmaiseksi romaniväestolle. Senaatti ei kuitenkaan suostunut Lindhin pyyntöön. Niinpä hänen kokoamansa materiaali jäi vain käsikirjoitukseksi. Ensimmäinen painettu romanikielinen aapinen saatiin Suomeen vasta niinkin myöhään kuin 1982.^[3] Nykyään kirjastoista löytyy jo jonkin verran romanikielistä kirjallisuutta, sanastoja ja kielioppeja. Romanikieli muuttuu koko ajan, kuten muutkin kielet, joten siinä on myös vanhahtavia sanontoja mitä joku nuori ei välttämättä tunnista, tai modernimpia ilmaisuja jotka vanhemmalle ihmiselle ovat täysin vieraita. Romanikieltä pyritään koko ajan kehittämään ja elvyttämään.^lähde?

Suomessa ei ole ainuttakaan romanikielellä kirjoittavaa kirjailijaa, mutta ulkomailla on useita.

Suomen romanin kieli on yksi Euroopassa puhuttavista romanin murteista. Murteet ovat etäällä toisistaan, kauempana kuin esimerkiksi viro ja suomi, mutta niillä on yhteiset juuret ja siksi yhteisiä piirteitä ja noin neljäsataa yhteistä sanaa. Esimerkiksi Britanniassa ja Ruotsissa romanikieli on kuollut kieli, ja käytössä on vain irrallisia sanoja.^[4]

Romanin kieli on itsenäisenä oppiaineena Prahassa Kaarlen yliopistossa. Jonkin verran sen opetusta on muuallakin. Suomessa kieltä opettaa Helsingin yliopistossa kokeiluna erikoistutkija Kimmo Granqvist, joka tekee kielelle kielioppia.^[4] Syksystä 2012 kielenopetus on vakiintunut niin, että se on kaikille opiskelijoille vapaa sivuaine.^[5]

Romanikielen asema on Suomessa turvattu lainsäädännöllä, mutta käytännössä asema ei ole toteutunut. Alle viidennes romanilapsista saa oman kielen opetusta.^[4] Suomen 10 000 romanista romanin kieltä puhuu 6 000, mutta taitajat ovat iäkkäämpiä ihmisiä, ja kielitaito on sitä huonompi, mitä nuoremmista on kyse.^[4]

Kansainvälinen romanikieli tai ulkomaiden romanien puhuma romanikieli ei ole sama asia kuin Suomessa käytetty romanikieli. Sanoilla on paljon yhteneväisyyksiä, mutta tämä ei kuitenkaan välttämättä takaa ymmärrystä. Suomessa on kuitenkin romaneja, jotka osaavat kansainvälistä romanikieltä.

Pararomani tarkoittaa kieltä, jonka äänne-, muoto- ja lauseoppi ovat peräisin jostakin muusta kielestä, mutta sanasto on romanikielestä. Tällainen kieli Suomessa on fennoromani, joka elää Suomen romanikielen rinnalla.^[6]

MurteetMuokkaa

Maat jotka ovat antaneet romanikielelle virallisen vähemmistökielen aseman.^lähde?

Romanikielen murteiden välillä on suuria eroja ja Euroopassa puhuttujen murteiden luokittelu ryhmiin on vaihdellut. Vuosituhannen vaihteessa kielitieteilijät Ian Hancock ja Yaron Matras jakoivat romanimurteet viiteen isoon ryhmään: balkaninromani ja vlax-romani, keskiset, koillis- sekä luoteismurteet. Näistä eniten puhuttu ja laajimmalle levinnyt on vlax-romani.^[7] Moni näistä murteista on myös kuolemassa, kuten skandoromani jota puhuu enää 100–150 ihmistä.^[8]^{lähde tarkemmin?}

KielinäyteMuokkaa

»Sa e manušikane strukture bijandžona tromane thaj jekhutne ko digniteti thaj čapipa. Von si baxtarde em barvale gndaja thaj godžaja thaj trubun jekh avereja te kherjakeren ko vodži pralipaja.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) ^[9]

Katso myösMuokkaa

Suomen romanikieli

LähteetMuokkaa

KirjallisuusMuokkaa

Granqvist, Kimmo: ”Romanikielen historiaa Suomessa”, Suomen romanien historia, s. 272–287. Toimittanut Panu Pulma. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-364-7.
Granqvist, Kimmo – Salo, Mirkka: Romanikieli ja sen tutkimusalat. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-442-2

ViitteetMuokkaa

↑ Pulma 2012, s. 272.
↑ Granqvist & Salo, s. 17
↑ Makkerin blogi: Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Vankilanopettaja Adam Lindh, romanikielisen aapisen ja kieliopin laatija maurikin.blogspot.fi. Viitattu 5.7.2016.
↑ ^a ^b ^c ^d Tiainen, Antti: Suomen romanikielen pelastaja. Helsingin Sanomat 14.12.2011, s. C 4.
↑ Romanikieli ja -kulttuuri, sivuainekokonaisuus. Viitattu 8.11.2013.
↑ Granqvist & Salo, s. 164.
↑ https://www.britannica.com/topic/Romany-languages
↑ https://www.academia.edu/22693019/1_Scandoromani_Language_and_Speakers
↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muuallaMuokkaa

Suomen romanit – finitiko romaseele-
Tuukkanen, Pia: Romanikieli on vaarassa kadota. Yleisradio.
Terminologiako bankos Tieteen termipankki. Viitattu 11.3.2016. (romaniksi)
Granqvist, Kimmo: Suomen romanikieli kielikello.fi. 1.2001. Viitattu 5.7.2016.
Valtonen, Pertti: Suomen romanikielen etymologinen sanakirja. Tietolipas, 69. Helsinki: SKS, 1972. ISSN 0562-6129.
Romanikielen asema, opetus ja osaaminen, oppimistulokset perusopetuksen 7.–9. vuosiluokilla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 23.3.2016.

Indoarjalaiset kielet

[1] Pulma 2012, s. 272.

[2] Granqvist & Salo, s. 17

[3] Makkerin blogi: Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Vankilanopettaja Adam Lindh, romanikielisen aapisen ja kieliopin laatija maurikin.blogspot.fi. Viitattu 5.7.2016.

[HS-4] Tiainen, Antti: Suomen romanikielen pelastaja. Helsingin Sanomat 14.12.2011, s. C 4.

[5] Romanikieli ja -kulttuuri, sivuainekokonaisuus. Viitattu 8.11.2013.

[6] Granqvist & Salo, s. 164.

[7] ttps://www.britannica.com/topic/Romany-languages

[8] ttps://www.academia.edu/22693019/1_Scandoromani_Language_and_Speakers

[9] Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]