Hegemonia on tosiasiallinen, ilman sopimusta muodostunut ylivalta.[1] Alun perin hegemonialla on tarkoitettu poliittista hallitsemista tai ylivaltaa erityisesti valtioiden välisissä suhteissa. Sittemmin sillä on tarkoitettu myös Antonio Gramscin määrittelemänä hallitsevien yhteiskuntaryhmien kulttuurista ylivaltaa. Eliitit hallitsevat kansalaisia ideologioiden avulla, eivät nojaamalla fyysiseen väkivaltaan.[2] Laajemmin hegemonia merkitsee monimutkaista kokonaisuutta, joka yhdistää toisiinsa poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset voimat, tai ne aktiiviset sosiaaliset ja kulttuuriset voimat, jotka ovat kokonaisuuden kannalta välttämättömiä elementtejä.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Williams, Raymond: Marxismi, kulttuuri ja kirjallisuus, s. 125 & 129. Jyväskylä: Raymond Williams, 1988.
  • Keywords. A Vocabulary of Culture and Society, s. 117–118. Glasgow: 1976.

Viitteet muokkaa

  1. Iso sivistyssanakirja, s. 128. WSOY, 2008.
  2. Halmesvirta, Anssi (toim.): Historian sanakirja. Gummerus, 1997. ISBN 951-20-5089-7

Aiheesta muualla muokkaa