Rantakatu (Joensuu)

Rantakatu on Joensuun keskustan katu Pielisjoen rannassa. Sen joen puoleinen puoli on suurimmaksi osaksi Rantapuistoa.

Rantakadun varrella on joen puolella, etelästä alkaen:

Merenkulun muistomerkki (Jouko Solonen, 1968)
Ylisoutajan silta (2014)
Matonpesulaituri
Kesäkahvila Rento
Matkustajasatama
Kesäravintola Tuulaaki (1910, myös vuosi 1897 ilmoitettu rakennusvuodeksi) ^[1]
Pakkahuone, (Paavo Uotila 1910)
Rantapuisto
Suvantosilta (1974)
Joensuun kaupungintalo. Talossa toimii Joensuun kaupunginteatteri (1914). Kaupunginhallinnon tiloihin remontoidaan vuosina 2024-2025 tilat Pohjois-Karjalan museolle^[2]. Teatteriravintola lopetti toimintansa toukokuussa 2023^[3].
Siltakadun liikenneympyrässä on terästeos "#Tuohi" (Antti Immonen, 2018) ^[4]
Kanavatyttö-patsas, "Torso" (Taisto Martiskainen, 1963)^[5]
Kanavarannan kiinteistö, lääkärikeskus Mehiläinen, (Osuuspankin talo) eli Piimälinna (arkkitehti Tuomas Väyrynen 1962), jossa oli vuoteen 2012 hotelli Atrium ja ravintola Palaveri sekä myöhemmin PKO:n tšekkiläistyylinen pub Hostiina Piimälinna. ^[6] ^[7] ^[8]
vanha Postitalo (1955)^[9] (posti muutti pois 2009)^[10], hotelli Lietsu ja muita yrityksiä. Postitalon takana on heinäkuussa 2020 valmistunut kerrostalo As Oy Vallinporras ^[11].
Kanavapuisto
Yläsatamakadun risteyksen liikenneympyrässä on metalliteos "Kranssi" (Hannu Siren, 2014) ^[12]
Sirkkalan silta (2014) ^[13]
entinen Joensuun konservatorion B-talo (-2021), sitä ennen pääkirjasto (-1992) ja tyttökoulu (1913-1956) (Magnus Schjerfbeck 1913) ^[14]
ravintola Kreeta, entinen ravintola Astorian (–2015) ja Rantarastin talo ^[15]
Pötkänniemen pysäköintialue

ja kaupungin puolella:

Jääkärinpuisto eli Kolmikulmapuisto
Olsonin talo, Rantakatu 5 (1853) ^[16]
Hubbardtin talo (1895), aiemmin paikkalla oli tulipalossa tuhoutunut Aschanin talo (1852), useita yrityksiä, Rantakatu 9 ^[17]
Johanssonin talo, Rantakatu 11, entinen turistihotelli ja poliisilaitos (arkkitehti Emil Gustafsson, 1893, käytetty myös nimeä Johnssonin talo).^[18] Remontoitu vuonna 2022 pienyritysten toimitilaksi ja majoitusliikkeeksi nimellä Johanssonin talo 1849.^[19]^[20]
Surakan talo, Rantakatu 13 (1849–1850), Suvannon Santra -ravintola, pihalla Kesälato.
Taitokortteli, johon kuuluvat
Parviaisen talo (1886), joka siirrettiin 1977 Suvantokadulta Rantakadulle ^[21] ja
Mustosen talo (1870)
Vapaudenpuisto
Sokos (1968), laajennukset vuonna 2000 ja 2009-2010.^[22]
Liike- ja toimistotalo (1975),(entinen LähiTapiolan talo) Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
Iivari Mononen Oy:n pääkonttori
Pyhän Sergein ja Hermanin veljeskunnan entinen toimisto (nykyisin Valamossa)
Pohjois-Karjalan Sähkön toimitalo (1972, Erkki Helasvuo)^[23]
entinen Joensuun konservatorio (-2021), alun perin kauppaoppilaitos (Unto Tupala 1957)^[24]
Valtion virastotalo (Kurt Simberg, 1966)^[25]
entinen maaherran virka-asunto (1967)
Senioripiha, ensimmäiset talot valmistuivat keväällä 2014 (paloasema toimi tontilla vuoteen 2008) ^[26] ^[27]
Rauhankadun Shell
hautausmaa
useita asuinkerrostaloja

Ainoa poikkikatu on Siltakatu. Rantakadulta alkavat seuraavat kadut: Papinkatu, Kalastajankatu, Malmikatu, Suvantokatu, Koskikatu, Niskakatu, Yläsatamakatu, Sairaalakatu ja Rauhankatu. Pielisjoen ylittävät Siltakadulla Itä- ja Länsisilta. Suvantokadun jatke Niinivaaralle päin on Suvantosilta ja Yläsatamakadun jatke Sirkkalaan on Sirkkalan silta. Rantakatu jatkuu pohjoiseen Utrantienä ja etelään joen rantaa seurailevana kävelytienä.

Liikennevalot

Vanhassa puutalossa on Oppisopimuskeskus.

Rantakadun ja Siltakadun risteykseen asennettiin Joensuun ensimmäiset liikennevalot vuonna 1967. Liikenneympyrä korvasi ne 2016.^[28] Muut liikennevalot ovat Koskikadun, Niskakadun ja Rauhankadun päässä sekä Nurmeksentien ja Utrantien risteyksessä. Yläsatamakadun risteyksen liikennevalot poistuivat, kun liikenneympyrä valmistui vuonna 2014. Suvantokadun liikennevaloristeyksen tilalle valmistui liikenneympyrä lokakuussa 2015.

Lähteet

Tiedot rakennuksista:

↑ Tuulaakin rakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1910, vaikka rakennuksen kerrotaan valmistuneen 1897. Karjalainen, 4.5.2021, s. B8.
↑ Taru Väänänen: Kaupungintalon museoremontti on viimeistä silausta vaille valmis Karjalainen. 7.11.2024. Viitattu 9.11.2024.
↑ Teatteriravintola.fi teatteriravintola.fi. Arkistoitu 5.7.2023. Viitattu 5.7.2023.
↑ Taideteos valmistuu Joensuun keskustan kiertoliittymään Karjalainen. 24.11.2018. Viitattu 24.11.2018.
↑ Joensuun taidemuseo: Kanavatyttö Julkiset veistokset ja patsaat. Arkistoitu 1.1.2005. Viitattu 31.3.2011.
↑ Peitsi, Joulukuu 1963, nro 12. Maanpuolustuslehden Kustannusosayhtiö.
↑ Muuttunut kaupunkikuva. Karjalainen, 16.11.2012.
↑ Atriumin ja Palaverin toiminta loppuu - tilalle PKO:n opiskelijamaailma www.karjalainen.fi. Arkistoitu 30.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
↑ Matti Virrantalo: (Posti) Haki paikkaansa kuin Kallio-Herkon uunia. Karjalan Heili, 22.1.2022.
↑ Joensuun pääposti muuttaa Rantakadulta Centrumiin. Karjalainen 4.11.2009
↑ Mauno Tuomisto: Ympäristömuutokset on havainnollistettava paremmin - heili.fi www.heili.fi. Arkistoitu 30.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
↑ Rantakadun liittymään nostettiin yli viisi tonnia taideterästä Karjalainen. Arkistoitu 28.10.2014. Viitattu 26.11.2014.
↑ Sirkkalan silta avattu liikenteelle Joensuun kaupunki. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 28.11.2014.
↑ Kulje kulmilla, katsele keskustaa -sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Karjalainen 31.3.2016 (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Karjalainen 18.5.2009: Olsonin talosta Laakkosen taloksi (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Liisa Yli-Ketola: Pienyrittäjiä paraatipaikalla. Karjalainen, 2.3.2019, s. A10-11.
↑ Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
↑ Johanssonin talo 1849 johanssonintalo.fi. Viitattu 6.9.2022.
↑ Aaro Virolainen: Vanha puutalo sai uuden elämän. Karjalainen, 15.9.2022, s. 8.
↑ Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 19.12.2013. Arkistoitu 22.7.2014. Viitattu 24.9.2014.
↑ Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 27.4.2012. Viitattu 26.12.2012.^{[vanhentunut linkki]}
↑ Muutoksen virrassa. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 1945-1995, Gummerus 1995, s. 125.
↑ Joensuun kaupungin historia III-IV, s 215. Joensuu 1986
↑ Suonna Kononen: Hienompi kuin arvaisi. Joensuun virastotalo jäi monumentiksi Pohjois-Karjalan läänistä - kiintoisa selvitys valmistui rakennuksesta. Karjalainen, 12.2.2020.
↑ Joensuun Uutiset 22.11.2008
↑ Asunnottomien yömaja sai jatkoaikaa 16.2.2011. Yle Pohjois-Karjalan radio. Viitattu 16.2.2011.^{[vanhentunut linkki]}
↑ Matti Siippainen: Arkisto avautuu: Siltakadun liikennevalot pysyivät paikallaan 50 vuotta. Karjalainen, 22.6.2020, s. 6.

[1] Tuulaakin rakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1910, vaikka rakennuksen kerrotaan valmistuneen 1897. Karjalainen, 4.5.2021, s. B8.

[2] Taru Väänänen: Kaupungintalon museoremontti on viimeistä silausta vaille valmis Karjalainen. 7.11.2024. Viitattu 9.11.2024.

[3] Teatteriravintola.fi teatteriravintola.fi. Arkistoitu 5.7.2023. Viitattu 5.7.2023.

[4] Taideteos valmistuu Joensuun keskustan kiertoliittymään Karjalainen. 24.11.2018. Viitattu 24.11.2018.

[5] Joensuun taidemuseo: Kanavatyttö Julkiset veistokset ja patsaat. Arkistoitu 1.1.2005. Viitattu 31.3.2011.

[6] Peitsi, Joulukuu 1963, nro 12. Maanpuolustuslehden Kustannusosayhtiö.

[7] Muuttunut kaupunkikuva. Karjalainen, 16.11.2012.

[8] Atriumin ja Palaverin toiminta loppuu - tilalle PKO:n opiskelijamaailma www.karjalainen.fi. Arkistoitu 30.11.2020. Viitattu 23.11.2020.

[9] Matti Virrantalo: (Posti) Haki paikkaansa kuin Kallio-Herkon uunia. Karjalan Heili, 22.1.2022.

[10] Joensuun pääposti muuttaa Rantakadulta Centrumiin. Karjalainen 4.11.2009

[11] Mauno Tuomisto: Ympäristömuutokset on havainnollistettava paremmin - heili.fi www.heili.fi. Arkistoitu 30.11.2020. Viitattu 23.11.2020.

[12] Rantakadun liittymään nostettiin yli viisi tonnia taideterästä Karjalainen. Arkistoitu 28.10.2014. Viitattu 26.11.2014.

[13] Sirkkalan silta avattu liikenteelle Joensuun kaupunki. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 28.11.2014.

[14] Kulje kulmilla, katsele keskustaa -sivut (Arkistoitu – Internet Archive)

[15] Karjalainen 31.3.2016 (Arkistoitu – Internet Archive)

[16] Karjalainen 18.5.2009: Olsonin talosta Laakkosen taloksi (Arkistoitu – Internet Archive)

[17] Liisa Yli-Ketola: Pienyrittäjiä paraatipaikalla. Karjalainen, 2.3.2019, s. A10-11.

[18] Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.

[19] Johanssonin talo 1849 johanssonintalo.fi. Viitattu 6.9.2022.

[20] Aaro Virolainen: Vanha puutalo sai uuden elämän. Karjalainen, 15.9.2022, s. 8.

[<ref-21] Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 19.12.2013. Arkistoitu 22.7.2014. Viitattu 24.9.2014.

[22] Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 27.4.2012. Viitattu 26.12.2012.^{[vanhentunut linkki]}

[23] Muutoksen virrassa. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 1945-1995, Gummerus 1995, s. 125.

[24] Joensuun kaupungin historia III-IV, s 215. Joensuu 1986

[25] Suonna Kononen: Hienompi kuin arvaisi. Joensuun virastotalo jäi monumentiksi Pohjois-Karjalan läänistä - kiintoisa selvitys valmistui rakennuksesta. Karjalainen, 12.2.2020.

[26] Joensuun Uutiset 22.11.2008

[27] Asunnottomien yömaja sai jatkoaikaa 16.2.2011. Yle Pohjois-Karjalan radio. Viitattu 16.2.2011.^{[vanhentunut linkki]}

[28] Matti Siippainen: Arkisto avautuu: Siltakadun liikennevalot pysyivät paikallaan 50 vuotta. Karjalainen, 22.6.2020, s. 6.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]

[22]

[23]

[24]

[25]

[26]

[27]

[28]