Petter Parviainen

suomalainen liikemies

Petter Juhonpoika Parviainen (2. huhtikuuta 182412. lokakuuta 1892) oli suomalainen Joensuussa asunut kauppaneuvos, laivanvarustaja ja sahateollisuusmies.

Parviaisella oli Joensuussa oma kauppahuone ja hän harjoitti muun muassa viljakauppaa. Parviainen oli myös merkittävä laivanvarustaja. Parviaiselle myönnettiin kauppaneuvoksen arvonimi vuonna 1887.

Parviainen perusti yhdessä toisen joensuulaisen kauppiaan Gustaf Cederbergin (1823–1875) kanssa Penttilän sahan 1871, ja vuonna 1876 he perustivat Karsikon sahan. Parviainen myi osuutensa näistä yrityksistä jo 1879. Parviainen omisti myös vuodesta 1885 Joensuussa Haukipuron oluttehtaan.

Petter Parviaisen veljet Simon ja Henrik olivat myös kauppiaita. Veljekset omistivat myös yhteisen kuunarin, jolla tuotiin tavaraa Joensuuhun ulkomailta. Vuonna 1865 Simon Parviainen rakennutti yhdessä kauppias Reinhold Ryynäsen kanssa Joensuu-nimisen matkustaja- ja rahtilaivan, joka asetettiin Joensuu–Pietari-reitille. Vuonna 1866 Parviaisen veljekset rakennuttivat vielä suuremman Väinämöinen-nimisen laivan. Näillä laivoilla liikennöitiin sitten Joensuusta aina Lyypekkiin asti. Petter Parviainen rakennutti sittemmin yhdessä Gustaf Cederbergin kanssa Suomi-laivan ja Frithiof Neppen­strömin kanssa Wellamo-laivan. Nämä molemmat laivat asetettiin samalle Lyypekin reitille, mutta laivoista Wellamo upposi jo 1881 Uuraan salmeen.

Parviainen rakensi tilalle uuden samannimisen laivan Nurmes–Joensuu–Pietari-reitille, mutta se haaksirikkoutui Koiviston salmeen jo ensimmäisellä matkallaan 1884. Parviainen osti sitten 1885 Savosta Iisalmi-laivan, joka sai uuden nimen Kalevala sekä 1890 Leppävirran Höyrylaiva Oy:ltä Yrjö-Koskinen-nimisen laivan, jonka uudeksi nimeksi tuli Sampo.

Parviaisen kuoltua 1892 hänen perillisensä jatkoivat kauppahuoneen toimintaa Oy Petter Parviainen & Co-nimisen yhtiön nimissä.

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa