Ragvalda
Ragvalda on arabialaisen maantieteilijän al-Idrisin laatimassa keskiaikaisessa maailmankartassa esiintyvä muinainen suomalainen kaupunki tai kauppapaikka. Sen on yleisesti tulkittu sijainneen Ulvilassa Ravanin kylässä, jonka vanha ruotsinkielinen nimi on Ragvaldsby.[1]
Tabula Rogeriana ja Ragvalda muokkaa
Al-Idrisi laati nimellä Tabula Rogeriana tunnetun kartan ja siihen kuuluvan Geografia-nimisen kirjan vuosina 1138–1154 Palermossa Sisilian kuninkaan Roger II:n hovissa. Se koottiin haastattelemalla hovissa vierailleita ihmisiä, jotka olivat matkustaneet eri puolilla sen aikaista tunnettua maailmaa.
Tabula Rogerianassa mainitaan nimeltä kolme suomalaista kaupunkia, joista yksi on Ragvalda. Al-Idrisi kertoo tekstissään Ragwaldan etäisyydet Ruotsissa sijaitsevaan Sigtunan kaupunkiin sekä Viron länsirannikolla olevaan Hanilaan. Lisäksi hän ilmoittaa matkan Ragvaldasta Mälarenin suulle.
Tarkemmassa kuvauksessaan al-Idrisi kertoo Ragvaldan olevan meren rannalla sijaitsevan suuren ja kukoistavan kaupungin, joka kuuluu Tavastin maahan. Aihetta 1930-luvulla tutkineen O. J. Tuulion mukaan Ragvaldan merkittävyyttä kansainvälisenä kauppapaikkana korosti se seikka, että etäisyydet on ilmoitettu ulkomaisiin paikkoihin suomalaisten sijaan.
Liikistö muokkaa
.jpg)
Nykyisestä Ravanista pari kilometriä Ulvilan Vanhakylään päin sijaitsee Liikistön muinaismuistoalue. Paikka on ympäristöstään selvästi erottuva metsäinen kumpare, joka on muinoin ollut saari. Sitä ympäröivät jo varhain keskiajalla maankohoamisen johdosta kuivuneet Kokemäenjoen uomat. Liikistössä on sijainnut yksi Suomen vanhimmista kristillistä hautausmaista sekä todennäköisesti myös Ulvilan pitäjän ensimmäinen kirkko. Liikistö on aikaisemmin kuulunut Ravanin kylään ja Ragvaldan on arveltu sijainneen juuri siellä. Maininta Ragvaldasta on kaiverrettu muun muassa paikalle 1980-luvun alussa pystytettyyn muistokiveen.
Mitään pitäviä todisteita Ragvaldan sijainnista Liikistössä ei kuitenkaan ole. Osa vanhoista suomalaistutkijoista, kuten O.J. Tuulio piti Ulvilaa Ragvaldan paikkana. Jalmari Jaakkola puolestaan tyrmäsi ajatuksen kokonaan.[2] Alueella on suoritettu arkeologisia kaivauksia 1930-luvulla sekä vuonna 2002. Hautojen lisäksi paikalta on löydetty muun muassa 1200-luvulta peräisin olevia rahoja.[3]
Lähteet muokkaa
- Satakunta-sarja 10, O.J. Tuulio: "Satakunnan vanhin paikannimi" s.37
- L'Estlânda idrîssienne[vanhentunut linkki] (ranskaksi)
- ↑ Juhani Rinne: "Turun kaupungin perustamisesta"
- ↑ Satakunta-sarja 18, Unto Salo: "Häme ja Satakunta" s.88 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Museoviraston rekisteriportaali – Kaivaukset vuosina 2002–2008 (Arkistoitu – Internet Archive)