Tabula Rogeriana
Tabula Rogeriana (arab. نزهة المشتاق في اختراق الآفاق. Nuzhat al-mushtāq fi'khtirāq al-āfāq eli Kertomus matkoista kaukaisiin maihin) on arabialaisen maantieteilijän al-Idrisin vuonna 1154 valmistunut maailmankartasto. Hän laati sen Palermossa Sisilian ensimmäisen kuninkaan Roger II:n hovissa, jonka mukaan kartta on myös saanut tunnetuimman nimensä. Varsinaisten karttapiirrosten lisäksi se käsittää tekstiosuuden selityksineen.[1]
Kartta muokkaa
Al-Idrisi aloitti arabiankielisen teoksensa laatimisen vuonna 1138 ja jatkoi työtään yli 15 vuoden ajan. Se on jaettu seitsemään eri osaan kreikkalaisen Ptolemaioksen tuhat vuotta aikaisemmin luoman ilmastovyöhykkeiden järjestelmän mukaan. Jokainen kirjan seitsemästä osasta on vielä jaettu kymmeneen kappaleeseen. Kartta käsittää Euraasian mantereen kokonaisuudessaan sekä lisäksi Pohjois-Afrikan. Se oli aikansa täsmällisin esitys silloisesta eurooppalaisten tuntemasta maailmasta ja säilyi sellaisena seuraavan kolmen vuosisadan ajan. Tekstiosuus sisältää tarkkoja kuvauksia eri alueiden maantieteestä, kulttuurista sekä poliittisesta- ja talouselämästä.[1]
Al-Idrisi ei koonnut kartastoaan omien tutkimusmatkojensa perusteella, vaan haastatteli suuret määrät Roger II:n hovissa vierailleita henkilöitä, jotka olivat kiertäneet eri puolilla maailmaa. Hän sisällytti teokseensa vain sellaisia tietoja, joita useat eri kertojat pystyivät vahvistamaan ja jätti pois ristiriitaiset kertomukset sekä kaiken, jota piti epäluotettavana. Tabula Rogerianan ensimmäinen kopio kaiverrettiin hopealevyille ja se painoi noin 150 kiloa.[1]
Suomea koskeva kuvaus muokkaa
Tabula Rogeriana käsittää myös kartat Pohjois-Euroopasta. Suomea koskevat kuvaukset sisältyvät teoksen VII luvun osiin 3–5.[2] Idrisi mainitsee Finnmark- sekä Tabast-nimiset alueet, joiden on arveltu tarkoittaneen Lounais-Suomea (Finland) sekä Hämettä (Tavast). Lounais-Suomesta hän ilmeisesti erehdyksessä käyttää nimitystä Finnmark. Idrisi kertoo myös kolmesta niissä sijaitsevasta kaupungista tai kauppapaikasta. Nimet ovat kuitenkin arabiankielisissä muodoissaan vääristyneet niin, ettei niitä pystytä varmuudella tunnistamaan. Mainitut nimet ovat Ragvalda, Qalamark sekä nimi, joka on tulkittu muun muassa muodossa Aboa, jolloin se tarkoittaisi Turkua.[3]
Lainaus Tabula Rogerianan VII luvun 4. osasta, käännös O. J. Tuulion artikkelista vuodelta 1936:[2]
- Tässä 4. lohkossa VII vyöhykettä sijaitsevat enin osa Venäjän alueita, Finmarkin alueet ja Tabastin maa ja Estlandan maa. Nämä maat ovat enimmäkseen autioita ja alavia; kyliä on kylmillään, lumet kauan sulamatta ja seudut vähäiset. Mitä tulee Finmarkin maahan, siinä ovat lukuisia kylät, viljelykset ja karjat; mutta asutusseutuja ovat ainoastaan Aboan ja Qalamarkin kaupungit. Molemmat ovat suuria kaupunkeja; mutta ympäristö on vain paimentolaiskorpea ja asukkaita uhkaa puute, sillä kummassakin kaupungissa on ihmiselle tarkoitettuja ravintoaineita vähemmin kuin riittämiin. Ja sateet ovat rankat ja ainaiset.
- Qalamarkin kaupungista on 200 peninkulmaa Sigtunan kaupunkiin länteen. Qalamarkin kaupungista on 80 peninkulmaa Qotelwjoen toiseen suuhaaraan; ja Qotelwjoelta on 100 peninkulmaa Ragwaldan kaupunkiin. Ragwalda on suuri kukoistava kaupunki meren äyräällä ja kuuluu Tabastin maahan. Siinä maassa ovat lukuisia kylät ja viljelykset, paitsi että asutusseudut ovat vähäiset. Siellä on pakkanen ankarampi kuin Finmarkin maassa, ja hyyn ja sateen valta tuskin hellittää edes silmän räpäyksen ajaksi. Hanilan kaupungista Ragivaldaan on 200 peninkulmaa. Hanila on kaunis, hieno, kukoistava kaupunki, kuuluva Estlandan seutuihin.
Idrisi ilmoittaa tekstissään Ragvaldan sekä Qalamarkin etäisyyksiä Ruotsissa ja Virossa sijaitseviin paikkoihin, muun muassa Sigtunan kaupunkiin sekä Mälarenin suulle. Lainauksessa esiintyvä Qotelwjoki tarkoittaa Götajokea, jonka Idrisi Tuulion tulkinnan mukaan sekoittaa Mälareniin.[2] Ragvaldan paikaksi on ehdotettu yleisimmin Ulvilan Ravanissa (ruots. Ragvaldsby) sijaitsevaa Liikistön aluetta. Qalamarkin puolestaan on katsottu tarkoittavan Kalantia, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan myös Ruotsissa sijaitsevaa Kalmaria. Kaikki tulkinnat ovat kuitenkin kiistanalaisia. Lisäksi Idrisi mainitsee "amatsonien saaren", joka on myöhemmin sijoitettu Turun saaristoon.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c World Maps of al-Idrisi (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 12.9.2013.
- ↑ a b c O.J. Tuulio: "Satakunnan vanhin tunnettu paikannimi" Satakuntalaisen Osakunnan Satakuntasarja X. Viitattu 12.9.2013.
- ↑ a b Luigi G. de Anna: al-Idrisi ei mainitse satamaa, eikä varmuudella Turkuakaan Turun Sanomat. 9.6.1999. Viitattu 12.9.2013. [vanhentunut linkki]