Wikipedia

Liikistö

keskiaikainen hautausmaa, kirkonpaikka ja käräjäpaikka Ulvilassa

Liikistö on varhaiskeskiajalta peräisin oleva kauppapaikka, kirkonpaikka ja hautausmaa Ulvilan kaupungin Vanhassakylässä. Se sijaitsee Kokemäelle vievän Yhdystie 2440:n ja joen välissä ja erottuu nykyään maastossa metsäisenä kumpuna. Kumpua ympäröi etelässä ja idässä entiset joen uomat, jotka ovat maatuneet kauan sitten. Paikkaa on tutkittu arkeologisesti 1930-luvulla ja sittemmin 2000-luvulla. [1]

Liikistön muistoristi ja kirkon perustuksia.

Kirkko

muokkaa

Liikistössä lienee sijainnut Ulvilan ensimmäinen kirkko, jonka hautausmaalta on löydetty 298 vainajaa. Hautausmaan kulmalta tavattiin myös rakennuksen muurin jäänteitä. Kirkon oletetaan olleen juuri siinä. Alueella on tehty arkeologisia kaivauksia, joissa löydetyt rahat ajoittuvat 1200–1300-luvuille. Myös Ilkka Kronqvist löysi ensimmäisissä kaivauksissaan rahoja, joista hän mainitsee vasta vuonna 1938 julkaisemassa raportissa. Rahat kuitenkin hävisivät toisen maailmansodan aikana. Hautojen ja maa-aineksen radiohiiliajoitukset viittaavat samalle aikakaudelle. [1][2]

Ulvilan ja Liikistön varhaishistoriaan liittyviä asiakirjoja ja kirjeitä tuhoutui vuoden 1698 Porin palossa. Säilyneen luettelon mukaan vanhin kirje oli piispa Ragvald II:n vuonna 1311 antama anekirje, joka koski Liikistön kirkon rakentamista. Seuraavana luettelossa mainitaan vuonna 1332 piispa Pentin antama asiakirja, joka koski Liikistön kivestä rakennettavaa kirkkoa. Kolmas luettelon asiakirja oli piispa Hemmingin Ulvilan hautausmaan vihkimisestä antama todistus vuonna 1347. [2][1]

1930-luvun kaivauksissa paljastettiin maavallien alla ollut L-kirjaimen muotoinen kiveys, joka on edelleen nähtävissä. Kaivauksia suorittanut Kronqvist arveli kiveyksen kuuluvan vuonna 1311 aloitettuun ja kesken jääneeseen kivikirkkoon. Nykyisen käsityksen mukaan se on kuitenkin peräisin vasta 1400-luvulta, eikä mahdollisesti liity lainkaan kirkolliseen toimintaan.

Vuosina 2002-2003 suoritetuissa kaivauksissa löydettiin muun muassa puisen palaneen seinälinjan jäännös. Radiohiiliajoituksen mukaan se on peräisin 1300-luvulta. Seinälinjan alapuolella olleen haudan täytemaasta löydettiin värillistä lasia, joka viittaa siihen, että paikalla olisi ollut lasi-ikkunainen rakennus jo ennen seinäjäljen muodostanutta rakennusta. Näin ollen on mahdollista, että ensimmäinen kappeli olisi paikalle rakennettu jo 1200-luvulla.

Hautausmaa

muokkaa
 
Liikistön käräjäkiviä.

Liikistön hautausmaa on arkeologisten löytöjen perusteella ilmeisesti perustettu 1200-luvun alkupuoliskolla. Hautoja alueella on yhteensä noin 300. 1930-luvun kaivauksissa paljastettiin hautamuistomerkkejä, jotka olivat erilaisia kivilatomuksia sekä muotoiltuja kivipaasia. Alueelta löydettiin myös yksi aikanaan pystyssä ollut kivipaasi, joka on muodoltaan vastaavanlainen kuin Untamalan kirkkomaalla sijaitseva kuuluisa Kalevanpojan viikatteentikku.

Ulvilan Pyhän Olavin kirkon asehuoneessa säilytetään 1200-1300-luvuilta peräisin olevia kalkkikivisiä hautakiviä, joiden arvellaan olevan peräisin Liikistöstä. Niistä on löydetty vierasperäisiä nimiä, jotka viittaavat Saksaan ja Gotlantiin.

Kahdesta haudasta on lisäksi löydetty suomalaiseen hautauskäytäntöön kuulumattomia ns. ruumisristejä.

Kauppapaikka

muokkaa

Liikistöön on ilmeisesti saapunut viimeistään 1200-luvulla Gotlannista saksalaissukuisia kauppiaita, jotka ovat perustaneet paikalle oman tukikohdan. Löydösten mukaan paikalle on rakennettu suojavarustus joelle päin, sekä asuinrakennuksia ja kappeli tai kirkko. 1300-luvun kuluessa toiminta on siirtynyt vähitellen Ulvilan keskiaikaisen kaupungin alueelle noin kilometrin Liikistöstä länteen. Syynä on ollut joen madaltuminen. Rahalöytöjen perusteella paikalla on kuitenkin ollut vielä jonkinlaista toimintaa aina 1400-luvun lopulle saakka. 2000-luvulla paikalla tutkimuksia tehneen Tiina Jäkärlän mukaan Liikistössä on saattanut olla eräissä lähteissä mainitun Pyhän Gertrudin killan kiltatalo.

Arabialaisen maantieteilijän al-Idrisin vuonna 1154 valmistuneessa maailmankartassa Tabula Rogeriana mainitun Ragvaldan muinaisen kauppapaikan on arveltu sijainneen Liikistössä. Asiasta ei kuitenkaan ole pitävää tieteellistä näyttöä.

Liikistössä on myös käräjäkiviä, joiden ikä on jäänyt epävarmaksi. Lisäksi alueella sijaitsee vuonna 1982 muistomerkeiksi pystytetyt suurikokoinen risti ja kivipaasi.

Liikistö on osa Ulvilan kirkkoympäristöä, jonka Museovirasto on määritellyt yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b c Sjölund, Anna-Kaisa: Ulvilan Liikistön varhaisvaiheista, 2000
  2. ↑ a b Salminen, Tapio: Joki ja sen väki - Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle, s. 165-169. Jyväskylä: Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat, 2007. ISBN 978-952-99941-0-6

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liikistö&oldid=22791842”