Raadelman kartano

Raadelman kartano (ruots. Radelma gård) sijaitsee entisen Piikkiön kunnan, nykyisen Kaarinan kaupungin alueella, Kuusistonsalmen rannalla Varsinais-Suomessa. Kartanoalueen läpi kulkee Suuren Rantatien eli Kuninkaantien historiallinen reitti Turusta Viipuriin.

Raadelman kartano on taustaltaan keskiaikainen katolisen kirkon tila, joka otettiin Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla kruunun haltuun. Vapaaherra Seved Bååth, maaherra Christoffer Johan Rappe ja suurliikemies Jakob Bremer kuuluvat kartanon 1600–1700-lukujen omistajiin. Raadelman kartano on ollut valtioneuvos Gabriel Erik von Haartmanin ja kauppaneuvos Fredric von Rettigin sukukartano.

Keisari Aleksanteri I vieraili Raadelman kartanossa Porvoon valtiopäivien avajaismatkansa yhteydessä vuonna 1809 ja myöhemmin myös tavatessaan Ruotsin kruununprinssi Bernadotten (kruunattiin v. 1818 Kaarle XIV Juhanaksi) vuonna 1812. Vierailun muistona Raadelmaan jäi keisarin rintakuva, jonka tämä itse lahjoitti.

Vuonna 1792 rakennettua päärakennusta ympäröi 1800-luvun alussa perustettu englantilaistyyppinen maisemapuisto, jota ovat reunustaneet hyötypuutarhan ruutuvyöhykkeet. Päärakennusta on laajennettu 1880-luvulla arkkitehti Frans Anatolius Sjöströmin piirustusten mukaan uusrenessanssityyliin ja nykyiseen klassistiseen ulkoasuun 1930-luvulla. Kartanoalueella on säilynyt historiallista rakennuskantaa, mm. huvimaja, jonka alla on vesisäiliö kuten naapurissa Tuorlan kartanon huvimajassa, sekä tiilinen tupakkamakasiini, jossa toimii vanhainkoti ja päiväkoti.

Vuonna 1890 Fredric von Rettig perusti Piikkiön ensimmäisen meijerin Raadelmaan. Rettigien aikana Raadelmassa toimi myös oma tiilitehdas ja sähkölaitos, ja kartanon puutarhatoimintaa laajennettiin merkittäväksi kauppapuutarhaksi, joka tuotti mm. omenoita, leikkokukkia, vihanneksia ja juureksia. Tilalla koeviljeltiin myös tupakkaa.

Raadelmassa toimi kartanohotelli ja -ravintola vuosina 1968–1983. Nykyisin kartano on yksityiskäytössä.

Lähteet

• Bahne, Eric: P.C. Rettig ja kumpp. 1845–1945: Gevlen Waakunasta Klubi seitsemään: Suomen tupakkateollisuuden vaiheita. Turku: P.C.Rettig ja kumpp./Tilgmann, 1950.
• Gardberg, C. J & Dahl, Kaj: Kuninkaantie Turusta Viipuriin. Otava, 1991. ISBN 951-1-11400-X.
• Gardberg, C. J.: Kivestä ja puusta. Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja. Otava, 2002. ISBN 951-1-17423-1.
• Havia, Timo & Luoto, Jukka: Piikkiön historia 1. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 1989. ISBN 952-90049-3-1.
• Jutikkala, Eino & Nikander, Gabriel: Suomen kartanot ja suurtilat. Helsinki: Kivi, 1941.
• Knaapinen, M. A.: Piikkiön pitäjä. Osakeyhtiö Turunmaan kirjapaino, 1935.
• Manninen, Tapio & Nieminen, Johanna: Piikkiön historia 2. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 952-91-7600-6.
• Nikander, Gabriel & Antell, Kurt: Herrgårdar i Finland II. , 1928.
• von Wendt, Lilli: Den stora familjen von Haartman på Radelma. I Personliga hågkomster och släkthistoriska skildringar. Utgivna under redaktion av Paul Nyberg och Victor Hoving. Helsinki: Söderström & Co, 1942.
• Suomen puutarhoja – Trädgård i Finland. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kivi Förlagsaktiebolag, 1949.