Gabriel Erik von Haartman

suomalainen lääkäri, professori ja poliitikko

Gabriel Erik von Haartman (vuoteen 1810 Haartman[1], 9. maaliskuuta 1757 Nauvo2. elokuuta 1815 Turku) oli Turun akatemian rehtori ja lääketieteen professori. Hartman toimi yliopiston edustajana myös Pietariin matkanneessa suomalaisessa lähetyskunnassa 1808[2]. Hartman aateloitiin vuonna 1810.

Gabriel Erik von Haartman
Gabriel Erik von Haartman, Nils Schillmarkin maalaama muotokuva.
Gabriel Erik von Haartman, Nils Schillmarkin maalaama muotokuva.
Henkilötiedot
Syntynyt9. maaliskuuta 1757
Ruotsi Nauvo, Ruotsin valtakunta
Kuollut2. elokuuta 1815 (58 vuotta)
Suomi Turku, Suomen suuriruhtinaskunta
Ammatti poliitikko (säätyedustaja), Turun akatemian rehtori
Arvonimiprofessori (lääketiede)
Poliitikko
Asema säätyedustaja
Lapset Lars Gabriel von Haartman
Sukulaiset von Haartman
Tunnustukset

Pyhän Vladimirin ritarikunta IV. LK

ElämäMuokkaa

TyöuraMuokkaa

Haartman sai vuonna 1782 viran Turun kaupunginlääkärinä, ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin Turun akatemiaan anatomian, kirurgian ja obstetriikan professoriksi. Vuonna 1789 hän siirtyi lääketieteen professoriksi. Syksyllä 1808 Haartman nimettiin akatemian rehtoriksi. Venäjän valloitettua maan Suomen sodassa Haartman aktivoitui myös valtakunnanpolitiikassa.

PerheMuokkaa

Vuonna 1785 Haartman oli avioitunut viisitoistavuotiaan apteekkarintyttären Fredrika Lovisa von Mellin kanssa. Pariskunnan esikoinen, tytär Lovisa Dorothea, syntyi vuonna 1788. Häntä seurasi Lars Gabriel 1789 ja Hedvig Margaretha 1790. Fredrika kuoli kuitenkin lapsivuodekuumeeseen vuonna 1792 pian neljännen lapsensa Carl Danielin syntymän jälkeen. Haartmanin sisar Jeanne huolehti lapsista, kunnes neljä vuotta myöhemmin Haartman avioitui uudestaan Fredrika Sofia Fockin kanssa. Tästä avioliitosta syntyi kaikkiaan kahdeksan lasta, muun muassa pojat Gustaf Reinhold ja Johan Robert.

KunnianosoituksetMuokkaa

RitarikunnatMuokkaa

ArvonimetMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Viitattu 24.10.2022.
  2. 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.1.2023.
  3. Suvut ja vaakunat - Finlands riddarhus (Haartman-suvun aatelointi) www.ritarihuone.fi. Viitattu 8.1.2023.
  4. Suvut ja vaakunat - Finlands riddarhus (Haartman korotettu vapaaherraksi) www.ritarihuone.fi. Viitattu 8.1.2023.

Aiheesta muuallaMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

Kalleinen, Kristiina: "Isänmaani onni on kuulua Venäjälle" – vapaaherra Lars Gabriel von Haartmanin elämä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2001. ISBN 951-746-273-5.

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.