Gabriel Erik von Haartman
Gabriel Erik von Haartman (vuoteen 1810 Haartman[1], 9. maaliskuuta 1757 Nauvo – 2. elokuuta 1815 Turku) oli Turun akatemian rehtori ja lääketieteen professori. Hartman toimi yliopiston edustajana myös Pietariin matkanneessa suomalaisessa lähetyskunnassa 1808[2]. Hartman aateloitiin vuonna 1810.
| Gabriel Erik von Haartman | |
|---|---|
 Gabriel Erik von Haartman, Nils Schillmarkin maalaama muotokuva. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. maaliskuuta 1757 Nauvo, Ruotsin valtakunta |
| Kuollut | 2. elokuuta 1815 (58 vuotta) Turku, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Ammatti | poliitikko (säätyedustaja), Turun akatemian rehtori |
| Arvonimi | professori (lääketiede) |
| Poliitikko | |
| Asema | säätyedustaja |
| Lapset | Lars Gabriel von Haartman |
| Sukulaiset | von Haartman |
| Tunnustukset | |
|
Pyhän Vladimirin ritarikunta IV. LK |
|
ElämäMuokkaa
TyöuraMuokkaa
Haartman sai vuonna 1782 viran Turun kaupunginlääkärinä, ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin Turun akatemiaan anatomian, kirurgian ja obstetriikan professoriksi. Vuonna 1789 hän siirtyi lääketieteen professoriksi. Syksyllä 1808 Haartman nimettiin akatemian rehtoriksi. Venäjän valloitettua maan Suomen sodassa Haartman aktivoitui myös valtakunnanpolitiikassa.
PerheMuokkaa
Vuonna 1785 Haartman oli avioitunut viisitoistavuotiaan apteekkarintyttären Fredrika Lovisa von Mellin kanssa. Pariskunnan esikoinen, tytär Lovisa Dorothea, syntyi vuonna 1788. Häntä seurasi Lars Gabriel 1789 ja Hedvig Margaretha 1790. Fredrika kuoli kuitenkin lapsivuodekuumeeseen vuonna 1792 pian neljännen lapsensa Carl Danielin syntymän jälkeen. Haartmanin sisar Jeanne huolehti lapsista, kunnes neljä vuotta myöhemmin Haartman avioitui uudestaan Fredrika Sofia Fockin kanssa. Tästä avioliitosta syntyi kaikkiaan kahdeksan lasta, muun muassa pojat Gustaf Reinhold ja Johan Robert.
KunnianosoituksetMuokkaa
RitarikunnatMuokkaa
Pyhän Vladimirin III. luokka ritarimerkki kaulanauhassa, Suomen lähetyskunta 1808.
ArvonimetMuokkaa
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Viitattu 24.10.2022.
- ↑ 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ Suvut ja vaakunat - Finlands riddarhus (Haartman-suvun aatelointi) www.ritarihuone.fi. Viitattu 8.1.2023.
- ↑ Suvut ja vaakunat - Finlands riddarhus (Haartman korotettu vapaaherraksi) www.ritarihuone.fi. Viitattu 8.1.2023.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Arno Forsius: Lääkärien koulutus Turun akatemiassa vuosina 1640—1827.
- Raimo Savolainen: Haartman, Gabriel Erik von (1757–1815) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 5.3.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Valokuva: Gabriel Erik von Haartman, Europeana-verkkojulkaisu: digitaalinen arkisto. Viitattu 8.1.2023
KirjallisuuttaMuokkaa
Kalleinen, Kristiina: "Isänmaani onni on kuulua Venäjälle" – vapaaherra Lars Gabriel von Haartmanin elämä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2001. ISBN 951-746-273-5.