Avaa päävalikko

Jakob Bremer (19. kesäkuuta 1711 Vesterås, Ruotsi5. syyskuuta 1785 Turku[1]) oli Ruotsissa syntynyt Turkuun 1727 muuttanut kauppias ja suurliikemies. Hänen isänsä oli Isak Bremer ja äitinsä Anna Hult. [2]

Hän oli useiden turkulaisyritysten osakas ja oli perustamassa Somerolle Åvikin lasitehdasta. Hän oli myös merkittävä laivanvarustaja ja maanomistaja. Hän oli aikansa merkittävimpiä kauppiaita ja teollisuudenharjoittajia. Jacob Bremerillä oli omistuksia Turun sokeritehtaassa ja molemmissa tupakkatehtaissa, Järvenojan paperitehtaassa, Åvikin lasitehtaassa, Kupittaan tiilitehtaassa, sahoissa Koskella ja Luvialla sekä Itä-Intian kauppakomppaniassa. Hän omisti useita liiketiloja, sätereitä, rälssitiloja ja muun muassa Tuorlan rusthollin Piikkiössä, jossa hänen pojantyttärensä Fredrika Bremer syntyi.

Sisällysluettelo

NuoruusvuodetMuokkaa

Isä Isac Bremer kuoli Jakobin ollessa vuoden ikäinen ja perhe menetti suuren osan omaisuudestaan tulipalossa vuonna 1714. Hän kävi kuusi vuotta triviaalikoulua ja työskenteli menestyksekkäästi Västeråsin kaupungin lääninhallituksen virassa alle 20-vuotiaana muutaman vuoden ajan. [3]

Västeråsista Jacob Bremer lähti 1727 velipuolensa Franz Kockin luokse Turkuun. Hän työskeli Franzin mauste- ja rihkamatavaraliikkeessä kauppa-apulaisena kymmenisen vuotta, joista hän sai palkkaa vain kahdelta viimeiseltä vuodelta Kockin kuoltua.[4]

Vuonna 1737 hän sai pitkällisten vaikeuksien jälkeen Turun maistraatilta luvan avata vaatepuodin, joka möi myös mausteita. Alun perin hän oli aikonut perustaa silkkikangas- ja vaatepuodin. Koska Bremer ei ollut paikallisen porvarin poika eikä naimisissa porvarissäätyyn kuuluvan naisen kanssa, hänelle ei annettu lupaa muun tavaran kauppaan kuin mitä hän oli jo 'oppipoikana' tehnyt.

Vähitellen hänelle kertyi muita virkoja kuten jäsenyys Turun hallioikeuden johtokunnassa 1740. Liike-elämän puolella Jacob laajensi toimintaansa laivanvarustukseen sekä teollisuuteen. Vuodet 1742—43 hän joutui toimimaan Tukholmasta käsin ns. pikku vihan aikaan. Muutaman vuoden päästä hän oli Suomessa ja omisti 1748 rakennetun Åvikin lasitehtaan Mårten Depongin kanssa Somerolla, joka oli pitkään maan suurin.

Menestyvä monialayrittäjäMuokkaa

Jacob Bremerin suuren tarmokkuuden osoituksena voi pitää hänen toimintaansa turkulaisen teollisuuden merkittävänä alullepanijana. Vuonna 1757 Bremer perusti yhtenä osakkaana Turun sokeritehtaan, josta hän lopulta omisti puolet ja 1763 Turun tupakkatehtaan, jossa hän oli pääosakas. Hän pisti pystyyn Järvenojalle paperitehtaan 1764 yhdessä lankonsa Hans Henrik Wittfoothin kanssa ja otti 1765 hoitoonsa yhdessä Johan Christopfer Frenckellin kanssa Turun ainoan kirjapainon, jonka hän sittemmin antoi vävylleen.

Bremer oli jo varhain mukana suolantuonnissa Espanjasta ja hänestä tuli Turun suurin laivanvarustaja. 1750-luvulla hän omisti osuuksia kahdesta kaupungin suurimmasta aluksesta 'Storfursten af Finland', jonka kantavuus oli 300 lästiä ja 'Nordstierna', jonka kantavuus oli 222 lästiä. Bremer ei koskaan hankkinut suurta laivaa pelkästään omaan omistukseensa, vaan jakoi riskin vähintään neljän muun osakkaan kesken.

Turvatakseen puutavaran saannin Bremer hankki osuuksia vesisahoista Turun ja Porin läänistä. Elämänsä loppupuolella hän omisti puolet Marttilan Kosken sahasta, osuuksia Luvian sahasta ja omisti Kauvatsan Sääkskosken sahan kokonaan. Hyvinä satovuosina Bremer vei laivoillaan suuria määriä viljaa.

Vuodesta 1755 Bremer oli Turun merimieshuoneen johtaja. Hänen kyvykkyydestään liikemiehenä kirjoitettiin arvostavasti vuoden 1770 valtiopäiväkertomuksessa. Vuoden 1766 perukirjoituksessa omaisuus oli arvioitu yli miljoonan (1,100,027) kuparitaalerin arvoiseksi. Tällä summalla olisi voinut ostaa noin 20 000 tynnyriä ruista (1700-luvulla tynnyri = 165 litraa) .[5]

Perintö ja perheMuokkaa

Bremerillä ei ollut perittyä omaisuutta hänen aloittaessaan kauppiasuraansa. Vauraus kasvoi työteliäisyydellä, säästäväisyydellä ja tarkalla suunnittelulla. Hän ei ottanut vastaan arvonimiä tai muita kunnianosoituksista, joita aikalaiset hänelle tarjosivat.[6] Hänellä oli hyvä terveys ja rauhallinen mieli, hän eli 75-vuotiaaksi. Testamentissaan hän lahjoitti suuret summat (2000 ja 6000 hopeariikintaalaria/rdr sp) Turun kauppiaitten ja maistraatin virkamiesten köyhille leskille sekä Västeråsin köyhille.[7]

Jakob Bremerin kuoleman 1785 jälkeen yrityksen liiketoimintaa jatkoi menestyksekkäästi hänen leskensä Ulrika Fredrika Bremer omaan kuolemaansa vuoteen 1798 asti. Omaisuuden arvo kasvoi 32 vuodessa 14–15 tynnyriin kultaa, joka vastasi 1,5 miljoonaa hopeataaleria eli kolminkertaistui.[8]

Ensimmäisestä avioliitosta 13. tammikuuta 1741—1766 Turun raatimies Josef Pippingin tyttären Margareta Pippingin (14.11.1723—23.4.1766) kanssa hänellä oli 11 lasta, joista vain Isac Bremer (1741–1774), Josef Bremer (1743–1814), Anna Magdalena Bremer (1747—1769), Margareta Lovisa Krabbe (1754—1803) ja Reinhold Bremer (1764—1809) elivät aikuisiksi.

Toisesta avioliitosta 18. huhtikuuta 1767 hovioikeuden asessori Eric Gustaf Saloniuksen tyttären Ulrika Fredrika Saloniuksen kanssa hänellä oli poika Karl Fredrik Bremer (1770–1830), jonka tytär oli Fredrika Bremer.[9] Heillä oli myös tytär Agata Bremer (1774—1810), joka kuoli Tukholmassa naimattomana.

LähteetMuokkaa

  1. Jakob Bremer
  2. Jacob Bremer sok.riksarkivet.se. Viitattu 26.6.2018.
  3. Jacob Bremer sok.riksarkivet.se. Viitattu 26.6.2018.
  4. Jacob Bremer sok.riksarkivet.se. Viitattu 26.6.2018.
  5. Priser, löner, mynt- och sedelenheter - LuggudeWiki luggude.slektforskning.se. Viitattu 26.6.2018. (ruotsiksi)
  6. Juhan suku-uutiset: Turun rikkain mies Juhan suku-uutiset. 23.5.2008. Viitattu 25.6.2018.
  7. Jacob Bremer sok.riksarkivet.se. Viitattu 26.6.2018.
  8. Myntkurser www.myntkabinettet.se. Viitattu 26.6.2018.
  9. Kaisa Savolainen, Fredrika Bremer lasten asialla, pro gradu, Tampereen yliopisto
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.