Avaa päävalikko
Tuorlan kartanon päärakennus toukokuussa 2014.

Tuorlan kartano on Kaarinan Piikkiössä sijaitseva kartano, joka tunnetaan muun muassa ruotsalaisen kirjailijan Fredrika Bremerin synnyinkotina ja pitkästä historiastaan maatalousoppilaitoksena. Nykyisin kartanossa toimii Ammattiopisto Liviaan kuuluva Tuorlan maaseutuopisto (ent. Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos).

Kartano sijaitsee Piikkiönlahden pohjoisrannalla, entisen Helsinki–Turku-valtatien eli nykyisen Seututie 110:n varrella Tuorlan kylässä, 13 kilometrin päässä Turun keskustasta. Kartanon pihapiirissä sijaitsee myös Livian opetusrakennuksia ja opiskelija-asuntoja sekä Tuorlan majatalo.[1]

Kartanon päärakennus on rakennettu maaston korkeimmalle kohdalle ja sen vanhimmat osat saattavat oll 1600-luvulta. Rakennuksen kaksikerroksista osaa reunustavat yksikerroksiset siivet on rakennettu 1810-luvulla. Päärakennusta on uudistettu arkkitehti Erik Bryggmanin johdolla 1929.

Kartanon talousrakennukset muodostavat muurimaisen seinämän maantielle päin. Puistossa sijaitsee 1800-luvun alkupuolella valmistunut viljamakasiini. Vanhojen rakennusten eteläpuolelle on 1980-luvulla rakennettu maaseutuoppilaitoksen uusi koulurakennus, asuntoloita ja talousrakennuksia.

HistoriaaMuokkaa

Tuorlan kartano toimi keskiajalla nimellä Hulkkis-Tuorla ja oli ilmeisesti piispan karjatila eli osa salmen toisella puolella sijainnutta Kuusiston piispanlinnaa. Kustaa Vaasa takavarikoi 1500-luvulla katolisen kirkon omaisuutta ja määräsi piispanlinnan purettavaksi. 1600-luvulla Sabelfana-suvulle läänitetty Tuorlan tila palautettiin kruunun omistukseen isossa reduktiossa vuonna 1683, ja Tuorlasta tuli kruunun ratsutila. Vuonna 1693 kartanon osti turkulainen kauppias Arppe. Tuorla oli hänen suvullaan vuoteen 1774, jolloin se siirtyi Bremerin kauppiassuvulle.

1800-luvulla varakkaat omistajat laajensivat viljelyksiä ja kartanon maaomaisuus kasvoi. Kartanon käyttö koulutustarkoituksiin juontaa vuoteen 1885, jolloin metsänhoitaja Alfred von Haartman perusti sinne kaksivuotisen maanviljelyskoulun. Tilalla toimi myös tyttöjen puutarhakoulu ja pidettiin Suomen ensimmäiset karjakkokurssit.

Koulun toiminta lakkasi 1908, ja vuonna 1924 Tuorlan osti kunnallisneuvos Akseli Haikio. Hän lahjoitti kartanon 1944 Turun yliopistolle, joka perusti Tuorlaan uuden maatalouskoulun. Tilan siirryttyä valtion omaisuudeksi 1974 siellä aloitti jälleen uusi maanviljelyskoulu ja 1977 myös puutarhakoulu.[2]

Nykyisin Ammattiopisto Livian opetuskäytössä ovat kartanon 155 hehtaarin peltoalueet, 423 hehtaarin metsät ja 3 500 neliömetrin kasvihuoneet.[1]

Kartanon läheisyydessä toimivat myös Turun yliopistolle kuuluvat Tuorlan observatorio ja planetaario.

LähteetMuokkaa

  1. a b Maaseutuopisto Tuorla, Ammattiopisto Livia. Viitattu 17.6.2014.
  2. Tuorlan historia, Tuorlan majatalo. Viitattu 17.6.2014.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Mäkinen, Kalervo: Aateliskartanosta ammatilliseksi oppilaitokseksi : 120 vuotta Tuorlan taivalta. Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymä, 2005. ISBN 952-91-9392-0.