Röyhyhelmikkä

putkilokasvilaji

Röyhyhelmikkä (Melica uniflora) on monivuotinen, lähinnä Euroopassa kasvava lehtojen heinäkasvi. Suomessa laji on rauhoitettu Ahvenanmaalla.[2]

Röyhyhelmikkä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Kladi: Commelinids
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Alaheimo: Pooideae
Tribus: Meliceae[1]
Suku: Helmikät Melica
Laji: uniflora
Kaksiosainen nimi

Melica uniflora
Retz.

Katso myös

  Röyhyhelmikkä Wikispeciesissä
  Röyhyhelmikkä Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

 
Röyhyhelmikän kukinto.

Röyhyhelmikkä kasvaa 35–50 cm pitkäksi. Se on pitkärönsyinen ja varsi on pysty tai koheneva. Korren tyviosa on väriltään violetti. Korren lehtitupet ovat litteitä ja sileitä. Nuokkuvat lehdet ovat 2–3 mm leveitä, tasasoukkia, suippoja ja kiiltäviä. Lehden kieleke on ruskehtava, tylppä ja enintään 0,2 mm pitkä. Kielekkeen vastakkaisella puolella on jopa 4 mm pitkä, varrenmyötäinen, kalvomainen ja suippo lisäke. Kukinto on 7–10 cm pitkä harsu, haarova röyhy, jonka alimmat kukintohaarat ovat pitkäperäisiä. Kunkin haaran päässä on yksi pysty, 5–7 mm pitkä tähkylä. Kaleet ovat sinipunertavia. Röyhyhelmikkä kukkii Suomessa heinäkuussa.[2][3]

Muista helmikkälajeista röyhyhelmikkä muistuttaa paljon yleistä nuokkuhelmikkää (M. nutans).[2]

Levinneisyys muokkaa

Röyhyhelmikkää tavataan lähinnä Etelä- ja Keski-Euroopassa Pohjois-Espanjasta Kreikkaan, Bulgariaan ja Romaniaan, ja edelleen Puolan kautta eteläiseen Skandinaviaan ja Britteinsaarille. Lisäksi lajia tavataan paikoitellen myös Pohjois-Afrikassa, Turkissa ja Kaukasuksen alueella.[4] Suomessa röyhyhelmikkää tavataan ainoastaan Ahvenanmaalla.[5] Laji löydettiin sieltä vuonna 1938. Nykyään esiintymiä tunnetaan Getasta, Hammarlandista, Finströmistä ja Saltvikista.[3]

Elinympäristö muokkaa

Röyhyhelmikkä on tyypillinen pyökkimetsien kasvi. Suomessa laji kasvaa esiintymisalueensa pohjoisrajoilla, missä pyökkimetsiä ei esiinny. Lajia tavataankin Suomessa muiden jalojen lehtipuiden muodostamissa lehdoissa.[3]

Lähteet muokkaa

  • Ranta, Pertti: Röyhyhelmikkä. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 188.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet muokkaa

  1. Stevens, P. F.: Poaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 30.3.2021.
  2. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 592.
  3. a b c Ranta 1997, s. 188.
  4. Den virtuella floran: Lundslok (Melica uniflora) — Norra halvklotet Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.12.2010.
  5. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Röyhyhelmikän levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 14.12.2010.

Aiheesta muualla muokkaa