Euroopanpyökki

lehtipuulaji

Euroopanpyökki eli lehtopyökki eli pyökki (Fagus sylvatica) on tammen ja kastanjan sukuinen lehtipuu, joka on metsiä muodostava kliimaksivaiheen laji laajalti Euroopassa.

Euroopanpyökki
Euroopanpyökin muodostama metsä Saksassa.
Euroopanpyökin muodostama metsä Saksassa.
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fagales
Heimo: Pyökkikasvit Fagaceae
Suku: Pyökit Fagus
Laji: sylvatica
Kaksiosainen nimi

Fagus sylvatica
L.

Levinneisyyskartta      Fagus sylvatica      Fagus orientalis (syn. F. sylvatica alalaji orientalis)
Levinneisyyskartta
     Fagus sylvatica
     Fagus orientalis (syn. F. sylvatica alalaji orientalis)
Katso myös

  Euroopanpyökki Wikispeciesissä
  Euroopanpyökki Commonsissa

Kasviokuva vuodelta 1887. Franz Eugen Köhler, Köhler's Medizinal-Pflanzen

Kuvaus muokkaa

Euroopanpyökki voi saavuttaa lähes 50 metrin korkeuden.[2] Sen lehdet ovat puikeansoikeita, ehytlaitaisia, kiiltävänsileitä. Puun kuori on sileä, harmaa tai harmaanvalkoinen. Lajin kahta noin 1,5 cm pitkää pähkinää ympäröi piikkinen kehto.

Pyökki on kliimaksilaji laajoilla alueilla Keski- ja Länsi-Euroopassa sekä Etelä-Euroopan vuoristoissa. Kasvupaikoillaan varsinkin alamailla se syrjäyttää usein muut puulajit, ja lopulta metsässä ei kasva juuri muuta kuin pyökkiä.[3] Se kestää taimena hyvin varjostusta. Häiriön sattuessa, esimerkiksi suuren pyökin kaatuessa tai tautiepidemian tappaessa metsää, aukkopaikan voivat vallata joko metsässä jo kasvavat pyökintaimet tai pioneeripuiden, kuten rauduskoivun, vaahteran, raidan ja haavan muodostama varhaisen sukkessiovaiheen metsä. Myöhemmin pyökkien ilmaannuttua alueelle, muut puulajit joutuvat taas antamaan tilaa pyökeille. Vuoristometsissä pyökki kasvaa usein saksanpihdan ja metsäkuusen kanssa.[4]

Levinneisyys muokkaa

Luonnonvarainen euroopanpyökki vaatii vuoden keskilämpötilaksi kahdeksan celsiusastetta. Levinneisyysalue on siten Espanjan pohjoisosista aina Englantiin ja Etelä-Skandinaviaan ja idässä Valko-Venäjälle, Ukrainaan ja Pohjois-Balkanille saakka. Euroopanpyökki arvostaa mereistä tai puolimantereista lehtimetsäilmastoa, jossa sillä on kilpailuetu pohjoisempana hallitsevaan kuuseen. Skandinaviassa pyökki kasvaa reliktilajina Norjan etelärannikolla, Ruotsissa koko Etelä-Ruotsissa, pohjoisimmillaan noin 150 km Tukholmasta etelään, ja yleisenä puulajina koko Tanskassa kaikilla sille soveltuvilla kasvupaikoilla. Baltiassa pyökkiä tavataan pohjoisimmillaan Latvian ja Liettuan rajaseudulla, jossa se joutuu kilpailemaan samasta elintilasta kuusen kanssa.

Pleistoseenikaudella lämpiminä jaksoina pyökkiä kasvoi myös nyky-Suomen alueella. Tätä nykyä Suomessa pyökki on hyvin harvinainen koristepuu eteläisimmässä Suomessa. Kuitenkin lounaisimmassa osassa maata pyökkiä saattaa tavata harvoin myös viljelykarkulaisena. Suomessa pyökkimetsikköä on istutettu Riilahden kartanon alueelle Raaseporin Bromarvissa,[3] missä pyökki myös lisääntyy luontaisesti.[5]

Käyttö muokkaa

Puuta käytetään sen kauniin värin (puna-ruskeatäpläinen), kovuuden ja kulutuksenkestävyyden takia paljon erityisesti huonekaluteollisuudessa huonekaluihin, parketteihin ja muuhun sellaiseen. Euroopanpyökistä valmistetaan myös jäätelöpuikkojen ja mehujäiden puutikut[3].

Lajikkeita muokkaa

  • Fagus sylvatica 'Asplenifolia' – sulkapyökki
  • Fagus sylvatica 'Atropunicea' – veripyökki, punalehtisestä muodosta f. purpurea jalostettu lajike.
  • Fagus sylvatica 'Dawyck' – pylväspyökki
  • Fagus sylvatica 'Pendula' – riippapyökki
  • Fagus sylvatica 'Purpurea Pendula' – riippapunapyökki
  • Fagus sylvatica 'Zlatia' – lehdet kellertäviä keväällä
 
Pyökin lehtiä syksyn väreissä.
 
Hedelmiä
 
Pyökin puuainesta.

Lähteet muokkaa

  1. Barstow, M. & Beech, E.: Fagus sylvatica IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.7.2019. (englanniksi)
  2. Monumentaltrees: The thickest, tallest, and oldest European beeches (Fagus sylvatica)
  3. a b c Euroopanpyökki (Arkistoitu – Internet Archive), Puulajipuisto.fi, viitattu 9.7.2014 (yksityisen ylläpitämä) (vanhentunut linkki)
  4. Ellenberg, H. 2010. Vegetation Mitteleuropas mit den Alpen. Ulmer.
  5. Kummitusratsastuksella pyökkimetsässä – Riilahden kartano Bromarvissa on sekoitus harvinaista luontoa ja historiaa yle.fi. Viitattu 25.7.2022.

Aiheesta muualla muokkaa