Putinin maailmansota
Putinin maailmansota – Venäjän salaiset operaatiot lännen tuhoamiseksi on Jessikka Aron vuonna 2024 julkaisema tietokirja, jonka on kustantanut Johnny Kniga. Kirja käsittelee Venäjän informaatiovaikuttamista.[1][2]
| Putinin maailmansota | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Jessikka Aro |
| Kansitaiteilija | Maria Mitrunen |
| Kieli | suomi |
| Genre | tietokirjallisuus, yhteiskunta |
| Kustantaja | Johnny Kniga |
| Julkaistu | 2024 |
| Ulkoasu | kovakantinen |
| Sivumäärä | 352 s. sivua |
| ISBN | 978-951-0-46519-6 |
| Sarja: Venäjä, osa 2 | |
| Edeltävä | Putinin trollit |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kirjasta puolet koostuu vuoden 2010 Smolenskin lento-onnettomuutta käsittelevästä osiosta, jossa arvostellaan onnettomuustutkintaa ja esitetään väitteitä Venäjän osallisuudesta onnettomuuteen.[1][2] Kirjassa kerrotaan myös Venäjän informaatiovaikuttamisesta Saksassa Ukrainan sodan aikana[3] ja Venäjän hybridisodankäynnin operaatioista Afrikassa.[1]
Putinin maailmansota -kirjan julkistamistilaisuudessa Aro kertoi kohdanneensa häirintää kirjan tiimoilta. Häneen oli aiemman Putinin trollit -kirjansa julkaisun jälkeen kohdistettu häirintää ja vainoamista, johon kuuluneista teoista sittemmin tuomittiin Johan Bäckman ja Ilja Janitskin.[2] Aron mukaan Putinin maailmansota julkaistaan syksyllä 2024 myös Ruotsissa.[3]
Julkinen käsittely
muokkaaArviot Smolenskin lentoturmasta
muokkaaOsa kirjassa Putinin maailmansota nimetyistä puolalaisista osallistui kirjan julkistamistilaisuuteen Helsingissä toukokuussa 2024. Julkaisemalla kirjan Aro uskoi altistavansa itsensä aiemmin kohtaamansa kaltaiselle pilkalle, mutta hän piti julkaisua välttämättömänä ja toivoi Smolenskin lentoturman uhrien omaisten saavan oikeutta kansainvälisen tahon suorittaman uuden onnettomuustutkinnan avulla.[1]
Putinin maailmansota -kirjaa käsiteltiin Kulttuuriykkönen-ohjelmassa ensimmäisen kerran toukokuun alussa 2024. Kesäkuussa 2024 toimittaja Pauliina Grymin kutsusta Aro, Faktabaarin toimittaja Joonas Pörsti ja professori Katalin Miklóssy keskustelivat kirjasta toistamiseen Kulttuuriykkösessä.[4]
Faktabaarin toimittajat arvioivat kirjan tarjoavan suomalaisille lukijoille ensi käden lähteisiin perustuvaa uutta tietoa etenkin Venäjän informaatiovaikuttamisesta Saksassa Ukrainan sodan aikana. Faktabaarin mukaan kirjan lukuisat väitteet Smolenskin lentoturmasta ovat monista eri lähteistä kerättyjen tietojen perusteella virheellisiä ja harhaanjohtavia. Väitteiden tulkinta Smolenskin lento-onnettomuudesta rakentuu pitkälti Puolan demokraattisia instituutioita horjuttanutta Laki ja oikeus -puoluetta lähellä olevien toimittajien Michał Rachońin ja Marek Pyzan kertomusten varaan. Virheelliseksi Faktabaari määritteli väitteen turmakoneessa olleista räjähteistä. Lentokoneeseen oli todellisuudessa jäänyt jälkiä osumisesta puihin, minkä lisäksi lentokoneen ja uhrien jäänteet löydettiin pienehköltä maa-alueelta sen kohdan takaa, jossa lentokone oli ensimmäisen kerran osunut maahan. Faktabaarin mukaan virheellinen on myös kirjan väite, että Puolan silloinen hallitus ei olisi tehnyt Smolenskin lento-onnettomuudesta kunnollista tutkintaa. Faktabaarin toimittajien mukaan lentoturmaa on käytetty Puolan jakamiseen kahtia, mutta kahtiajaon taustalla oli Laki ja oikeus -puolueen levittämä salaliittoteoria lentokoneeseen Venäjällä tehdyn huollon aikana lisätyistä räjähteistä. Faktabaarin mukaan kirjassa syytetään paitsi Venäjää, myös Donald Tuskin uutta hallitusta, joka on demokraattisesti valittu ja oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutunut. Faktabaarin mukaan Aron kirjaa käytettiin vuoden 2024 eurovaalien alla Puolassa sisäpoliittisen vastakkainasettelun välineenä.[3]
Itä-Eurooppaan perehtynyt historiantutkija Jussi Jalonen hämmentyi siitä, että Aro väitti Venäjän olevan Smolenskin tapahtumien takana ja että kirjassa kerrotut huomiot oli esitetty mediassa uusina. Sotatieteiden tohtori Saara Jantunen-Paju kritisoi sitä, että media käsitelee salaliittoteoriaa kritiikittömästi. Demokraatin päätoimittaja Petri Korhosen mukaan ”Iltalehti, Helsingin Sanomat, Uusi Suomi ja Ylen Kulttuuriykkönen uutisoivatkin kirjan väitteistä aluksi kritiikittömästi totena, lähteinään käytännössä vain Aro itse”. Myöhemmin Helsingin Sanomat oli kuitenkin haastatellut Gazeta Wyborcza -lehden varapäätoimittajaa Bartosz Wielińskiä, joka piti Aron tulkintaa virheellisenä ja tämän käyttämiä toimittajalähteitä propagandistisina.[5]
Arviot kirjan kokonaisuudesta
muokkaaKeskisuomalaisessa ja muissa sen konsernin lehdissä julkaistussa arviossa Pasi Huttunen totesi kirjan kovimman uutisen olevan se, että Smolenskin lentoturma ei olisi ollut onnettomuus vaan Venäjän isku. Huttusen mukaan kirjan tietoja ja päätelmiä on välillä vaikea arvioida, mutta se vaikuttaa perusteelliseen tutkimukseen perustuvalta. Huttunen kritisoi, että kirja tuntuu usein enemmän vastapropagandistiselta kuin journalistiselta, vaikka journalistinen työ onkin hänestä laadukasta.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Elina Saarilahti, Uutuuskirja väittää: Venäjä on vastuussa Puolan vuoden 2010 tuhoisasta lentoturmasta, Helsingin Sanomat 7.5.2024, viitattu 7.6.2024
- ↑ a b c Ida Erämaa, Jessikka Aro joutui muuttamaan pois Suomesta massiivisen häirintäkampanjan takia, Iltalehti 29.5.2024, viitattu 7.6.2024
- ↑ a b c Useat tutkimuslähteet kumoavat Aron kirjan kuvauksen Smolenskin lentoturmasta Faktabaari 27.5.2024, viitattu 7.6.2024
- ↑ Anni Huttunen: Keskustelu Jessikka Aron kirjan väitteistä kiihtyi Ylen radio-ohjelmassa. Helsingin Sanomat 6.6.2024, viitattu 7.6.2024
- ↑ Tuomasjukka, Tuukka: Asiantuntijat arvostelevat Jessikka Aron kirjan väitteitä Smolenskin lentoturmasta Suomen Kuvalehti. 24.5.2024. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Huttunen, Pasi: Sirpaleisesti mutta ansiokkaasti Putinin sodasta maailmaa vastaan. Keskisuomalainen, 16.5.2024, s. 24. Keski-Suomen Media Oy.