Pohjanmaa-luokan korvetti

suunnitteilla oleva Suomen merivoimien alustyyppi

Pohjanmaa-luokka on suunnitteilla oleva Suomen merivoimien korvetti-tyyppisten alusten luokka, jonka alusten on tarkoitus tulla käyttöön vuosina 2022–2027 ja olla käytössä 2050-luvulle asti.[1] Hankkeen nimi on Laivue 2020, ja siihen kuuluvia monitoimikorvetteja on tarkoitus rakentaa neljä kappaletta. Ilmavoimien HX-hävittäjähankeen tavoin Laivue 2020 on puolustusvoimien strateginen hanke, ja sen muodostama suorituskyky on suunniteltu keskeiseksi osaksi Suomen puolustusjärjestelmän kokonaisuutta. Alushankkeen budjetiksi on ilmoitettu 1,2 miljardia euroa.

Pohjanmaa
Laivue 2020 logo
Laivue 2020 logo
Military Flag of Finland.svg
Tekniset tiedot
Uppouma 3 900 tonnia
Pituus 114 metriä
Leveys 15 metriä
Syväys 5 metriä
Nopeus 26 solmua
Miehistöä 66–120
Aseistus
Meritorjunta

Miinakiskot

Pintatorjuntaohjus 2020

Saab Torped 47
RWS Saab Trackfire
Ilmatorjunta Evolved SeaSparrow Missile
1 x Bofors 57 mm/70 SAK Mk1
Rheinmetall Multi Ammunition Softkill System

Pohjanmaa-luokan alukset tulevat olemaan Suomen merivoimien historian pisimmät alukset.[2] Panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen olivat kuitenkin leveämpiä ja syväykseltään suurempia.

Hankintaprosessi ja aikatauluMuokkaa

Alushankkeen suunnittelun ja hankinnan perusteina ovat Puolustusvoimien ja edelleen Merivoimien lakisääteiset tehtävät Suomen sotilaalliseksi puolustamiseksi, joita ovat merialueiden valvonta ja alueloukkauksien torjuminen, meriyhteyksien turvaaminen sekä merellisten hyökkäysten torjunta.[3] Pohjanmaa-luokan on määrä korvata yhteensä seitsemän käyttöikänsä loppuun tulevaa tai jo tullutta alusta: vuonna 2015 käytöstä poistettu miinalaiva Pohjanmaa, neljä Rauma-luokan ohjusvenettä ja kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa. Vanhojen alusten korvaamista alettiin valmistella vuonna 2008, johon mennessä puolustusvoimat oli tehnyt uuteen kalustoon liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Hankkeen ääreen koottiin tuolloin asiantuntijoita niin sotilas-, laivasto-, insinööri- kuin strategia-aloilta ryyditettynä sotilaspoliittisella ja geopoliittisella osaamisella.[4]

Hanke kirjattiin pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan 29.5.2015, ja saman vuoden syyskuussa puolustusministeri Jussi Niinistö valtuutti puolustusvoimat käynnistämään Laivue 2020 -hankkeen.[5] Aluksille saatiin tilausvahvistus vuoden 2018 budjetissa. Suunnittelusopimus solmittiin Rauma Marine Constructionsin kanssa, jonka telakalla alusten rakentamisen on määrä alkaa arviolta vuonna 2021. [2]

Hankkeen aikataulu monimutkaistui 8.3.2019, kun pääministeri Juha Sipilä pyysi hallituksensa eroa sote-uudistuksen kariutumisen takia. Hallituksen kaatumisen jälkeen oikeuskansleri Tuomas Pöysti ilmoitti puolustusministeriölle, ettei toimitusministeristöksi muuttunut Juha Sipilän hallitus voi tehdä Laivue 2020 -hankkeen hankintapäätöstä.[6] Syiksi mainittiin muun muassa, että "Laivue 2020 -alusten hankintapäätös on hallituksen valmistelussa arvioitu merkittäväksi ja laajakantoiseksi" ja "hankinnassa on myös arvioitu olevan merkittäviä elinkeino- ja teollisuuspoliittisia näkökohtia". Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen arvioi tuolloin, että oikeuskanslerin linjaus tarkoittaa "arviolta muutaman kuukauden viivettä hankintapäätöksiin". Toisaalta hankintapäätökset olisivat saattaneet venyä joka tapauksessa, sillä sopimusneuvottelut olivat kesken.[7]

Taistelujärjestelmän tarjouskilpailussa parhaiten menestynyt tarjoaja oli Saab AB. Kesän 2019 kuluessa sopimuskokonaisuutta käytiin läpi puolustushallinnossa ja ministeriötasolla ennen alkusyksyn päätöksentekovaihetta.[8] Alusten hankinta- ja rakentamissopimukset allekirjoitettiin Rinteen hallitusohjelman kirjausten mukaisesti Turussa torstaina 26.9.2019. Sopimusten allekirjoitukseen osallistuivat Puolustusvoimien logistiikkalaitos, Rauma Marine Constructions Oy, Saab Ab ja sekä Merivoimat.[9]

Syyskuuhun 2019 mennessä hankkeen aikataulu on vuoden myöhässä, mutta muuten Laivue 2020 -hanke näyttää etenevän lähes suunnitellusti.[10]

SuorituskykyMuokkaa

Alusten pääasejärjestelmiksi on suunniteltu meritorjuntaohjukset ja merimiinat. Lisäksi aseistukseen tulee kuulumaan useita omasuoja-asejärjestelmiä: ilmatorjuntaohjukset ja Hamina-luokan ohjusveneistä riisuttavat Bofors 57mm Mark 3 -tykit[11] ilmatorjuntaan sekä torpedot sukellusveneiden torjuntaan. Hankkeen myötä torpedoasejärjestelmä tulee palaamaan Merivoimien suorituskykyjen joukkoon pitkähkön tauon jälkeen: Merivoimien kaukotorjunta perustui vuodesta 1944 aina 1970-luvun puoleenväliin saakka torpedoilla varustettavien moottoritykkiveneiden operaatioihin, joihin pyrittiin yhdistämään järeän rannikkotykistön tuli. Vuonna 1965 tehty päätös meritorjuntaohjuksen hankinnasta käynnisti hitaan, mutta väistämättömän muutoksen, jonka seurauksena meritorjuntaohjuksesta tuli 1980-luvun alkuun mennessä kaukotorjunnan pääase torpedon jäädessä taka-alalle.[12] Lisäksi nykykalustoon verrattuna uutena suorituskykynä aluksille tulee UAV-lennokkien hangaari.

Puolustusministeriö ilmoittaa monitoimikorvetin tärkeimmiksi suorituskyvyiksi:

  • Pintatorjuntakyky avomerelle.
  • Merimiinoituskyky.
  • Sukellusveneentorjuntakyky.
  • Merioperaatioiden johtamiskyky.
  • Korvetti voi olla pitkään merellä.
  • Korvettia voidaan käyttää ympäri vuoden. Se pärjää Itämerellä, vaikka sää tai jäätilanne olisi mikä tahansa.
 
Pohjanmaa-luokan suunnitellut suorituskyvyt.[13]

Alusten rakenteessa pyritään mahdollisimman vähäiseen tutkanäkyvyyteen.

KokoMuokkaa

Julkisuuteen annetut tiedot alusluokan koosta ovat muuttuneet ylöspäin hankkeen edetessä. Kun hanketta koskeva uutisointi alkoi, puhuttiin yleisesti noin 100-metrisistä aluksista. Viimeisimmän tiedon mukaan Pohjanmaa-luokan alukset ovat 114 metriä pitkiä ja uppoumaltaan noin 3 900 tonnia.[10]

Ruotsin tärkeimpiin pintataistelualuksiin Visby-luokkaan verrattuna Pohjanmaa-luokan laivat ovat uppoumaltaan yli kuusi kertaa suurempia ja pituudeltaan yli 40 metriä pidempiä.[10]

Venäjän laivaston Stereguštši-luokan aluksiin verrattuna Pohjanmaa-luokan laivat ovat noin 10 metriä pitempiä ja uppoumaltaan 1 800 tonnia suurempia.[10]

HintaMuokkaa

Hankkeen hinnaksi oli alun perin ilmoitettu 1,2 miljardia euroa.[10] Loppuvuodesta 2016 teollisuus ilmaisi huolensa Laivue 2020 -hankkeen kustannusten kasvun uhkasta. Puolustusministeriön mukaan Laivue 2020 -hankkeelle asetetut vaatimukset saavutettaisiin hankintaan suunnitellulla rahoituksella, ja kustannukset jakaantuisivat siten, että alusten rakentamiseen kohdistuu vajaa puolet, taistelujärjestelmäkokonaisuuteen vajaa puolet ja muihin kustannuksiin loppuosa.[14][15] Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen sanoi tuolloin, että hinta pitää: "Hankinta on käsketty suunnitella kiinteällä 1,2 mrd euron budjetilla – lisärahoitusta ei haeta eikä myönnetä.”[15] Julkisuuteen saatujen tietojen mukaan lisärahoitusta kuitenkin olisi haettu ja myönnetty 100 miljoonaa euroa nostaen hankkeen kokonaishinnan 1,3 miljardiin euroon.[10]

Julkinen keskusteluMuokkaa

Laivue 2020 -hankkeesta käyty julkinen keskustelu sai lisäkierroksia loppuvuodesta 2016, kun Puolustusvoimat ja Rauma Marine Constructions Oy solmivat aiesopimuksen[16] Laivue 2020 -alusten hankkimiseksi. Tässä yhteydessä hankkeen näkyväksi kriitikoksi nousi Iltalehden Olli Ainola, joka kritisoi suunniteltua alusluokkaa helpoiksi maalitauluksi sekä koko laivasto-ohjelmaa turhaksi verrattuna maavoimien ja ilmavoimien tarpeisiin. Ainolan keskeinen viesti oli, että "sotilasjohdon ajaman neljän valtamerialuksen tilaus ja sen tarve pitää vaihtoehtoineen arvioida kriittisesti uudelleen".[17][18] Niin ikään mediassa näkyvyyttä saaneessa vastineessaan Puolustusministeriö korosti, ettei aluksia pidä tarkastella irrallisena hankkeena, vaan merkittävänä osana Suomen puolustusjärjestelmäkokonaisuutta.[19] Epävirallisemmissa yhteyksissä Ainolan kirjoituksia kritisoitiin muun muassa väärien päätelmien tekemisestä ja väärän tiedon levittämisestä.[20][21]

Alkuvuodesta 2017 näkyvyyttä sai prikaatinkenraali evp Lauri Kiianlinnan Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus. Kiianlinnan mukaan 1,2 miljardin euron alusinvestointi tarkoittaa, että alueellisen puolustusjärjestelmän rahoituksesta joudutaan tinkimään. Kirjoituksessaan Kiianlinnan esitti, että Suomen olisi tärkeämpää sijoittaa varoja maarajan ja rannikon puolustamiseen ja että osa varoista tulisi kohdentaa Maavoimien tarpeisiin ja erityisesti ilmatorjuntaan.[22][23] Puolustusministeriö vastasi Kiianlinnan kirjoitukseen muun muassa toteamalla, että "kaikkia puolustushaaroja tarvitaan ja niiden on kyettävä tehokkaaseen yhteistoimintaan" ja että "puolustushaaroja kehitetään siten, että niistä muodostuu tasapainoinen kokonaisuus".[24]

Alusten tyyppi ja nimeäminenMuokkaa

Alustyyppi määräytyy yleisesti aluksen uppouman ja aseistuksen perusteella. Luokittelu ei ole kovin täsmällinen, mutta Puolustusministeriön mukaan korvetit ovat aluksia, joiden uppouma on 600–3 000 tonnia, ja fregatit aluksia, joiden uppouma on 2 500–6 000 tonnia[25][10]. Viimeisimmän tiedon mukainen, noin 3900 tonnin uppouma tekisi Pohjanmaa-luokan aluksista joka tapauksessa pikemmin fregatteja, kuin korvetteja.[10] Ainakin toistaiseksi Puolustusvoimat on kuitenkin nimittänyt aluksia korveteiksi.[10]

Yksittäisten alusten nimiä ei ole vielä julkistettu, mutta Merivoimat jatkanee maakuntanimien käyttöä. Näin ollen alusten nimet lienevät: Pohjanmaa (poistunut käytöstä vuonna 2015), Hämeenmaa, Uusimaa (molemmat poistuvat käytöstä Laivue 2020 -hankkeen operatiivisen käyttöönoton myötä) ja Turunmaa (ollut edellisen kerran käytössä Turunmaa-luokan tykkiveneillä).

Pohjanmaa-nimi on ollut aiemmin käytössä kahdesti: Ruotsin vallan aikana Saaristolaivaston saaristofregattityyppinä (Pohjanmaa) ja itsenäisen Suomen aikana vuosina 1982–2013 (Miinalaiva Pohjanmaa).

LähteetMuokkaa

  1. Valtioneuvoston kanslia: Valtioneuvoston puolustusselonteko, s. 24. Valtioneuvoston kanslia, 2017.
  2. a b Merivoimille neljä 105-metristä korvettia – 1,2 miljardilla suurimmat alukset sitten panssarilaiva Ilmarisen ja Väinämöisen tekniikkatalous.fi.
  3. Merivoimat: Merivoimat - tietoa meistä merivoimat.fi. Viitattu 7.8.2019.
  4. Tekniikka & Talous: Merivoimille neljä 105-metristä korvettia – 1,2 miljardilla suurimmat alukset sitten panssarilaiva Ilmarisen ja Väinämöisen tekniikkatalous.fi. 17.1.2018. Viitattu 7.8.2019.
  5. Laivue 2020 -hanke, Hankkeen aikataulu Puolustusministeriön aihesivu
  6. Sotalaivojen hankinta viivästyy, vasta seuraava hallitus voi päättää niistä Helsingin Sanomat. 18.3.2019. Viitattu 22.3.2019.
  7. Toivottavasti viimeinen viivästys www.defmin.fi. Viitattu 22.3.2019.
  8. Lauri Puranen: Merivoimat tarvitsee Pohjanmaa-luokan aluksia 27.6.2019. Puolustusministeriö. Viitattu 8.8.2019.
  9. Merivoimat: Pohjanmaa -luokan korvettien sopimukset allekirjoitettiin Turussa 26.9.2019. Merivoimat. Viitattu 7.10.2019.
  10. a b c d e f g h i HS-analyysi: Merivoimat on saamassa kaikessa hiljaisuudessa suunniteltua suurempia taistelualuksia – miksi Puolustusvoimat on puhunut asiasta vähätellen? Helsingin Sanomat. 21.9.2019. Viitattu 22.9.2019.
  11. Laivue 2020 korvaa vanhaa ja tuo uutta reservilainen.fi.
  12. Säämänen, Juuso: Moottoritorpedoveneistä ja järeästä tykistöstä ohjustulenkäyttöön – meripuolustuksen kaukotorjunnan kehitys jatkosodan päättymisestä 1980-luvulle. Tiede ja ase, 8.2.2015, nro 71, s. 174. Suomen Sotatieteellinen Seura. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.3.2019.
  13. Uusi monitoimikorvetti sopii Suomen tarpeisiin Puolustusministeriö. Viitattu 22.3.2019.
  14. Teollisuus epäilee sotalaivahankinnan kulujen karkaavan: ”Olemme ostamassa laivoja, joita ei ole missään olemassa” Helsingin Sanomat. 12.12.2016. Viitattu 23.3.2019.
  15. a b Kommentti Helsingin Sanomien artikkeliin: Merivoimien alushankkeen kustannusarviolle on perusteet Puolustusministeriö. Viitattu 23.3.2019.
  16. Puolustusvoimat ja Rauma Marine Constructions Oy solmivat aiesopimuksen Puolustusministeriö. Viitattu 23.3.2019.
  17. IL-analyysi: Suomi aikoo ostaa turhan sotalaivan - Merivoimien himoitsema korvetti on helppo maalitaulu Venäjän ohjuksille www.iltalehti.fi. Viitattu 23.3.2019.
  18. Näkökulma: Laivasto-ohjelma on perin turha verrattuna maavoimien ja ilmatorjunnan tarpeisiin www.iltalehti.fi. Viitattu 23.3.2019.
  19. Puolustusministeriö: Suomi tarvitsee taistelualuksia www.iltalehti.fi. Viitattu 23.3.2019.
  20. fmashiri: Analyysia ja Ainolaa kerrakseen – Somesotilas | Apu Somesotilas. 14.12.2016. Viitattu 23.3.2019.
  21. Corporal Frisk: An Analysis Flawed Corporal Frisk. 12.12.2016. Viitattu 23.3.2019. (englanniksi)
  22. Prikaatikenraali mielipidesivulla: Maavoimien varustaminen on tärkeintä – Suomi ei ole saari Helsingin Sanomat. 30.1.2017. Viitattu 23.3.2019.
  23. Kenraali tyrmää HS:ssä Merivoimien alushankinnan: "Näivettää maa-alueen puolustuksen" www.iltalehti.fi. Viitattu 23.3.2019.
  24. Puolustushaaroja kehitetään tasapainoisesti Puolustusministeriö. Viitattu 23.3.2019.
  25. https://www.defmin.fi/files/3686/Laivue2020_PLM_2017_verkkojulkaisu.pdf

26. https://merivoimat.fi/-/merivoimien-uusi-pintatorjuntaohjus-gabriel-5