Visby-luokka (korvetti)
Visby-luokka on Ruotsin merivoimien viiden korvetin muodostama alusluokka. Sarjan ensimmäinen alus HMS Visby valmistui 2000 ja neljä seuraavaa alusta valmistuivat vuosina 2003–2006. Alun perin oli tarkoitus rakentaa kuusi alusta, mutta viiden ensimmäisen kulutettua kuudenteen varatut määrärahat, jätettiin sarjan viimeinen, HMS Uddevalla tilaamatta.
| Visby-luokka | |
|---|---|
 HMS Helsingborg vierailulla nimikkokaupungissaan. |
|
 |
|
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 600 t |
| Pituus | 72,8 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 10,4 m |
| Syväys | 2,4 m |
| Koneteho |
4 × Allied Signal TF50A -kaasuturbiinia 5 370 hv 2 × MTU 16V 2000 N90 -dieselmoottoria 1 760 hv 2 × KaMeWa-vesisuihkuyksikköä 3 × 270 kVA dieselgeneraattoria |
| Nopeus | 40 solmua |
| Miehistöä | 28 kantahenkilökuntaa ja 16 varusmiestä |
| Aseistus | |
| Meritorjunta |
8 × RBS15 Mk II 1 × Bofors 57 Mk3 Sukellusvenetorjuntatorpedot (Saab) Omasuojajärjestelmä (Rheinmetall) Ceros 200 -tulenjohtojärjestelmä (Saab) |
Suunnittelu muokkaa
Alusluokka perustuu pitkälti koealus HMS Smygestä saatuihin kokemuksiin. Luokka tilattiin 1995 ja kaksi ensimmäistä alusta saatiin operatiiviseen käyttöön 2009. Tarkoitus oli kehittää erikseen alustyypit sekä pinta- että sukellusveneentorjuntaan, mutta määrärahaleikkausten vuoksi päädyttiin yhteen tyyppiin.
Alusten suunnittelussa keskityttiin erityisesti häiveteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Rungon muotoilun ja pintamateriaalina käytetyn hiilikuidun ansiosta tutkaheijastus minimoitiin, mikä vaikeuttaa niiden havaitsemista. Myös aluksen lämpösäteilyn- ja melunlähteet on häivytetty. Sandwich-rakenteisen rungon sisin osa on PVC-muovia ja se on laminoitu hiilikuidulla ja vinyylillä.
Aluksen pääaseina ovat kahdeksan RBS15 MkII -meritorjuntaohjusta, joiden kantama on yli 70 km. Pinta-aluksia vastaan ja ilmatorjuntaan on käytössä Bofors 57 Mk3 -yleistykki. Sen tulinopeus on yli 200 laukausta minuutissa ja maksimikantama pintamaaliin 17 000 metriä. Tehokas ampumaetäisyys ilmamaaliin on 6 000 metriä. Sen putki on ampumisen jälkeen mahdollista sulauttaa tykkitorniin tutkaheijastuksen vähentämiseksi. Ohjusilmatorjunnassa oli tarkoitus käyttää kahdeksaa pystysuoraan laukaistavaa Umkhonto-ohjusta, mutta vuonna 2008 tehdyn päätöksen mukaan ne jätettiin kustannussyistä asentamatta. Alukset on tarkoitus varustaa myös Saabin valmistamilla torpedoilla.
Aluksien propulsiolaitteina on kaksi vesisuihkuvetolaitetta, jotka saavat voimansa neljästä kaasuturbiinista ja kahdesta dieselmoottorista. Järjestelmän ansiosta alukset ovat erittäin ketteriä liikkeissään. Niiden toimintamatka 15 solmun nopeudella on 4 260 kilometriä.
Alukset muokkaa
Aluksista kaksi ensimmäistä tilattiin 17. lokakuuta 1995. Kaksi seuraavaa 17. joulukuuta 1996 ja viimeiset kaksi 31. elokuuta 1999. Uddevallan tilaus peruutettiin lokakuussa 2001.Luokan kaikki alukset on valmistanut Kockums AB:n telakka Malmössä.
| Nimi | Telakka | Kölinlasku | Vesille | FMV:lle | Kohtalo |
|---|---|---|---|---|---|
| HMS Visby | Kockums, Malmö | 17. joulukuuta 1996 | 8. kesäkuuta 2000 | 10. kesäkuuta 2002 | laivastolle 2012 |
| HMS Helsingborg | Kockums | kesäkuu 1997 | 27. kesäkuuta 2003 | 24. huhtikuuta 2006 | laivastolle 2009 |
| HMS Härnösand | Kockums | joulukuu 1997 | 16. joulukuuta 2004 | 12. kesäkuuta 2006 | laivastolle 2009 |
| HMS Nyköping | Kockums | kesäkuu 1996 | 18. elokuuta 2005 | 27. syyskuuta 2006 | laivastolle 2012 |
| HMS Karlstad | Kockums | joulukuu 1996 | 24. elokuuta 2006 | 2013 | laivastolle 2013 |
| HMS Uddevalla (K36) | Kockums | - | - | - | tilaus peruutettu 2001 |
Lähteet muokkaa
- Toremans, Guy: Significant Ships: Sweden's Visby Class Corvettes: Stealth At All Level. Seaforth World Naval Review 2012, 2011, s. 149-165. Barnsley: Seaforth Publishing. ISBN 978-1-84832-120-5. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Toremans, Guy s. 25
| HMS Visby - HMS Helsingborg - HMS Härnösand - HMS Nyköping - HMS Karlstad - HMS Uddevalla |
| Edeltäjä: Göteborg-luokka – Seuraaja: ei seuraajaa |