Pilvilinna (vuoden 1970 elokuva)

vuoden 1970 elokuva

Pilvilinna on Sakari Rimmisen ohjaama suomalaiselokuva, joka sai ensi-iltansa 1970. Elokuva perustuu Meri Kurenniemen alkuperäisaiheeseen, ja sen käsikirjoittivat Rimminen ja Kurenniemi yhdessä. Miespääosaa esittää valokuvaajana sittemmin tunnetuksi tullut nuori Erik Uddström. Elokuva kuvattiin mustavalkoiselle 16 millimetrin filmille. [1]

Pilvilinna
Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1970.
Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1970.
Ohjaaja Sakari Rimminen
Käsikirjoittaja Sakari Rimminen, Meri Kurenniemi
Perustuu Meri Kurenniemen alkuperäisaiheeseen
Tuottaja Arno Carlstedt
Kuvaaja Pirjo Honkasalo
Leikkaaja Ilona Tanttu
Pääosat Meri Oravisto
Erik Uddström
Ritva Laatto
Raiku Kemppi
Ture Junttu
Kauko Helovirta
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö FJ-Filmi
Ensi-ilta 24.11.1970
Kesto 89 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Fantasiaa ja dokumenttia sekoittavan elokuvan tekijöinä oli etupäässä Taideteollisen oppilaitoksen Kamerataiteen vastavalmistuneita oppilaita.[2]

Kuvaajana toimi Pirjo Honkasalo, ja Pilvilinna onkin ensimmäinen naiskuvaajan tallentama suomalainen pitkä elokuva.[3]

Sivuosissa vilahtaa paljon myöhemmin tutuksi tulleita hahmoja: Honkasalon lisäksi esimerkiksi Lauri Törhönen, Aarno Laitinen ja Jaakko Laakso.[2]

JuoniMuokkaa

Fantasiaa, totuuselokuvaa ja dokumenttia sekoittavassa tarinassa nuori kulkuri Erik rantautuu soutuveneellä maailmanmatkoiltaan ja ryhtyy jatkamaan koulunkäyntiään. Uusia tuulia kouluun halajavasta Erikistä tulee koululaisten kapinaliikkeen kärkihahmo.[3]

ArvioitaMuokkaa

Pilvilinnan ensi-ilta-arviot olivat enimmäkseen varsin nuivia, mutta Pirjo Honkasalon kuvausta kehuttiin ja Sakari Rimmistä pidettiin kiinnostavana tulokkaana. Paula Talaskivi suhtautui myönteisimmin ja piti elokuvaa innoittavana ja mukaansa tempaavana.[1]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen murskaa Pilvilinnan: ”Pitkätukkainen vätys ja jäkättävä herrastyttö nuuskivat muutosten tuulia. Sietämättömän avuton ja tökerö yritelmä roikkuu nuorisoelämän ulkoisissa trendi-ilmiöissä.” Hän antaa elokuvalle yhden tähden viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”huono”.[4]

Pilvilinna ei kerännyt suuria katsojajoukkoja, mutta sai pääpalkinnon San Remon festivaalilla. [5]

LähteetMuokkaa

  1. a b Pilvilinna Elonetissä
  2. a b https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006068676.html?share=28fb439fca61c39a605c1b6665354c26
  3. a b Kino Suomi: Pilvilinna (16), Yle Teema 15.3.2013. Viitattu 31.1.2014.
  4. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
  5. https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000002921868.html