Avaa päävalikko
Pietarin aukio vuonna 2010.

Pietarin aukio (ven. Петровская площадь, Petrovskaja ploštšad, entisiltä suomalaisilta nimiltään Pyhän Annan tori ja Siikaniemen tori) on Viipurissa Linnansillan kupeessa sijaitseva aukio. Se on nimetty Pietari Suuren mukaan.

HistoriaMuokkaa

 
Mendtin talo (1847).

Suuruhtinaskunnan aikaMuokkaa

Aukio syntyi 1740-luvulla Pyhän Annan kruunun linnoituksen rakennustoiden yhteydessä. Paikassa kohtasi kolme eri suunnista tullutta tietä, jotka myöhemmin tunnettiin suomalaisilla nimillä Siikaniemenkatu (nyk. Ostrovnaja ulitsa), Haminanportinkatu ja Hiekanportinkatu. Sen ympäristöön rakennettiin armeijan esikuntarakennuksia ja upseerien asuintaloja, joita suunnitteli muun muassa venäläinen arkkitehti Karl Johann Spekle. Aukion pohjoislaidalle valmistui 1847 suomalaisen arkkitehdin Ernst Lohrmannin suunnittelema upseeritalo eli niin sanottu Mendtin talo. 1800-luvun lopulla rakennuksessa toimi venäläinen koulu ja myöhemmin Venäjän vallankumouksen aikana vuonna 1917 siellä kokoontui sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen paikalliskomitea, bolševikien pitivät majaa naapuritalossa. Vallankumouksen yhteydessä aukiolla nähtiin myös lukuisia työläisten ja sotilaiden joukkokokouksia.[1] Suomen itsenäistyttyä Mendtin talo talo toimi upseerikerhona.[2]

Itsenäisen Suomen vuodetMuokkaa

 
Venäjän laivaston 300-vuotismuistomerkki.

Suomen suuriruhtinaskunnan aikana aukio tunnettiin linnoituksen rakennuttajan keisarinna Annan mukaan nimettynä Pyhän Annan torina. Suomen itsenäistymisen jälkeen se nimettiin uudelleen Siikaniemen kaupunginosan mukaan. Vuonna 1912 Viipurissa aloitettiin raitiovaunuliikenne ja Siikaniemen torista tuli yksi keskustan ja Neitsytniemen kaupunginosan välillä ajetun reitin pysäkeistä.[3] Toisen maailmansodan aikana torin rakennukset kärsivät pahoja vaurioita.[4] Vuonna 1945 tori nimettiin uudelleen Pietarin aukioksi Pietari Suuren mukaan. Hänen patsaansa oli pystytetty aukion etelälaidalla sijainneeseen Tervaniemen puistoon (nyk. Pietarin puisto) jo vuonna 1910. Suomen sisällissodan jälkeen keväällä 1918 kaupungin vallanneet valkoiset kuitenkin siirsivät sen paikaltaan ja vuonna 1927 tilalle asetettiin Gunnar Finnen teos Itsenäisyyden leijona.[5]

Sodan jälkeenMuokkaa

Aukion etelälaidalla Linnansillan kupeessa oli ennen sotaa kaupungin teollisuutta ja kauppaa symbolisoinut naisfiguuri,[6] jonka neuvostoliittolaiset korvasivat vuoteen 1960 saakka paikallaan olleella Stalinin rintakuvalla. Erinäisten patsaiden ja muistomerkkien jälkeen paikalle pystytettiin kesäkuussa 2010 amiraali Fjodor Apraksinia esittävä veistos. Samana vuonna tuli kuluneeksi 300 vuotta, kun Venäjä Suuressa Pohjan sodassa valtasi Viipurin Ruotsilta.[7] Kesällä 2011 Pietarin aukio sai nykyisen ulkoasunsa, kun se päällystettiin punaisesta graniitista tehdyllä kivetyksellä.

LähteetMuokkaa

  1. Петровская гора - Аннинские укрепления - Замок - Старая часть города Выборг – о прошлом и настоящем (venäjäksi). Viitattu 26.10.2014.
  2. Pyhän Annan tori ja tyk.ups.kasino Viipurissa SA-kuvat. Viitattu 26.10.2014.
  3. Viipurin raitiotielinjat Raitio.org. Viitattu 26.10.2014.
  4. Pyhän Annan tori. Mendin talo. Viipuri SA-kuva. Viitattu 26.10.2014.
  5. Särjetty Suomen Leijona makaa Monrepos'ssa 7.9.2013. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 26.10.2014.
  6. Virolainen, Merkku: ”Savimontusta suojeluskunnan aluepäälliköksi: Eero Virolaisen elämä”, s. 70. Suomi Oy, Sastamala 2014. Teoksen verkkoversio
  7. Выборг, Петровская площадь, Апраксин 20.6.2010. Gorod Viborg. Viitattu 26.10.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa