Peter Bosz

alankomaalainen jalkapalloilija

Peter Bosz (s. 21. marraskuuta 1963) on alankomaalainen jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja. Kesästä 2023 lähtien hän on toiminut PSV Eindhovenin päävalmentajana.

Peter Bosz
Henkilötiedot
Koko nimi Peter Sylvester Bosz[1]
Syntymäaika 21. marraskuuta 1963 (ikä 60)
Syntymäpaikka Apeldoorn, Alankomaat
Pelipaikka keskikenttäpelaaja
Pituus 178 cm
Seura
Seura Alankomaat PSV Eindhoven
Tehtävä päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1981–1984 Alankomaat Vitesse 81 (2)
1984–1985 Alankomaat AGOVV
1985–1988 Alankomaat RKC 105 (4)
1988–1991 Ranska Toulon 93 (0)
1991–1996 Alankomaat Feyenoord 155 (6)
1996–1997 Japani JEF United 36 (3)
1998 Saksa Hansa Rostock 14 (0)
1998–1999 Alankomaat NEC 26 (1)
1999 Japani JEF United 11 (0)
Maajoukkue
1991–1995 Alankomaat 8 (0)
Valmennusura
2000–2002 Alankomaat AGOVV
2002–2003 Alankomaat De Graafschap
2004–2006 Alankomaat Heracles
2010–2013 Alankomaat Heracles
2013–2016 Alankomaat Vitesse
2016 Israel Maccabi Tel Aviv
2016–2017 Alankomaat Ajax
2017 Saksa Borussia Dortmund
2019–2021 Saksa Bayer Leverkusen
2021–2022 Ranska Olympique Lyon
2023– Alankomaat PSV Eindhoven

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Ura pelaajana

muokkaa

Bosz viihtyi pelaajaurallaan erilaisissa rooleissa puolustajana ja keskikentän pohjalla. Hän aloitti pelaajauransa SBV Vitessessä ja haki vauhtia amatööritasolta, kunnes liittyi vuonna 1985 RKC Waalwijkin joukkueeseen. Bosz oli Waalwijkin vakiopelaaja avauskokoonpanossa ja oli osaltaan johdattamassa joukkuetta Eerste Divisien voittoon kaudella 1987–1988 ja nousuun pääsarjatasolle. Bosz itse jätti seuran kauden jälkeen ja siirtyi Sporting Toulon Variin, jossa pelasi kolme kautta Ranskan pääsarjassa.

Kesällä 1991 Bosz palasi kotimaahansa siirtyen Feyenoordin paitaan. Bosz vakiinnutti paikkansa suurseuran puolustuksessa ja juhli seuran kanssa liigamestaruuden lisäksi kolmea cupin voittoa. Kaudella 1996–1997 Boszin rooli seurassa väheni ja hän siirtyi syyskuussa 1996 japanilaiseen JEF Unitediin. Bosz palasi vielä Eurooppaan edustaen FC Hansa Rostockia ja NAC Bredaa. Hän lopetti pelaajauransa kauteen 1999 JEF Unitedissa.

Maajoukkuetasolla Bosz edusti Alankomaita kahdeksassa A-maaottelussa muttei onnistunut koskaan vakiinnuttamaan paikkaansa Oranjen kokoonpanossa. Hän oli mukana Alankomaiden EM-välieräjoukkueessa 1992, mutta pelasi vain muutaman minuutin viimeisen alkulohko-ottelun lopussa.[1][2]

Ura valmentajana

muokkaa

Valmennusuransa Bosz aloitti AGOVV Apeldoornissa vuonna 2000. Hän luotsasi seuran amatöörisarja Hoofdklassen mestariksi kaudell 2001–2002 ja siirtyi menestyksen saattelemana De Graafschapin päävalmentajaksi. Debyyttikausi ammattilaistasolla oli pettymys, kun Graafschap putosi kauden jälkeen liigasta. Bosz oli vuoden sivussa valmennustehtävistä, kunnes jatkoi uraansa kesällä 2004 Heracles Almelon päävalmentajana. Seura voitti Boszin johdolla Eerste Divisien mestaruuden 2004–2005 ja nousi liigaan 20 vuoden tauon jälkeen.[3] Heracles myös säilytti sarjapaikkansa kaudella 2005–2006 Boszin johdolla ollen sarjassa 13:s. Bosz jätti Heraclesin kesällä 2006 ja siirtyi Feyenoordin tekniseksi johtajaksi.[4] Feyenoord erotti Boszin tammikuussa 2009.[5]

Valmennustehtäviin hän palasi toukokuussa 2010, kun hänestä tuli toistamiseen Heracles Almelon päävalmentaja.[6] Bosz johdatti seuran parhaimmillaan liigassa kahdeksanneksi ja Alankomaiden cupissa loppuotteluun. Historiallinen cup-mestaruus jäi saavuttamatta, kun PSV Eindhoven oli finaalissa vahvempi maalein 3–0. Kesällä 2013 Bosz siirtyi Heraclesista kasvattajaseuransa SBV Vitessen päävalmentajaksi.[7] Boszin alaisuudessa Vitesse sijoittui kaudella 2014–2015 Eredivisien viidenneksi ja selvisi Eurooppa-liigaan, jossa kuitenkin putosi Southamptonille karsintojen 3. kierroksella. Tammikuussa 2016 Bosz jätti yllättäen Vitessen ja siirtyi israelilaisen Maccabi Tel Avivin päävalmentajaksi.[8] Boszin johdolla Maccabi jäi Israelin liigan mestaruustaistelussa toiseksi. Kauden jälkeen hän jätti seuran ja siirtyi kolmivuotisella sopimuksella AFC Ajaxin peräsimeen.[9]

Boszin debyyttikausi Ajaxissa alkoi heikosti, kun joukkue putosi Mestarien liigan lohkovaiheesta häviämällä venäläiselle FK Rostoville.[10] Eredivisiessä Ajax taisteli mestaruudesta Feyenoordin kanssa, mutta joutui lopulta taipumaan pisteen erolla.[11] Eurooppa-liigassa Ajax voitti lohkonsa ja raivasi tiensä pudotuspelien läpi loppuotteluun saakka. Finaalipaikka oli Ajaxin ensimmäinen europeleissä sitten kauden 1995–1996 Mestarien liigan loppuottelun. Boszin miehistö hävisi finaalissa Manchester Unitedille 2–0.[12] Menestyksekkään kauden jälkeen Bosz siirtyi Saksan Bundesliigan Borussia Dortmundin päävalmentajaksi kaksivuotisella sopimuksella.[13]

Dortmundin kausi alkoi Boszin alaisuudessa vahvasti ja pelasi seitsemän Bundesliiga-kierrosta tappioitta. Lokakuun puolivälissä suunta kääntyi. RB Leipzigille kärsityn tappion jälkeen Dortmund juuttui kahdeksan ottelun voitottomaan putkeen, mikä päättyi nöyryyttävään kotitappioon SV Werder Bremenille. Mestarien liigassa kausi oli Boszin joukkueelle vielä vaikeampi, sillä joukkue hävisi neljä lohkovaiheen ottelua ja onnistui APOEL FC:tä vastaankin pelaamaan vain kaksi 1–1 tasapeliä. Lopulta Bremenille kärsityn tappion jälkeen 10. joulukuuta seurajohto erotti Boszin tehtävästään.[14]

Jouluna 2018 Bosz allekirjoitti vuoteen 2020 ulottuvan sopimuksen Bayer Leverkusenin kanssa. Hän aloitti päävalmentajana tammikuussa 2019.[15] Boszin johdolla Leverkusen nousi kevätkaudella Bundesliigassa sijalta yhdeksän neljänneksi ja selvitti tiensä Mestarien liigan lohkovaiheeseen. Kausi 2019–2020 sujui kangerrellen ja varsinkin syyskaudella Leverkusenin tulokset olivat edelliskevättä heikompia. Lopulta Leverkusen oli sarjassa 5:s. Europeleissä Bosz luotsasi Leverkusenin Eurooppa-liigan puolivälieriin, kun tie Mestarien liigassa katkesi jo lohkovaiheessa. Saksan cupissa Leverkusen pelasi finaalissa 11 vuoden tauon jälkeen, mutta hävisi jatkoajalla Bayern Münchenille.[16] Kausi 2020–2021 alkoi Bundesliigassa vahvasti ja Leverkusen pelasi 12 ensimmäistä ottelua ilman tappioita ja johti kahden kierroksen ajan sarjaa. Talvitauon jälkeen tulokset heikkenivät ja vuoden 2021 puolella Bosz onnistui luotsaamaan seuran voittoon vain kolmessa Bundesliiga-ottelussa. Leverkusenin tie katkesi myös Eurooppa-liigassa jo ensimmäisellä pudotuspelikierroksella sveitsiläistä BSC Young Boysia vastaan yhteismaalein 6–3. Seurajohto erotti Boszin tehtävistään maaliskuussa 2021.[17]

Kesällä 2021 Bosz teki kaksivuotisen sopimuksen Ranskan Ligue 1:ssä pelaavan Olympique Lyonin kanssa.[18] Bosz johdatti kaudella 2021–2022 liigassa vasta sijalle 8. Eurooppa-liigassa joukkueen pelit jatkuivat puolivälieriin saakka, joissa Lyon taipui West Hamille yhteismaalein 1–4.[19] Kausi 2022–2023 alkoi tuloksellisesti heikosti ja Lyon erotti Boszin tehtävistään lokakuun alussa 2022, kun Lyon oli pelannut viisi liigaottelua ilman voittoja.[20]

Kesäkuussa 2023 Boszista tuli PSV Eindhovenin päävalmentaja.[21]

Meriitit

muokkaa

Pelaajana

muokkaa

Valmentajana

muokkaa

Lähteet

muokkaa


Edeltäjä:
Erik ten Hag
Alankomaiden vuoden jalkapallovalmentaja
2017
Seuraaja:
Phillip Cocu
Edeltäjä:
Jurrie Koolhof
De Graafschapin päävalmentaja
2002–2003
Seuraaja:
Frans Adelaar
Edeltäjä:
Gertjan Verbeek
Gertjan Verbeek
Heracles Almelon päävalmentaja
2004–2006
2010–2013
Seuraaja:
Ruud Brood
Jan de Jonge
Edeltäjä:
Fred Rutten
SBV Vitessen päävalmentaja
2013–1/2016
Seuraaja:
Rob Maas
Edeltäjä:
Slaviša Jokanović
Maccabi Tel Avivin päävalmentaja
1–6/2016
Seuraaja:
Šota Arveladze
Edeltäjä:
Frank de Boer
AFC Ajaxin päävalmentaja
2016–2017
Seuraaja:
Marcel Keizer
Edeltäjä:
Thomas Tuchel
Borussia Dortmundin päävalmentaja
7–12/2017
Seuraaja:
Peter Stöger
Edeltäjä:
Heiko Herrlich
Bayer Leverkusenin päävalmentaja
1/2019–3/2021
Seuraaja:
Hannes Wolf
Edeltäjä:
Rudi Garcia
Olympique Lyonin päävalmentaja
2021–10/2022
Seuraaja:
Laurent Blanc
Edeltäjä:
Ruud van Nistelrooy
PSV Eindhovenin päävalmentaja
2023–
Seuraaja: