Ammatilliset tutkinnot
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Kerrottava muidenkin maiden tutkintojärjestelmistä |
| Koulutus Suomessa |
|---|
| Esiaste |
| - varhaiskasvatus |
| - esikoulu |
| Perusaste |
| - peruskoulu |
| Toinen aste eli keskiaste |
| - lukio |
| - ammattikoulutus |
| - ammatillinen aikuiskoulutus |
| - kaksoistutkinto |
| Korkea-aste |
| - ammattikorkeakoulu |
| - yliopisto |
| Historiallisia oppilaitosmuotoja |
| - kansakoulu |
| - oppikoulu |
| - opistoaste |
| - kouluaste |
Ammatilliset tutkinnot ovat tärkeä osa ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta, johon kuuluvat ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus sekä oppisopimuskoulutus.
Ammatillisen tutkintojärjestelmän tutkinnot ovat perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai työvoimakoulutuksessa. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona.
Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona. Osaamista niitä varten voi hankkia joko valmistavassa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa. Näyttötutkinto on osaamisen hankkimistavasta riippumaton tapa suorittaa tutkinto. Osaaminen voi olla hankittu esimerkiksi koulutuksessa, työssä tai harrastuksissa.
Tutkintojärjestelmä Suomessa muokkaa
Suomen ammatillisessa koulutuksessa toteutettiin vuonna 2018 merkittävä uudistus, ammatillisen koulutuksen reformi, joka koski koko ammatillisen koulutuksen järjestelmää.
Perustutkinnot muokkaa
- Pääartikkeli: Luettelo ammatillisista perustutkinnoista
Ammatillisen perustutkinnon koulutus järjestetään joko kolmivuotisena ammatillisena koulutuksena ammatillisessa oppilaitoksessa (ns. nuorisoasteen koulutus) tai tutkintoon valmentavana aikuiskoulutuksena. Aikuiskoulutuksessa ammatillinen osaaminen osoitetaan näyttötutkintona.
Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa joko näyttötutkintona tai nuorten opetussuunnitelmiin perustuvana koulutuksena. Suoritustavasta riippumatta tutkinnot vastaavat toisiaan.
Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on koulutuksena suoritettaessa 180 osaamispistettä (osp) eli kolme vuotta. Näyttötutkinnoissa opiskeluun tarvittava aika on yleisesti huomattavasti lyhyempi, koska aikaisempi osaaminen otetaan täysimääräisesti huomioon henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa laadittaessa. Ammatilliset perustutkinnot on arvioitu 1.1.2018 lähtien arvosanoin 1-5. Ennen vuotta 2018 oli käytössä arviointiasteikko 1-3.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot muokkaa
- Pääartikkeli: Luettelo ammattitutkinnoista
- Pääartikkeli: Luettelo erikoisammattitutkinnoista
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tehdään aina näyttötutkintoina, eli osaaminen osoitetaan alan työtehtävissä. Arviointi tehdään asteikolla hyväksytty - hylätty.
Ammattitutkinnossa osoitetaan tietyn alan ammattityöntekijän taitojen hallinta. Tyypillinen tehtävänimike on alalla käytettävä ammattimiehen titteli, esimerkiksi sähköasentaja, veneenrakentaja. Kulttuurin alalla käytetään usein myös kisälli-sanaan päättyviä nimikkeitä.
Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan puolestaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Tehtävänimike on yleensä muotoa, joka tuo esille työntekijän hyvän ammattitaidon, esimerkiksi sähköyliasentaja, venemestari. Usein erikoisammattitutkintojen tarkoituksena on pätevöittää henkilö työnjohtotehtäviin. Tällöin erikoisammattitutkinnoilla pyritään korvaamaan vanhat opistoasteen tutkinnot.
Jatko-opintokelpoisuus muokkaa
Näyttötutkintona tai ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettu laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaavat aiemmat ammatilliset opinnot (opetussuunnitelmapohjaiset opinnot) antavat yleisen kelpoisuuden hakea ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin. Myös ammatti- ja erikoisammattitutkinto antavat yleisen kelpoisuuden korkeakouluopintoihin. [1][2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Opintopolku opintopolku.fi. Arkistoitu 1.4.2015. Viitattu 22.9.2015.
- ↑ Opintopolku opintopolku.fi. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 22.9.2015.
Aiheesta muualla muokkaa
- Opetushallituksen määräyskokoelma, joka sisältää kaikkien ammatillisten tutkintojen sisältökuvaukset.