Pentti Syrjä
Pentti Heikki Syrjä (14. lokakuuta 1919 Teisko – 25. elokuuta 2002 Kuopio) oli suomalainen upseeri, kenraalimajuri ja kirjailija. Hän toimi aktiivipalvelusaikanaan mm. Reserviupseerikoulun rehtorina.
| Pentti Syrjä | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. lokakuuta 1919 Teisko |
| Kuollut | 25. elokuuta 2002 (82 vuotta) Kuopio |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Sotilashenkilö | |
| Komentajuudet |
Karjalan Jääkäripataljoona (1965–1968) Reserviupseerikoulu (1968-1972) Savo-Karjalan sotilaslääni (1975–1979) |
| Sotilasarvo | kenraalimajuri |
Pentti Syrjä tuli ylioppilaaksi vuonna 1939 ja aloitti varusmiespalveluksensa juuri talvisodan edellä. Hän toimi jatkosodan aikana joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä Karjalan kannaksella sekä Lapin sodan aikana komppanianpäällikkönä. Hän haavoittui Kannaksella jatkosodan loppuvaiheissa. Käytyään Kadettikoulun hän toimi opetusupseerina ja esikuntatehtävissä eri joukko-osastoissa, Karjalan Jääkäripataljoonan komentajana vuosina 1965–1968, Reserviupseerikoulun johtajana vuosina 1968–1972 (virkavapaana 1971−1972) ja Savo-Karjalan sotilasläänin esikuntapäällikkönä vuosina 1972–1975 sekä komentajana vuosina 1975–1979, minkä jälkeen hän siirtyi eläkkeelle. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1975. Sotilasuransa aikana ja sen jälkeen Pentti Syrjä toimi aktiivisesti Sotainvalidien Veljesliitossa.
Pentti Syrjä nostatti vuonna 1986 kohun muistelmateoksellaan Gruppa Finljandija, jossa hän kuvasi kahden muun suomalaisen upseerin kanssa Frunzen sotilasakatemiassa Neuvostoliitossa viettämäänsä opiskeluvuotta 1971–1972. Pääesikunta oli yrittänyt estää teoksen julkaisemisen jo ennen sen ilmestymistä, koska sen katsottiin sisältävän sellaisia Neuvostoliittoon liittyviä tietoja, jotka olisi Suomen ja Neuvostoliiton naapurisuhteiden vuoksi ollut pidettävä salassa. Kirjan tultua julkisuuteen presidentti Mauno Koivisto esitti asiasta voimakkaan julkisen paheksuntansa sanoen mm., että "maan edun parasta ymmärtämättömällä kenraalilla ei puolustusvoimien reservissä voi olla käyttöä". Pentti Syrjä puolustautui sanoen kaikkien kirjassaan esittämiensä asioiden tulleen julki eri yhteyksissä jo aiemmin ja tulkitsi valtiovallan jyrkän reaktion osoitukseksi poliitikkojen ja puolustusvoimien yliherkkyydestä idänsuhteissa. Kirjamarkkinoilla Gruppa Finljandija nousi yhdeksi syksyn 1986 myyntimenestyksistä.
Myös kahdessa muussa kirjassaan Pentti Syrjä käsitteli Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kannalta jossakin määrin arkoja aiheita: suomalaisten sotavankien kokemuksia Neuvostoliitossa sotien aikana ja Suomen armeijassa jatkosodan aikana palvelleiden suomensukuisten neuvostosotilaiden vaiheita.
Teokset muokkaa
- Gruppa Finljandija – Neuvostokomentajan roolissa. Porvoo: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13740-5.
- Raskas jotos – Sotavankien kertomaa. Porvoo: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14682-X.
- Isänmaattomat – Heimosoturit jatkosodassa 1941–44. Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17405-X.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- "Upseerikunniaani on loukattu" – Pentti Syrjä paheksuu jyrkästi presidentin menettelyä. Uusi Suomi 13.9.1986.
- Kadettiupseerit 1920–2000. Kadettikunta ry ja Upseeriliitto ry, Helsinki. ISBN 951-98334-3-9.