Frunzen sotilasakatemia

Neuvostoliiton sotakorkeakoulu

Frunzen sotilasakatemia (ven. Военная академия имени М. В. Фрунзе) oli Moskovassa sijainnut Neuvostoliiton sotakorkeakoulu, joka toimi vuosina 1925–1998.

Frunzen sotilasakatemian päärakennus. Kuva vuodelta 2010.

Toiminta muokkaa

Akatemian oppilaat olivat upseereja, joita koulutettiin eri aselajien sodankäyntiin.[1] Pääsääntöisesti akatemiaan opiskelemaan valikoidut olivat 30 ikävuoden tienoilla olevia kapteeneja ja majureita. Opinto-ohjelmaan kuului taktisen ja operatiivisen tason oppeja, sotahistoriaa ja sotataidetta, ulkomaisia kieliä ja tieteellisen tutkimuksen osa-alueita.[1]

Opettamisen lisäksi akatemia toimi aselajien toiminnan tutkimuskeskuksena. Se julkaisi kenttäohjesääntöjä, oppikirjoja sekä teoreettisia tutkimuksia ja kirjoituksia.[2]

Historia muokkaa

Venäjän bolsevikkijohtaja Vladimir Lenin perusti sotilasakatemian vuonna 1918 nimellä Yleisesikunta-akatemia periytyen keisarillisen armeijan Nikolajevskin yleisesikunta-akatemiasta.[3] Vuonna 1921 se nimettiin työläisten ja talonpoikien puna-armeijan sotilasakatemiaksi. Pysyvän nimensä se sai Venäjän sisällissodassa bolsevikkien puolella ansioituneen sotilasjohtajan, strategin ja sotateoreetikon Mihail Frunzen mukaan, joka kuoli jo lokakuussa 1925 ja akatemia nimettiin hänen mukaansa.[4]

1930-luvulla Frunzen akatemian oppiaineisiin lisättiin korkeampiin oppiarvoihin tähtääviä kursseja, jotka olivat tarkoitettuja jatko-opinnoiksi jo aiemmin sotakorkeakouluista valmistuneille. Tästä opinto-ohjelmasta tuli perusta Voroshilovin yleisesikunta-akatemialle, jonka perustamisen jälkeen Frunzen akatemia keskittyi yhdistettyjen aselajien taktisen ja operatiivisen tason sodankäynnin opettamiseen.[2]

Frunzen akatemiasta valmistunut upseeri sai diplomin lisäksi hopeisen vinoneliön muotoisen merkin, jota kannettiin univormussa tai siviiliasussa rintakehän oikealla puolella muiden kunniamerkkien tai nauhojen yläpuolella.[5]

Frunzen akatemiassa opiskeli myös ulkomaisia upseereja, lähinnä Varsovan sopimuksen jäsenmaista ja muista kommunistijohtoisista valtioista, esimerkiksi Kuuban puolustusoppien kehittämisessä oli Frunzen akatemialla suuri merkitys.[2] Pentti Syrjä kirjoitti 1986 kirjan nimeltään Gruppa Finlandija, jossa hän kertoi opiskelukokemuksistaan Frunzen sotilasakatemiassa.[6]

Frunzen sotilasakatemia yhdistettiin Malinovskin panssarijoukkojen akatemian ja Šapošnikovin korkeimpien upseerien kurssien kanssa Venäjän sotilaskatemiaksi 1998.

Maineikkaita oppilaita muokkaa

 
Marsalkka Georgi Žukov oli Frunzen sotilasakatemian oppilaita.

Lähteet muokkaa

  1. a b Lester W. Grau, Frunzen sotilasakatemia: The bear went over the mountain: Soviet combat tactics in Afghanistan. Diane Publ., 1996. ISBN 1428981489. s. 212
  2. a b c Irving Louis Horowitz: Cuban Communism, 1959-1995. Transaction Publishers, 1996 (8.p.). ISBN 1560007583. s. 601
  3. Harold R. Winton, David R. Mets: The Challenge of Change. University of Nebraska Press, 2000. ISBN 0803247931. s. 120
  4. Williamson Murray, MacGregor Knox, Alvin H. Bernstein: The Making of Strategy. Cambridge University Press, 1996. ISBN 0521566274. s. 515
  5. Dowling, Timothy C. (toim.): Russia at War, s. 284. ABC-Clio, 2015. ISBN 978-1-59884-947-9.
  6. Heikkinen, Martti: Gruppa Finlandija nosti kenraalin julkisuuteen Helsingin Sanomat 11.4.2002. Viitattu 20.8.2022