Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat)

Pääesikunnan virastotaloja Kaartin kasarmin korttelissa Fabianinkadun puolella.

Pääesikunta (lyhenne PE) on Puolustusvoimien komentajan johtoesikunta. Se on strategis-operatiivisen tason esikunta, jonka ydintehtävänä on toimia johtoesikuntana koko Puolustusvoimia koskevissa asioissa ja erityisesti puolustushaarojen yhdistetyn käytön suunnittelussa ja johtamisessa. Pääesikunta on keskushallintoviranomainen. Sen toimitilat sijaitsevat Helsingissä Kaartin kasarmin korttelissa Kasarmitorin vieressä.

Organisaatiouudistus

Nykyinen johtamis- ja hallintojärjestelmä otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2008. Uudistuksen jälkeen puolustusvoimain komentajan suoranaisessa johdossa on kolme itsenäistä puolustushaaraesikuntaa: Maavoimien esikunta Mikkelissä, Merivoimien esikunta Turussa ja Ilmavoimien esikunta Tikkakoskella. Lisäksi alaisuuteen kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulu.

Pääesikunnan organisaatio

Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö, jonka alaisuuteen kuuluvat Puolustusvoimien strategiapäällikkö, Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, Puolustusvoimien operaatiopäällikkö ja Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. Pääesikunnan päällikkönä on toiminut 1. kesäkuuta 2017 lähtien kenraaliluutnantti Timo Kivinen. Esikunnan henkilöstökokoonpanoon kuuluu noin 400 henkilöä.

Pääesikunta jakautuu 15 osastoon, jotka ovat:

Pääesikunnan päällikön (kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä) alaisuudessa olevat

• Kanslia (Kanslia/PE) ja sen alainen Esikuntaosasto (Esik-os),
• Viestintäosasto (Viestintä-os, aikaisemmin Tiedotusosasto Ttus-os),
• Oikeudellinen osasto (Oik-os, aikaisemmin Hallinto-osasto Hall-os),
• Tarkastusyksikkö (Tarkyks),
• Tutkintaosasto (Tutk-os),
• Teknillinen tarkastusosasto (Tekn tark-os),

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön (kontra-amiraali Timo Junttila ) johdossa olevat

• Henkilöstöosasto (Henk-os) (komentopäällikkö prikaatikenraali Kim Mattsson)
• Koulutusosasto (Koul-os) (koulutuspäällikkö prikaatikenraali Jukka Sonninen)
• Talousosasto (Tal-os),

Puolustusvoimien operaatiopäällikön (prikaatikenraali Rami Saari) johdossa olevat

• Tiedusteluosasto (Tied-os) (tiedustelupäällikkö kenraalimajuri Harri Ohra-aho),
• Operatiivinen osasto (Oper-os) (valmiuspäällikkö kenraalimajuri Pasi Jokinen),
• Johtamisjärjestelmäosasto (Jjärj-os) (johtamisjärjestelmäpäällikkö prikaatikenraali Mikko Heiskanen),

Puolustusvoimien strategiapäällikön (kenraaliluutnantti Kim Jäämeri) johdossa olevat

• Suunnitteluosasto (Suunn-os) (suunnittelupäällikkö prikaatikenraali Vesa Virtanen) ja

Puolustusvoimien sotatalouspäällikön (kenraaliluutnantti Kyösti Halonen) johdossa olevat

• Puolustusvoimien logistiikkalaitos (kenraalimajuri Timo Rotonen)
• Logistiikkaosasto (Log-os) (logistiikkapäällikkö prikaatikenraali Timo Kakkola)
• Materiaaliosasto (Mat-os) (sotavarustepäällikkö insinööriprikaatikenraali Kari Renko).

Pääesikunnan rakennetta uudistettiin myös 1. tammikuuta 2007 alkaen. Keskeinen osa uudistusta olivat Pääesikunnassa olleen alaesikuntarakenteen poistaminen, osastojen määrän puolittaminen, Maavoimaesikunnan lakkauttaminen osana Pääesikuntaa sekä Maavoimien esikunnan perustaminen Mikkeliin 1. tammikuuta 2008 alkaen. Pääesikunnasta vuoden 2007 alussa poistetut alaesikunnat ovat Henkilöstöesikunta (HlöstöE), Operaatioesikunta (OperE), Huoltoesikunta (HE) sekä Maavoimaesikunta (MaavE, muista alaesikunnista poiketen vuoden 2008 alussa).

Pääesikunnan alaiset laitokset

Pääesikunnan alaisia laitoksia 1. tammikuuta 2015 alkaen ovat:

• Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK)
• Puolustusvoimien logistiikkalaitos (PVLOGL)
• Puolustusvoimien palvelukeskus (PVPALVK)
• Puolustusvoimien tutkimuslaitos (PVTUTKL)
• Sotilaslääketieteen keskus (SOTLK) (osa Puolustusvoimien logistiikkalaitosta)
• Puolustusvoimien tiedustelulaitos (PVTIEDL)
• Nimikkeistökeskus

Entisiä PE:n alaisia laitoksia

• Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus (PURU): Pääesikunnan alainen vuoden 2011 loppuun eli lakkauttamiseensa asti, nykyisin Leijona Catering Oy

Historia

Pääesikunnan juuret ulottuvat itsenäisen Suomen puolustusvoimien perustamiseen eli vuoteen 1918. Suomen sisällissodassa tasavallan joukkojen ylipäällikön, kenraali Gustaf Mannerheimin johtoesikuntana oli Päämaja, joka toimi Vaasassa. Sodan jälkeen nimitykseksi tuli Esikunta ja myöhemmin Yleisesikunta sijoituspaikkanaan Helsinki. Lokakuun 1939 liikekannallepanossa Yleisesikunnasta muodostettiin 18. lokakuuta 1939 Päämaja Mikkeliin. Talvisodan jälkeen Päämaja jatkoi toimintaansa vielä muutamia kuukausia, kunnes se 16. syyskuuta 1940 muutettiin Puolustusvoimain pääesikunnaksi, joka oli Puolustusvoimien ylin johtoesikunta niin sanotun välirauhan aikana vuosina 1940–1941. Sijoituspaikkana oli edelleen suurimmalta osalta Mikkeli. Seuraava merkittävä muutos oli Päämajan perustaminen uudelleen 18. kesäkuuta 1941 uuden sodan alkaessa näyttää väistämättömältä. Päämaja toimi 4. joulukuuta 1944 saakka, jolloin tuli voimaan puolustusvoimien rauhanajan kokoonpano Moskovan välirauhansopimuksen (19. syyskuuta 1944) mukaisesti. Ylimmän johdon osalta siirtyminen rauhanaikaiseen kokoonpanoon tarkoitti sodanaikaisen Päämajan muuttumista jälleen Puolustusvoimain pääesikunnaksi (Pv.PE), mutta toimipaikka oli vielä pääosin Mikkeli heinäkuulle 1945 saakka, jolloin loputkin Pv.PE:n osat siirrettiin Helsinkiin. Nimi lyhennettiin nykyiseen Pääesikunta-muotoon Puolustusvoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä joulukuussa 1952.

Esikunnan päälliköt

Suomen tasavallan joukkojen Päämaja (1918)

• eversti Martin Wetzer
• eversti Karl Emil Berg
• eversti Gösta Theslöff
• kenraalimajuri Hannes Ignatius
• eversti Nils Procopé

Suomen sotajoukkojen Päämaja (1918)

• eversti Nils Procopé
• eversti Konrad von Redern

Suomen sotajoukkojen päällikön esikunta ja ylipäällikön esikunta (1918)

• eversti Alexander Tunzelman von Adlerflug

Suomen armeijan päällikön esikunta ja ylipäällikön esikunta (1919)

• eversti Alexander Tunzelman von Adlerflug

Sotaväen esikunta

• kenraalimajuri Hannes Ignatius (1919)
• kenraalimajuri Oscar Enckell (1919–1922)

Puolustuslaitoksen esikunta

• kenraalimajuri Oscar Enckell (1922–1924)
• everstiluutnantti Erik Heinrichs (1924–1925)

Yleisesikunta

• kenraalimajuri Kurt Wallenius (1925–1930)
• kenraaliluutnantti Lennart Oesch (1930–1939)

Päämaja

• kenraaliluutnantti Lennart Oesch (1939–1940)

Puolustusvoimain pääesikunta

• kenraali Erik Heinrichs (1940–1941)

Päämaja

• kenraali Erik Heinrichs (1941–1944)

Puolustusvoimain pääesikunta

• kenraaliluutnantti Aksel Airo (1944-1949)
  • viransijaisena kenraaliluutnantti Einar Mäkinen (1945–1946)
  • viransijaisena kenraalimajuri Väinö Oinonen (1947–1949)
• kenraaliluutnantti Alonzo Sundman (1949–1952)

Pääesikunta

• kenraaliluutnantti Alonzo Sundman (1952–1955)
• kenraaliluutnantti Tauno Viljanen (1955–1961)
• kenraaliluutnantti Aatos Maunula (1961–1966)
• kenraaliluutnantti Reino Arimo (1966–1968)
• kenraaliluutnantti Kaarlo Leinonen (1968–1969)
• kenraaliluutnantti Paavo Ilmola (1969–1971)
• kenraaliluutnantti Lauri Sutela (1971–1974)
• kenraaliluutnantti Paavo Junttila (1974–1978)
• kenraaliluutnantti Ermei Kanninen (1978–1982)
• kenraaliluutnantti Jaakko Valtanen (1982––1983)
• vara-amiraali Jan Klenberg (1983–1990)
• kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (1990–1994)
• kenraaliluutnantti Matti Kopra (1994–1999)
• kenraaliluutnantti Ilkka Hollo (2000–2002)
• kenraaliluutnantti Kari Rimpi (2003–2005)
• kenraaliluutnantti Esa Tarvainen (2006–2007)
• kenraaliluutnantti Ari Puheloinen (2007–2009)
• kenraaliluutnantti Markku Koli (2009–2011)
• vara-amiraali Juha Rannikko (2011–2015)
• vara-amiraali Kari Takanen (2016–2017)
• kenraaliluutnantti Timo Kivinen (2017–2019)
• kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä (2019–)

Lähteet

• Palokangas, Marko et al. (toim.): Suomen Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet. Sotamuseon julkaisuja 1/2008. Helsinki: Sotamuseo, 2008. ISBN 978-951-25-1885-2.

Aiheesta muualla

• Pääesikunta puolustusvoimien verkkosivuilla