Wikipedia

Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat)

Puolustusvoimain komentajan johtoesikunta
Question book-4.svg
 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Pääesikunta (lyhenne PE[1]) on Suomen puolustusvoimien puolustusvoimain komentajan johtoesikunta. Se on strategis-operatiivisen tason esikunta, jonka ydintehtävänä on toimia johtoesikuntana koko Puolustusvoimia koskevissa asioissa ja erityisesti puolustushaarojen yhdistetyn käytön suunnittelussa ja johtamisessa.

Pääesikunnan virastotaloja Kaartin kasarmin korttelissa Fabianinkadun puolella.

Pääesikunta on keskushallintoviranomainen. Sen toimitilat sijaitsevat Helsingissä Kaartin kasarmin korttelissa Kasarmitorin vieressä.

Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö.

OrganisaatiouudistusMuokkaa

Nykyinen johtamis- ja hallintojärjestelmä otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2008. Uudistuksen jälkeen puolustusvoimain komentajan suoranaisessa johdossa on kolme itsenäistä puolustushaaraesikuntaa: Maavoimien esikunta Mikkelissä, Merivoimien esikunta Turussa ja Ilmavoimien esikunta Tikkakoskella. Lisäksi alaisuuteen kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulu.

Pääesikunnan organisaatioMuokkaa

Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö, jonka alaisuuteen kuuluvat Puolustusvoimien strategiapäällikkö, Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, Puolustusvoimien operaatiopäällikkö ja Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö.[2] Pääesikunnan päällikkönä toimii kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä ajalla 1.8.2019 - 30.6.2022. [3] Pääesikunnan edellinen päällikkö Timo Kivinen siirtyi puolustusvoimien komentajaksi. Esikunnan henkilöstökokoonpanoon kuuluu noin 400 henkilöä.

Pääesikunta jakautuu 15 osastoon, jotka ovat:

Pääesikunnan päällikön alaisuudessa olevat

  • Kanslia (Kanslia/PE) ja sen alainen Esikuntaosasto (Esik-os),
  • Viestintäosasto (Viestintä-os, aikaisemmin Tiedotusosasto Ttus-os),
  • Oikeudellinen osasto (Oik-os, aikaisemmin Hallinto-osasto Hall-os),
  • Tarkastusyksikkö (Tarkyks),
  • Tutkintaosasto (Tutk-os),
  • Teknillinen tarkastusosasto (Tekn tark-os),

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön (kontra-amiraali Timo Junttila ) johdossa olevat

Puolustusvoimien operaatiopäällikön (prikaatikenraali Rami Saari) johdossa olevat

  • Tiedusteluosasto (Tied-os) (tiedustelupäällikkö kenraalimajuri Harri Ohra-aho),
  • Operatiivinen osasto (Oper-os) (valmiuspäällikkö kenraalimajuri Pasi Jokinen),
  • Johtamisjärjestelmäosasto (Jjärj-os) (johtamisjärjestelmäpäällikkö prikaatikenraali Mikko Heiskanen),

Puolustusvoimien strategiapäällikön (kenraaliluutnantti Kim Jäämeri) johdossa olevat

  • Suunnitteluosasto (Suunn-os) (suunnittelupäällikkö prikaatikenraali Vesa Virtanen) ja

Puolustusvoimien sotatalouspäällikön (kenraaliluutnantti Kyösti Halonen) johdossa olevat

Pääesikunnan rakennetta uudistettiin myös 1. tammikuuta 2007 alkaen. Keskeinen osa uudistusta olivat Pääesikunnassa olleen alaesikuntarakenteen poistaminen, osastojen määrän puolittaminen, Maavoimaesikunnan lakkauttaminen osana Pääesikuntaa sekä Maavoimien esikunnan perustaminen Mikkeliin 1. tammikuuta 2008 alkaen. Pääesikunnasta vuoden 2007 alussa poistetut alaesikunnat ovat Henkilöstöesikunta (HlöstöE), Operaatioesikunta (OperE), Huoltoesikunta (HE) sekä Maavoimaesikunta (MaavE, muista alaesikunnista poiketen vuoden 2008 alussa).

Pääesikunnan alaiset laitoksetMuokkaa

Pääesikunnan alaisia laitoksia 1. tammikuuta 2015 alkaen ovat:

Entisiä PE:n alaisia laitoksiaMuokkaa

  • Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus (PURU): Pääesikunnan alainen vuoden 2011 loppuun eli lakkauttamiseensa asti, nykyisin Leijona Catering Oy
  • Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus (PVKK) : Pääesikunnan alainen vuodesta 1996 aina yhdistämiseen Maanpuolustuskorkeakouluun (MPKK) 1.1.2006 saakka.

HistoriaMuokkaa

Pääesikunnan juuret ulottuvat itsenäisen Suomen puolustusvoimien perustamiseen eli vuoteen 1918. Suomen sisällissodassa tasavallan joukkojen ylipäällikön, kenraali Gustaf Mannerheimin johtoesikuntana oli Päämaja, joka toimi Vaasassa. Sodan jälkeen nimitykseksi tuli Esikunta ja myöhemmin Yleisesikunta sijoituspaikkanaan Helsinki. Lokakuun 1939 liikekannallepanossa Yleisesikunnasta muodostettiin 18. lokakuuta 1939 Päämaja Mikkeliin. Talvisodan jälkeen Päämaja jatkoi toimintaansa vielä muutamia kuukausia, kunnes se 16. syyskuuta 1940 muutettiin Puolustusvoimain pääesikunnaksi, joka oli Puolustusvoimien ylin johtoesikunta niin sanotun välirauhan aikana vuosina 1940–1941. Sijoituspaikkana oli edelleen suurimmalta osalta Mikkeli. Seuraava merkittävä muutos oli Päämajan perustaminen uudelleen 18. kesäkuuta 1941 uuden sodan alkaessa näyttää väistämättömältä. Päämaja toimi 4. joulukuuta 1944 saakka, jolloin tuli voimaan puolustusvoimien rauhanajan kokoonpano Moskovan välirauhansopimuksen (19. syyskuuta 1944) mukaisesti. Ylimmän johdon osalta siirtyminen rauhanaikaiseen kokoonpanoon tarkoitti sodanaikaisen Päämajan muuttumista jälleen Puolustusvoimain pääesikunnaksi (Pv.PE), mutta toimipaikka oli vielä pääosin Mikkeli heinäkuulle 1945 saakka, jolloin loputkin Pv.PE:n osat siirrettiin Helsinkiin. Nimi lyhennettiin nykyiseen Pääesikunta-muotoon Puolustusvoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä joulukuussa 1952.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ Lyhenneluettelo: P Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.1.2016.
  2. ↑ Pääesikunnan osastot Puolustusvoimat. Arkistoitu 22.1.2016. Viitattu 11.1.2016.
  3. ↑ Eero Pyötsiä pääesikunnan päälliköksi 5.7.2019. Puolustusvoimat. Viitattu 18.7.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pääesikunta_(Suomen_puolustusvoimat)&oldid=21168603”