Pentti Olavi Perttuli (13. maaliskuuta 1916 Hausjärvi23. toukokuuta 2017 Laitila[1]) oli suomalainen maanviljelysneuvos ja talvisodan ja jatkosodan veteraani.

Pentti Perttuli
Henkilötiedot
Syntynyt 13. maaliskuuta 1916
Hausjärvi
Kuollut 23. toukokuuta 2017 (101 vuotta)
Laitila
Ammatti maatalous- ja metsätieteiden maisteri
Sotilashenkilö
Sotilasarvo majuri
Kunniamerkit Vapaudenristit (2. lka, 3, lka (2 kert.) ja 4. lka (2 kert.)
Ylennykset luutnantti 1940, kapteeni 1943, majuri 1968
Joukko-osasto 14. divisioona

NuoruusMuokkaa

Pentti Perttuli syntyi 13. maaliskuuta 1916 agrologi Veli Perttulin (1889–1976) perheeseen. Pentti omaksui kodissaan isänmaallisen hengen. Oppikoulunsa hän kävi Porvoon yhteislyseossa, mutta hän muutti vanhempiensa mukana ylioppilaskirjoitusten jälkeen Helsinkiin. Hän liittyi suojeluskuntaan jo koululaisena Porvoossa. Käytyään armeijan Lappeenrannassa Hämeen ratsurykmentissä hän liittyi Helsingin upseerisuojeluskuntaan. Maanpuolustustyön lisäksi Perttuli jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa ja valmistui sekä maatalous- ja metsätieteidenkandidaatiksi että agronomiksi vuonna 1943. Maatalous- ja metsätieteiden maisteri hänestä tuli 1961.

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Perttuli osallistui reservin upseerina talvi- ja jatkosotaan. Talvisodassa Perttuli taisteli viivytystaisteluissa Karjalankannaksella ja mottitaisteluissa Laatokan pohjoispuolella. Jatkosodassa hän palveli eversti, myöhemmin kenraalimajuri Erkki Raappanan johtamassa 14. divisioonassa, joka keskitettiin sodan alussa Lieksan–Kuhmon alueelle. Repolan valtaus heinäkuussa 1941 oli Rukajärven tielle johtavan hyökkäyksen ensimmäisiä tärkeitä tapahtumia. Rukajärven tie oli Repolan kylän pohjoisen kautta kulkenut päätie, joka oli keskeinen reitti itään. Kahden kuukauden taisteluiden loputtua Rukajärvi vallattiin 11. syyskuuta. Perttuli suoritti jatkosodan alussa kiuruveteläisten miestensä kanssa tiedusteluretken polkupyörillä Lieksajärven ympäri. Retki alkoi 8. ja päättyi 11. heinäkuuta ja sen tuloksena Perttulin johtamat kaksi joukkuetta olivat ottaneet haltuun suuren ja tärkeän erämaakaistan, minkä tiedon turvin saattoi divisioona jatkaa matkaansa.

Perttulin johtajan taitoja arvostettiin myöhemminkin jatkosodassa. Hänet määrättiin johtamaan kärkipartiota tammikuussa 1942 majuri Arnold Majewskin johtamalla partioretkellä vihollisen selustaan Muurmannin radalle. Partioretken vahvuus oli kokonaisuudessaan noin 1 924 miestä ja 268 hevosta. Perttulin johtama kärkipartio yöpyi kovassa pakkasessa taivasalla ilman lämmintä ruokaa ja hiihti reilun viikon aikana noin 300 kilometriä.

Perttulin kirjalliset kyvyt pantiin merkille jo sota-aikana, ja hänet määrättiin edustamaan Rajajääkäripataljoona 6:tta divisioonan yhteisiä asioita käsittelevissä tilaisuuksissa. Hänet nimitettiin Rukajärven rintaman merkkitoimikunnan jäseneksi Rukajärven valtauksen vuosipäivänä 11. syyskuuta 1942. Perttuli toimi komppanian varapäällikkönä ja päällikkönä kotiuttamiseensa saakka jatkosodan loputtua. Hänet ylennettiin reservissä majuriksi vuonna 1966.

Sotien jälkeenMuokkaa

Sotien jälkeen Perttuli aloitti siviilissä työuransa maatalousministeriön asutusasiainosaston piiritarkastajana, josta tehtävästä hän siirtyi Hämeen–Satakunnan maanviljelysseuran maanviljelys- ja tuotantokonsulentiksi. Perttuli työskenteli lyhyen aikaa Työtehoseuran tutkimusagronomina, kunnes tuli hänestä vuonna 1946 perustetun Turengin Sokeritehdas Oy:n viljelypäällikkö. Perttuli työskenteli siitä lähtien sokeriteollisuuden palveluksessa. Hän suunnitteli viljelypäällikkönä tehtaan raaka-ainehankinnan edellyttämän juurikkaanviljelyn. Perttulista tuli vuonna 1951 Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n, sittemmin Lännen Tehtaat Oy:n ensimmäinen toimitusjohtaja.[2],[3] Yhtiöstä kehittyi Perttulin johdossa monipuolinen teollisuuslaitos.

Muuta PerttulistaMuokkaa

Perttuli tunnettiin johtajana, joka osasi antaa alaisilleen tunnustusta.kenen mukaan? Lännen Tehtaiden työntekijät saivat tuntea hyvää kohtelua esimieheltään, joka muun muassa ajoi kokonaisen satojen hehtaarien tilan kaavoittamista työntekijöidensä asuintonteiksi. Asuintontit myytiin heille omakustannushintaan, ja tehdas avusti työntekijöitään muun muassa asuntojen suunnittelussa.

Perttuli kirjoitti sokerijuurikkaan tuotantoon liittyviä teoksia ja muita julkaisuja sekä laajoja artikkeleita eri aikakauslehtiin, joista Kansa taisteli -lehdessä vuonna 1980 julkaistu neliosainen kirjoitussarja Elämää Rukajärven kenttävartiossa oli laajin. Maatalouden alalla pitkän päivätyön tehnyt isä Veli kirjoitti monipuolisesti erilaisia kirjallisia töitä, joihin kuuluivat laajat historiikit Varsinais-Suomen osuuskassaliikkeestä ja Lohjan Osuuskassasta.selvennä Lopetettuaan oman tilan viljelyn 1930-luvun alkupuolella hän toimi muun muassa Pellervo-seuran konsulenttina sekä sotien jälkeen maatalousministeriön maalunastuslautakuntien agronomijäsenenä.

Eläkepäiviään hän vietti Sammatissa.

LähteetMuokkaa

  • Möttönen, Tuomas: Maanviljelysneuvos Pentti Perttuli (1916–2017). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 20.5.2010 (päivitetty 24.5.2017). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Kaarkoski, Tuomas: Pentti Perttuli 100 vuotta. Reserviläinen, 13.3.2016. Helsinki: Maanpuolustusyhtiö MPY Oy. Artikkelin verkkoversio.
  • Perttuli, Pentti: Raappanan ritari : Pentti Perttuli Rukajärven suunnan taisteluissa. Espoo: Rukajärven suunnan historiayhdistys ry, 2016. ISBN 978-952-67950-3-4.
  • Seppälä, Raimo: Sokerisoturit ja heidän yhtiönsä : Länsi-Suomen sokeritehdas oy, Lännen sokeri oy, Lännen tehtaat oy. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09264-2.

ViitteetMuokkaa

  1. Saarinen, Erkki: Rukajärven sankari Pentti Perttuli on kuollut Satakunnan Kansa. 23.5.2017. Viitattu 23.5.2017.
  2. Kaarkoski 2016
  3. Seppälä 1986

Aiheesta muuallaMuokkaa