Pentti Kirstilä
Pentti Olavi Kirstilä (26. toukokuuta 1948 Turku – 24. huhtikuuta 2021 Helsinki[1]) oli suomalainen rikoskirjailija.[2]
Ura
muokkaaPentti Kirstilä valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi 1972 Tampereen yliopistosta ja työskenteli Aamulehden toimittajana 1969–1980. Vapaa kirjailija hän oli vuodesta 1980 lähtien.
Kirstilän poliisiromaaneille ja rikosaiheisille novelleille on luonteenomaista toisaalta tapauksia tutkivan poliisin työn kuvauksen arkirealismi, toisaalta kirpeä, ajoin irvokaskin huumori. Hänen tuotantonsa edustaa yllätyksellisiä psykologisia dekkareita.[2]
Kirstilän monien teosten päähenkilö on ylikonstaapeli Lauri Hanhivaara, joka toimii tutkijana jo Kirstilän esikoisromaanissa Jäähyväiset rakkaimmalle (1977). Toinen keskeinen henkilöhahmo Kirstilän tuotannossa on huumepoliisi Kaistila, joka esiintyy romaaneissa Isku suoneen (1982) ja Munthe (1984).
Joukko Hanhivaara -romaaneja on sovitettu elokuvaksi. Tunnetuinlähde? niistä lienee Matti Kassilan Jäähyväiset presidentille (1987), jossa Hanhivaaraa näyttelee Antti Litja. Ensimmäistä kertaa Hanhivaarana esiintyi kuitenkin Tapani Perttu televisiosarjassa Jäähyväiset lasihevoselle (1985). Myös kummatkin Kaistila-romaanit on kuvattu televisiolle. Päähenkilön nimi oli tosin vaihdettu Kaistilasta Hanhivaaraksi.
Kirstilä suomensi muutaman romaanin ja elämäkertateoksen. Hänen omia romaanejaan on käännetty saksaksi. Kirstilä oli naimisissa kirjailija Anja Angelin kanssa. Aviopari kirjoitti vuosina 2005–2007 yhdessä kolme salapoliisiromaania salanimellä Ursula Auer.
Teokset
muokkaa- Jäähyväiset rakkaimmalle. Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-0-08004-7
- Jäähyväiset ilman kyyneleitä. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08593-6
- Jäähyväiset presidentille. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-09207-X
- Jäähyväiset lasihevoselle. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10288-1
- Isku suoneen. Helsinki: WSOY, 1982. ISBN 951-0-11498-7
- Jumalia ei uhmata. Helsinki: WSOY, 1982. ISBN 951-0-10958-4
- Isku vasten kasvoja. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11884-2
- Munthe. Helsinki: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12616-0
- Kirkkaankeltaiset jäähyväiset. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-13021-4
- Sinivalkoiset jäähyväiset. Helsinki: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13584-4
- Klassinen happokylpy. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16527-1
- Imelda. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18443-8
- Elektra. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-19074-8
- Miksi natsit eivät pidä viirupöllöistä? Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19823-4
- Saari meren rannalla. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20494-3
- Jäähyväiset unelmille. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21523-6
- Jäähyväiset menneisyydelle. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22225-9
- Hanhivaara ja sateisen saaren tappaja. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25060-0
- Hanhivaara ja saalistajat. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26160-2
- Hanhivaara ja mies joka murhasi vaimonsa. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27316-3
- Varo, kulta, varo: Pieniä sovinnollisia tarinoita. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 952-459-446-3
- Jäähyväiset Hanhivaaralle. Helsinki: CrimeTime, 2015.
Teosten filmatisointeja
muokkaa- 1985 − Jäähyväiset lasihevoselle (televisiosarja, ohjannut Seppo Wallin)
- 1987 − Jäähyväiset presidentille (elokuva, ohjannut Matti Kassila)
- 1988 − Isku suoneen (televisiosarja, ohjannut Anssi Mänttäri)
- 1988 − Jumalia ei uhmata (televisioelokuva, ohjannut Anssi Mänttäri)
- 1988 − Isku vasten kasvoja (televisioelokuva, ohjannut Anssi Mänttäri)
- 1993 − Jäähyväiset rakkaimmalle (televisiosarja, ohjannut Taisto-Bertil Orsmaa)
- 1995 − Jäähyväiset ilman suudelmia (televisiosarja, ohjannut Anssi Mänttäri)
- 1999 − Jäähyväiset ilman kyyneleitä (televisiosarja, ohjannut Anssi Mänttäri)
Palkintoja ja huomionosoituksia
muokkaa- Hj. Nortamo -palkinto 1981
- Uudet kirjat -kerhon tunnustuspalkinto 1983
- Vuoden johtolanka -palkinto 1987 ja 1993
- valtion kolmevuotinen taiteilija-apuraha 1999 ja 2004
- Runeberg-palkintoehdokkuus 1991
Lähteet
muokkaa- Kuka kukin on 2007, Otava 2006.
- Kirjailijaesittely: Pentti Kirstilä.[vanhentunut linkki] WSOY. Viitattu 20.10.2008.
Viitteet
muokkaa- ↑ Kuolinilmoitus. Satakunnan Kansa 6.6.2021, s. B20
- ↑ a b Rantala, Risto – Turtia, Kaarina (toim.): Otavan kirjallisuustieto, s. 391. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X