Avaa päävalikko
Paul Martialis Ljungberg

Paul Martialis Ljungberg (9. heinäkuuta 1893 Pietari8. huhtikuuta 1918 Vesilahti) oli suomalainen jääkäriratsumestari (kapteeni). Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan Valkoisen Armeijan riveissä eskadroonan päällikkönä, missä toimessa hän kaatui Vesilahden taistelussa.[1][2]

Sisällysluettelo

Perhe ja koulutusMuokkaa

Ljungbergin vanhemmat olivat kultaseppä Reinhold Edvard Ljungberg ja Olga Josefina Stenholm. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Viipurin ruotsalaisesta lyseosta vuonna 1914 ja liittyi Viipurilaiseen osakuntaan. Ennen jääkärikoulutukseen lähtemistään hän kerkesi aloittaa jatko-opinnot Högre svenska handelsläroverket i Helsingfors nimisessä oppilaitoksessa.[1][2]

JääkärikausiMuokkaa

 
Jääkäripataljoonan päällystöä Libaussa syksyllä 1917. Alin rivi': Oberzugf. Hugo Österman, zugf. Eric Schauman, oberzugf. Gabriel von Bonsdorff, zugf. Paul Ljungberg, oberzugf. Karl Mandelin, zugf. Einar Johansson. Keskimmäinen rivi: luutnantti Franzen, luutnantti Huyssen, luutnantti Rüets, kapteeni Ulrich von Coler, kapteeni Eduard Ausfeld, tohtori Valter Sivén, yliluutnantti Stahel, Luutnantti Mellis, luutnantti Könnecke, tohtori Yrjö Salminen. Ylin rivi: oberzugf. Lauri Malmberg, oberzugf. Maximilian Savonius, oberzugf. Erik Heinrichs, oberzugf. Harald Öhquist, talouspäällikkö Arp, hauptzugf. Torsten Jernström, zugf. Torsten Lesch, oberzugf. Karl Oesch, zugf. Knut Solin, tohtori Häberle, zugf. Lars Homén, zugf. Gustaf Taucher.

Ljungberg liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella.

 
Jääkäripataljoonan ratsuosasto Libaussa syksyllä 1917. Etualalla Luutnantti Sievert ja Zugführer Ljungberg.

Leirille hän ilmoittautui 25. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin Jääkäripataljoona 27:n 1. konekiväärikomppaniaan 10. syyskuuta 1915 alkaen. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Myöhemmin hänet siirrettiin 2. heinäkuuta 1917 alkaen pataljoonan 2. konekiväärikomppaniaan, josta hänet siirrettiin edelleen pataljoonan ratsuosaston suomalaiseksi päälliköksi.[1][2]

Suomen sisällissotaMuokkaa

Ljungberg astui Suomen armeijan palvelukseen ratsumestariksi ylennettynä Saksassa 11. helmikuuta 1918 ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan eskadroonan päälliköksi Uudenmaan rakuunarykmentin 1. eskadroonaan. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Länkipohjassa, Kuhmalahdella, Eräjärvellä, Orivedellä ja Vesilahdella, missä hän lopulta kaatui taistelussa 8. huhtikuuta 1918. Kuollessaan hän oli naimaton ja kirjoilla Viipurissa ja hänet haudattiin Imatran sankarihautaan.[1][2]

LähteetMuokkaa

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Toim. J. Suomalainen, J. Sundvall, E. Olsoni ja A. Jaatinen: Suomen jääkärit osa I, Oy Sotakuvia Kuopio 1933.
  • Suomen sotasurmat 1914-1922 © 2001- Valtioneuvoston kanslia, Suomi Finland.
  • E. Jernström, jääkärit maailmansodassa, sotateos oy helsinki 1933.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975