Suuri paasto
Suuri paasto eli pääsiäispaasto, paastonaika on paastoaika ennen pääsiäistä.
Paastonajan kehitys muokkaa
Suuri paasto kestää varhaiskristilliseltä ajalta periytyvän tavan mukaan 40 vuorokautta. Esikuvana tämän pituiselle paastolle on ollut se, että Raamatun mukaan Jeesus vetäytyi ennen julkisen toimintansa aloittamista 40 päiväksi autiomaahan paastoamaan ja rukoilemaan[1][2][3]. 300-luvulla paastonaika Roomassa oli kolme viikkoa ennen pääsiäistä. Nikean kirkolliskokous päätti vuonna 325 paaston pituudeksi 40 vuorokautta.[4].
Eri kirkkokunnat kuitenkin laskevat sen alkamis- ja päättymisajan hieman eri tavalla. Läntisissä kirkoissa, varsinkin katolisen kirkon latinalaisessa riituksessa se alkaa laskiaista seuraavana keskiviikkona, tuhkakeskiviikkona ja päättyy pääsiäislauantaina, nämä päivät mukaan luettuna.[5] Täten paastonaika kestää todellisuudessa 46 vuorokautta, joista kuitenkin vähennetään ajanjaksoon kuuluvat 6 sunnuntaita, jotka eivät ole paastopäiviä. Myös luterilaisessa kirkkovuodessa nimitetään paastonajaksi samaa aikaa vuodesta, joskin ruokapaastosta on käytännössä yleensä luovuttu. Paastonaika ja sen merkitys sävyttävät kuitenkin jumalanpalveluksia.[6] Suomalaisiinkin almanakkoihin on merkitty 1.–5. "paastonajan sunnuntait" (kuudes on palmusunnuntai). Paastonaikaa edeltää luterilaisen kirkon kalenterissa ns. esipaasto, joka on aina samanmittainen: 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (septuagesima), 2. sunnuntai ennen paastonaikaa (sexagesima) ja laskiaissunnuntai.[7]
Pääsiäisen edellä oleva paastonaika on pääsiäiseen valmistautumisaikaa. Siihen liittyy hiljentyminen, pyrkimys mielenmuutokseen ja tavoitteena on antaa tilaa hengellisyydelle, kuten Raamatun lukemiselle. Sen tueksi ja avuksi on muotoutunut ruokapaasto, tietyistä ruokalajeista sekä nautintoaineista kieltäytyminen. Paastoon osallistuminen on aina vapaaehtoista.[8]
Ortodoksisessa kirkossa suuri paasto kestää 40 vuorokautta alkaen jo laskiais- eli sovintosunnuntaita seuraavana maanantaina, ja sen lasketaan päättyvän palmusunnuntaita edeltävänä perjantaina. Sunnuntaipäivät lasketaan suuren paaston päiviksi,[9] mutta palmusunnuntaita ja sitä edeltävää Lasaruksen lauantaita ei. Suuren paaston päiviin ei ortodoksisessa kirkossa lasketa myöskään pääsiäistä edeltävää suurta viikkoa. Ortodokseille suuri viikko on silti ankaran paaston aikaa. Sen jälkeen koittaa pääsiäinen. Suurta paastoa edeltää noin neljän viikon mittainen valmistuskausi, jota nimitetään valmistusviikoiksi. Valmistusviikoilla ortodoksit valmistautuvat ruokapaastoon muun muassa vähentämällä eri ruokalajeja vähitellen.
Paastonajan sunnuntaiden nimet ja aiheet muokkaa
Useiden läntisten kirkkojen evankeliumikirjoissa on edelleen ajanjakson päiville merkitty perinteiset latinankieliset nimet, jotka yleensä on otettu päivän psalmitekstin antifonista.
Paastonajan sunnuntait Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa muokkaa
Päivä nimi, otsikko, päivän aihe evankeliumikirjassa
- Tuhkakeskiviikko Katumus ja paasto
- 1. paastonajan sunnuntai (Invocavit) Jeesus, kiusausten voittaja
- 2. paastonajan sunnuntai (Reminiscere) Rukous ja usko
- 3. paastonajan sunnuntai (Oculi) Jeesus, Pahan vallan voittaja
- 4. paastonajan sunnuntai (Laetare) Elämän leipä
- 5. paastonajan sunnuntai (Judica) Kärsimyksen sunnuntai
- Palmusunnuntai Kunnian kuninkaan alennustie [10]
Paastonajan sunnuntait Ruotsin kirkossa muokkaa
- Tuhkakeskiviikko Rukous ja paasto
- 1. Paastonajan sunnuntai (Invocavit) Koettelemuksen hetki
- 2. Paastonajan sunnuntai (Reminiscere) Taisteleva usko
- 3. Paastonajan sunnuntai (Oculi) Taistelu pahan valtaa vastaan
- Puolipaastonsunnuntai (Laetare) Elämän leipä
- 5. Paastonajan sunnuntai (Judica) Sovittaja
- Palmusunnuntai Ristin tie [11]
Paastonajan sunnuntait ortodoksessa kirkossa muokkaa
Suuren paaston ajalle sijoittuvat seuraavat sunnuntait:
- Ortodoksisuuden sunnuntai
- Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai
- Ristinkumartamisen sunnuntai
- Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai
- Pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntai
- Suurta paastoa seuraa Suuri viikko, joka alkaa palmusunnuntaina, sen aiheena on Herran ratsastus Jerusalemiin.[9]
Paastonajan sunnuntait katolisessa kirkossa muokkaa
Katolisen kirkon Suomessa kirkkokalenterissa paastonaikojen sunnuntaita ja juhlapäiviä ovatː
- Tuhkakeskiviikko
- Paaston 1. sunnuntai
- Paaston 3. sunnuntai
- Paaston 2. sunnuntai
- Paaston 4. sunnuntai – Laetare
- Paaston 5. sunnuntai – (Ensimmäinen) kärsimyssunnuntai
- Herran kärsimisen palmusunnuntai
- Pyhä viikko, joka alkaa palmusunnuntaina ja loppuu pääsiäisyönä
- Kolme pyhää päivää eli Triduum Sacrum (Kiirastorstai, Pitkäperjantai sekä Pääsiäispäivä, joka ei kuulu enää paastonaikaan)[12][13]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Matt. 4:1–2
- ↑ Mark 1:12–13
- ↑ Luuk. 4:1–2
- ↑ Nils-Henrik Nilsson: Gudstjänst i svenska kyrkan En praktisk handledning, s. 262. Mitt i församlingen 1994:8. Svenska kyrkans församlingnämnd, 1984. ISSN 1101-3370. (ruotsiksi)
- ↑ Huomioita paastonaikaa varten fides.katolinen.fi. Viitattu 9.5.2021.
- ↑ Paastonaika evl.fi. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ Kirkkovuosi evl.fi. Viitattu 9.5.2021.
- ↑ Luterilainen paastoperinne evl.fi. Arkistoitu 13.5.2021. Viitattu 9.5. 2021.
- ↑ a b Suuri paasto / Ortodoksi.net (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Evankeliumikirja kirkkokasikirja.fi. Viitattu 9.5.2021.
- ↑ Ruotsin kirkon evankeliumikirja. Verbum förlag AB, 2004. ISBN 91-526-5607-1.
- ↑ ordo maaliskuussa 2021 katolinen.fi. Viitattu 11.5.2021.
- ↑ Ordo huhtikuussa-2021 katolinen.fi. Viitattu 11.5.2021.
