Osuuskauppa

osuuskuntamuotoinen yritys

Osuuskauppa (ok.) on vähittäiskauppaa harjoittava osuuskuntamuotoinen yritys. Kaupan jäseneksi liittyneet asiakkaat ovat samalla kaupan omistajia ("asiakasomistajia").

Suomessa toimii nykyisin yksi osuuskaupparyhmä, S-ryhmä. Sen kanssa kilpaili aiemmin niin sanottu edistysmielinen osuustoiminta. Suomessa on myös joitain S-ryhmään kuulumattomia osuuskauppoja[1].

Osuuskaupan jäsenyys muokkaa

Osuuskauppa on osuuskunta, jonka omistajia ovat osuuskunnan jäsenet. Osuuskaupan tarkoituksena on tarjota palveluja ja etuja jäsenilleen. Myös liiketoiminnan tuotto käytetään pääosin jäsenten hyväksi, palvelujen ja tarjonnan kehittämiseksi.

Ryhtyessään osuuskaupan jäseneksi uusi jäsen sijoittaa kauppaan sen säännöissä määrätyn maksun (kts. osuusmaksu). Kaupasta jäsen saa tyypillisesti jäsenetuja kuten asiakashyvitystä (bonusta) tai osuuden voitosta (kts. voitonjako ja asiakashyvitys). Jos jäsen eroaa osuuskaupasta, hän saa maksamansa maksun takaisin kaupan säännöissä määrätyllä tavalla.

Osuuskaupassa asiointi ei yleensä edellytä osuuskaupan jäsenyyttä.[2]

Osuuskauppojen historiaa muokkaa

Osuuskaupat saivat alkunsa yksityiskaupan epäkohdista. Itse omistamansa osuuskaupan avulla kuluttajat pyrkivät hankkimaan hyviä tavaroita mahdollisimman halvalla hinnalla. Useimmissa maissa osuuskaupat ovat olleet suurimmaksi osaksi kaupunkilaisten ja kaupunkityöväestön perustamia. Suomessa kuitenkin maanviljelijöiden osuus oli alusta alkaen huomattava.[2]

Kahtiajako muokkaa

Osuuskauppaliike jakautui kansainvälisesti aiemmin kahteen suuntaan, kooperatistiseen (kooperatiivi = osuuskunta) ja sosialistiseen suuntaan. Kooperatistinen suunta pyrki kuluttajien vapauttamiseen ottamalla taloudellisen vallan pääomalta ja antamalla sen kuluttajien käsiin. Sosialistinen suunta katsoi, ettei osuuskauppaliike ollut itsenäinen yhteiskunnallinen liike vaan osa työväenliikettä. Sosialistisen suunnan mukaan osuuskauppaliikkeen tehtävä oli hankkia työväenliikkeelle kannattajia ja varoja.[3]

Suomessa suuntaukset tunnettiin SOK:n edustamana puolueettomana suuntana ja toinen suuntaus edistysmielisenä suuntana. Puolueettomalle suunnalle oli 1950-luvulla leimaa-antavaa maanviljelijöiden jäsenenemmistö ja kulutustavarakaupan ohella maataloustavaroiden ja -tuotteiden kauppa. Edistysmielinen suunta oli pääasiassa työväestön johtamaa kulutusosuustoimintaa.[4]

Suomen osuuskauppahistoriaa muokkaa

 
Nopankylän Osuuskaupan ensimmäinen myymälä.

Osuuskauppaliikkeen juuret ulottuvat 1800-luvun Britanniaan. Suomeen ensimmäiset osuuskaupat perustettiin aivan 1800-luvun lopulla vastauksena kaupan alalla vallinneisiin puutteisiin ja epäkohtiin. Ne olivat kuitenkin alussa joko osakeyhtiöitä tai yhdistyksiä, koska maasta puuttui osuustoimintalaki. Esimerkiksi monesti Suomen ensimmäisenä osuuskauppana mainitun Ilmajoella toimineen Nopankylän Osuuskaupan, alun perin 1898 perustetun ostoyhtymän ohella Suomeen perustettiin monia muitakin varhaisia osuuskauppojen esiasteita, kuten Forssaan Tammi Kauppa-osakeyhtiö 1889.

Osuustoimintakeskus Pellervo (vuoteen 2017 Pellervo-Seura) perustettiin vuonna 1899 osana suomalaisen osuustoiminnan käynnistämistä.

Osuustoimintalaki astui voimaan 1901 ja sen aikana vanhin toimintansa aloittanut osuuskauppa on saman vuoden lokakuussa perustettu Vähäväkisten Osuusliike, nykyinen Turun Osuuskauppa. Jo ennen osuustoimintalain säätämistä oli Hämeen läänin kuvernööri hyväksynyt tamperelaisen Finlayson & Kumppaneiden Työväen Osuuskaupan säännöt 1900.

 
Finlaysonin Osuuskaupan myymälä Tampereella

Osuuskauppojen määrän kasvaessa havaittiin pian yhteistyötarve. Aatteelliseksi keskusjärjestöksi perustettiin Yleinen Osuuskauppojen Liitto (YOL) sekä yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta hoitamaan Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) 1904. Sivukonttorien, oman tuontitoiminnan ja teollisen tuotannon myötä SOK:n toiminta laajeni nopeasti välitysliikkeestä täysimittaiseksi tukkukaupaksi.

Suomessa osuuskauppaliike oli suuren osan 1900-lukua jakaantunut pellervolaiseen ja edistysmieliseen osuuskauppaliikkeeseen. Ristiriidat pääasiassa maaseudun viljelijäväestöstä koostuneiden, jäsenmäärältään pienten ja poliittisesti lähinnä porvari-, enimmäkseen maalaisliittolaistaustaisten osuuskauppojen sekä pääasiassa kaupunkien tehdastyöväestöstä koostuneiden, jäsenmäärältään suurten ja poliittisesti lähinnä sosialidemokraattitaustaisten osuuskauppojen kesken vahvistuivat, kun suuret osuuskaupat halusivat saada YOL:ssä enemmän määräysvaltaa perustuen kunkin osuuskaupan jäsenmäärään. Koska YOL:n enemmistö ei kuitenkaan voinut hyväksyä osuustoiminnan yksi jäsen - yksi ääni -periaatteen vastaista esitystä, perustivat suuret osuuskaupat Osuusliike Elannon johdolla omaksi aatteelliseksi keskusjärjestöksi Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) vuonna 1916 ilmoittautuen edistysmieliseksi osuustoiminnaksi. Samalla ne kuitenkin halusivat pitää keskuskauppanaan SOK:n. Tähän ei SOK suostunut, jolloin KK:n jäsenosuuskaupat, osuusliikkeet perustivat seuraavana vuonna Suomen Osuustukkukaupan (OTK). Erotuksena edistysmielisistä YOL:n ja SOK:n jäsenosuuskauppoja alettiin kutsua pellervolaisiksi.

Osuuskauppoja oli vuonna 1919 jo yli 500, joissa jäseniä yli 170 000 ja toimipaikkoja 1400. Osuuskauppoja perustaessaan jäsenet antoivat niiden tehtäväksi kaupallisen palvelun ja kiinnittivät erityisesti huomiota tavaroiden kunnolliseen laatuun ja kohtuulliseen hintaan.

Edistysmielinen osuuskauppaliike järjestäytyi yhtenäiseksi kaupparyhmittymäksi, E-liikkeeksi 1964. Lukuun ottamatta suurinta eli Elantoa osuusliikkeet yhdistyivät omistamansa OTK:n kanssa E-osuuskunta Ekaksi 1983, josta tuli Kansan ja Hakan mukaantulon myötä Osuuskunta Eka-yhtymä 1987. Sen osuuskauppatoiminta jatkui Tradeka-liiketoimintaryhmässä vuodesta 1989.

Pellervolainen osuuskauppaliike muutti YOL:n Suomen Osuuskauppojen Keskusliitoksi (SOKL) 1984 ja samalla syntyi pääosin alueellisiin osuuskauppoihin sekä SOK:n ja sen tytäryhtiöiden muodostama S-ryhmä.

Eka-yhtymä ja Elanto sekä SOK ja SOKL perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL) 1992. Tähän liittyen viimeisen vuosikymmenensä ainoastaan Ekan ja Elannon jäseninään nimellä Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto pitänyt KK lopetti toimintansa ja SOK erosi Pellervo-Seurasta, joten sekä E-liike että siitä osuuskauppatoiminnassa erottava nimitys pellervolainen siirtyivät historiaan. Kun Eka-yhtymä muuttui yrityssaneerauksen yhteydessä Osuuskunta Tradeka-yhtymäksi ja vähittäiskaupan liiketoimintaryhmästä tehtiin 1995 osakeyhtiö, Tradeka Oy[5], päättyi samalla KK:n perustamisesta 1916 alkanut osa suomalaista osuuskauppatoimintaa.kenen mukaan?

KOL:n tehtävät siirtyivät 2001 toimintansa aloittaneelle Osuustoiminnan neuvottelukunnalle ja liitto lopetti toimintansa 2003.[6][7] SOKL puolestaan purettiin 2012 ja SOK liittyi uudelleen Pellervo-Seuraan 2016.[8][9] Tradeka liittyi Pellervon jäseneksi 2017.[10]

Suomessa 2000-luvulla perustettuja osuuskauppoja muokkaa

Suomeen on 2000-luvulla perustettu joitain itsenäisiä, S-ryhmän ulkopuolisia osuuskauppoja.[11]

Uudet osuuskaupat ovat paikoin korvanneet lakkautetun kyläkaupan. Lopettaneen kyläkaupan tilalle tulleita osuuskauppoja on perustettu ainakin Kokkolaan kuuluvaan Ullavan kirkonkylään, Tammelan Letkun kylään ja Juvan Koikkalaan. Osuuskauppojen yhteyteen voitu järjestää muutakin toimintaa kuten kahvila, apteekin sivutoimipiste, videovuokraamo ja vanhusten ruokapalvelu.[11]

Osuuskauppoja on perustettu myös viljelijöiden aloitteesta. Tällöin tavoitteena on voinut olla riittävän tuottajahinnan takaaminen viljelijöille.[11]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Moilanen, Hanna ym.: Uusi osuuskunta – tekijöiden liike. Helsinki: Into Kustannus Oy, 2014. ISBN 978-952-264-294-3.
  2. a b Tietosanakirja (Hakusana Osuuskauppa) runeberg.org. Viitattu 16.1.2018.
  3. Osuuskauppa Pieni tietosanakirja
  4. Pieni tietosanakirja, kolmas osa. Otava 1951. Hakusana Osuuskauppa.
  5. Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008 (Arkistoitu – Internet Archive) Historia, Osuuskunta, Tradeka
  6. Osuustoiminnan neuvottelukunta
  7. Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
  8. Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
  9. SOK liittyi Pellervo-Seura ry:n jäseneksi – Osuustoiminta saman pöydän ääreen Osuustoiminta, Lehdet, Pellervo-seura
  10. Osuuskunta Tradeka Pellervo-Seura ry:n jäseneksi
  11. a b c Moilanen, Hanna ym.: Uusi osuuskunta – tekijöiden liike. Helsinki: Into Kustannus Oy, 2014. ISBN 978-952-264-294-3.

Aiheesta muualla muokkaa