Oskari Koivula
Johan Oskar Koivula[1] oli suomalainen metsätyönjohtaja, joka vuoden 1918 sisällissodan aikana toimi Hyvinkään punakaartin päällikkönä. 19.–21. huhtikuuta käydyn Hyvinkään taistelun aikana hän johti paikkakunnan puolustusta yhdessä Viialasta saapuneen Topias Harjun kanssa.[2]
| Oskari Koivula | |
|---|---|
 Oskari Koivula keskellä. |
|
| Henkilötiedot | |
| Kuollut | mahd. 1918 Lahti |
| Ammatti | metsätyönjohtaja |
| Muut tiedot | |
| Järjestö | Hyvinkään punakaarti |
Toiminta sisällissodassa muokkaa
Hyvinkään punakaarti järjestäytyi sisällissodan käynnistyessä 27. tammikuuta 1918, jolloin Koivula valittiin sen päälliköksi. Avustajakseen hän sai Lopelta kotoisin olleen työmiehen August Pihlajiston (1882–1918). Helmi–maaliskuun aikana Koivula osallistui pataljoonapäällikkönä taisteluihin Satakunnan ja Hämeen rintamilla muun muassa Laviassa. Hyvinkäälle palattuaan hän ryhtyi 18. huhtikuuta organisoimaan paikkakunnan puolustusta Helsingin muutamaa päivää aikaisemmin vallanneita saksalaisia vastaan. Koivula tiedusteli Viipuriin paenneelta punakaartin esikunnalta, ryhdytäänkö Hyvinkäätä puolustamaan vai peräännytääkö paikkakunnalta. Antautuminen ei hänen mukaansa tullut kyseeseen. Esikunnan vastausta ei tunneta, mutta Koivula johti Harjun kanssa punaisten joukkoja kolme päivää kestäneen puolustustaistelun aikana. Koivulan toiminnasta taistelussa ei myöskään ole tarkkaa tietoa, mutta hän johti mahdollisesti asemanseutua puolustaneita punaisia Harjun vastatessa Hevosmäestä.[2]
Taistelujen jälkeen punaiset perääntyivät Riihimäen kautta kohti Lahtea. Osa hyvinkääläisistä, kuten Lauri Kara, onnistui pakenemaan Neuvosto-Venäjälle, mutta Koivulan kohtalo on epäselvä. Pidetään mahdollisena, että hän kuoli Lahdessa huhti-toukokuun aikana.[2] Koivulan nimi kuitenkin löytyy pääesikunnan tiedusteluosaston 29. toukokuuta 1918 julkaisemasta etsittävien punakaartilaisten listasta.[3]
Oskari Koivulan mukaan on nimetty Hyvinkään Nummenkärjen kaupunginosassa kulkeva Koivulankatu.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hyvinkään punakaartilaisia, 1918 1918. Finna. Viitattu 26.4.2017.
- ↑ a b c Kronlund, Jarl: ”Hyvinkää itsenäisyyssodassa”, Tiede ja ase Vol 44, s. 163, 171, 173, 193. Helsinki: Suomen Sotatieteellinen Seura, 1986. ISSN 0358-8882. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Esikunnan Tiedusteluosasto: Esikunnan tiedusteluosaston Luettelo B 29.5.1918. Suomen Sukututkimusseura. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 26.4.2017.
- ↑ Seppälä, Päivi: Hyvinkään kadunnimien historiallinen tausta 11.6.2014. Hyvinkään kaupunki. Arkistoitu 26.4.2017. Viitattu 26.4.2017.