Oder

joki Keski-Euroopassa

Oder (saks. Oder, puol. Odra, tšek. Odra) on 841 kilometriä [3] pitkä joki (myös 866 km, 854 km [1], 912 km [5]), joka virtaa Tšekin, Puolan ja Saksan valtioiden alueilla. Joki alkaa Tšekin Määristä, jossa se virtaa 112 kilometriä. Tämän jälkeen se virtaa loput 742 kilometristä Länsi-Puolassa. Viimeiset 189 kilometriä joki muodostaa valtiorajan Saksan ja Puolan välille. Oder muodostaa pohjoisosan Oder–Neisse-linjasta ja Oderin sivujoki Neisse muodostaa rajalinjan eteläisen osan. Joki saavuttaa Itämeren laskiessaan Oderinhaffiin. Joen valuma-alueen pinta-ala on 118 861 neliökilometriä. Suurimmat joenvarren kaupungit ovat Puolassa Wrocław [6] ja Szczecin sekä Tšekissä Ostrava. Joki on osan vuodesta tavaraliikennekelpoinen 700 kilometrin matkalta.[1][2][7][8][5]

Oder
Oder, Odra
Unteres Odertalin kansallispuistoa
Unteres Odertalin kansallispuistoa
Maanosa Eurooppa
Maat Saksa, Puola ja Tšekki
Puolan voivodikunta Länsi-Pommeri, Lubusz, Ala-Sleesia, Opole, Sleesia
sekä Brandenburg (Saksan osavaltio), Määrin-Sleesia (Tšekin lääni)
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Oderin vesistö (6)
Valuma-alue vesistön pääuoma
Pinta-ala 118 861 km² [1][2]
Pääuoman pituus 840,9 km [3]
Pääuoman osuudet Oder ←Odra
Joen uoman kohteita
Alkulähde lähde, OderinvuoristoTšekki [3]
  49.6133°N, 17.5208°E
Laskupaikka OderinhaffiSzczecinPuola [3]
  53.6017°N, 14.5897°E
Sivu-uomat Ina, Warta, Neisse, Bóbr, Barycz, Kaczawa, Nysa Kłodzka, Mała Panew, Opava
Taajamat Szczecin, Wrocław, Opole, Ostrava
Mittaustietoja
Pituus 840,9 km [3]
Lähdekorkeus 634 m mpy. [3]
Laskukorkeus 0 m mpy.
Korkeusero 634 m
Kaltevuus 0,75 m/km
Keskiylivirtaama 1 180 m³/s (MHQ) [a]
Keskivirtaama 567 m³/s (MQ) [4]
Keskialivirtaama 254 m³/s (MNQ) [a]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons
Oderin valuma-alue
Tavarankuljetusta pääuomassa.
Rędzińskan saari Wrocławin lähellä
Vesivoimalaitos Wałyn lähellä
Oderin tulva Brandenburgin osavaltiossa

Joen kulkuMuokkaa

Joen pituus on 841 kilometriä, mutta se on lyhentynyt yli 20 % menneisyydessä suoritettujen perkausten ja oikaisujen takia, joita on suoritettu 1800-luvulta asti. Tämän vuoksi Oderin pituus ilmoitetaan eri lähteissä vaihtelevia arvoja.[3]

Joki saa alkunsa Tšekin Oderinvuoristosta (tšek. Oderské vrchy), johon luetaan kuuluvaksi myös Hrubý Jeseník-vuoristo. Oderin lähde sijaitsee 634 metrin korkeudessa mpy. ja se virtaa ensimmäiset 47 kilometriä vuoristopurona melko jyrkästi alas.[3] Uoman kaltevuus kuitenkin loivenee sen lähestyessään Määrinporttia, joka on alangolle annettu nimitys Tšekin Sleesian ja Puolan Ylä-Sleesian alueella. Täällä Oder virtaa rauhallisesti ja se kulkee ensin pääasiassa kohti luodetta ja sitten kohti pohjoista. Joki hyödyntää Olšen yhtymäkohdan jälkeen vanhoja jääkausien aikaisia itä-länsi-suuntaisia jäätiköiden sulamisvesien kuluttamia laaksoja. Tällaisissa laaksoissa Oderin leveydeksi tulee useita kilometrejä, mutta siirtymäosuuksilla laaksosta toiseen, joki kapenee 1–2 kilometrin levyiseksi. Joen alajuoksulla joki hyödyntää leveää jokilaaksoa usealla rinnakkaisella uomalla ja niitä yhdistävillä poikittaisilla uomilla. Noin 80 kilometriä ennen suistoa on joella kaksi pysyvää ja rinnakkaista pääuomaa. Vasen rinnakkaisuoma, jota kutsutaan Länsi-Oderiksi, on rakennettu vesiliikenteen kanavaksi. Se virtaa Szczecinin kaupungin halki ja laskee lopuksi Oderinhaffiin. Itä-Oder virtaa Szczecinin itäpuolella ja kulkee Dąbien kautta. Järven ja haffin välistä osuutta kutsutaan Regalicaksi. Ostravasta Wartan yhtymäkohdalle on joen kaltevuus 0,27 metriä kilometrille (m/km). Schwedtin alapuolella kaltevuus jää alle 0,05 m/km.[2][1]

Oderinhaffi ja sen lasku-uomat eivät erään tulkinnan mukaan kuulu enää Oderin alueeseen, mutta toisinaan ne lasketaan mukaan Oderin valuma-alueen pinta-alaan. Silloin muut Oderinhaffiin laskevat lyhyemmät joet kuuluisivat mukaan Oderin valuma-alueeseen. Oderinhaffi on kaksiosainen haffi, jolla on kolme lasku-uomaa Itämerelle: lännessä Peenestrom, keskellä Świna ja idässä Dziwna.[b]

VesiliikenneMuokkaa

Joki on 700 kilometriä liikennöintikelpoinen Itämereltä Puolan ja Tšekin väliselle rajalle asti eli Kędzierzyn-Koźlen kaupunkiin asti. Jokea pitkin kuljetetaan esimerkiksi kivihiiltä, rakennusmateriaaleja, puutavaraa ja kemikaaleja, jonka määrät kohosivat 1990-luvulla vuosittain noin 20 miljoonaan tonniin.[5]

Liikennöinti on yläjuoksulla mahdollista, koska joen keskijuoksulle Kędzierzyn-Koźlen ja Brzeg Dolnyn väliselle 186 kilometrin matkalle on rakennettu 24 pohjapatoa, joilla nostetaan vedenpintaa rahtialuksille riittävän korkealle. Laivat ohittavat pohjapadot käyttämällä niiden rinnalle rakennettuja sulkuja. Tätä joen osuutta kutsutaan ”kanavoiduksi Oderiksi”. Brzeg Dolnyn alapuolella osuudella Wartaan asti on purjehdus mahdollista riippuen joen vesitilanteesta. Talvella liikennettä voi rajoittaa jäätilanne, koska Oder on vuosittain jäässä keskimäärin 40 vuorokautta [1]. Tärkeimmät satamat löytyvät kaupungeista Gliwice, Kędzierzyn-Koźle, Opole, Wrocław, Malczyce, Ścinawa, Głogów, Nowa Sól, Cigacice, Krosno Odrzańskie, Kostrzyn ja suistossa Oderinhaffissa Szczecin.[3][2]

Joki muodostaa väylän sisäiselle kaupankäynnille mutta myös ulkomaankaupalle. Jokeen on pääsy Oderinhaffin kautta käyttäen sen Itämereen laskevia kolmea lasku-uomaa. Muutaman metrin syvä haffi rajoittaa jokeen pyrkivien laivojen syväyksiä. Oder on Brzeg Dolnyn alapuolella Itämereen asti oikaistu, ruopattu ja muutenkin rakennettu laivaliikenteelle sopivaksi kanavaksi.[1][2]

Joelta on kanavayhteyksiä eri teollisuusalueille. Kędzierzyn-Koźlen lähellä joesta haarautuu Gliwice Canal, joka on korvannut vanhemman Kłodnica Canalin ja joka mahdollisti laivaliikenteen Ylä-Sleesian teollisuusalueille. Oderilta on yhteys itäiseen Veikseliin Bydgoszcz Canal pitkin, joka hyödyntää siihen Wartan ja Notećin uomia. Oderin pääuoman alajuoksulla alkavat länteen johtavat kanavat Oder–Spree- ja Oder–Havel-kanavat, jotka yhdistävät Oderin alueen Spreehen ja Haveliin.[1]

Oderin vesistöalueMuokkaa

Pääartikkeli: Oderin vesistö

Oderin vesistön laaja valuma-alue sijaitsee pääosin Puolassa, jonka se käytännössä jakaa Veikselin kanssa lähes puoliksi. Valuma-alueesta 90 % sijaitsee Puolassa, 6 % Tšekissä ja 4 % Saksassa ja siinä asuu yli 16 miljoonaa asukasta. Oderin valuma-alueen hydrologiseksi pääuomaksi on valittu Oderin uoma, vaikka sen sivujoen Wartan uomalla pääuomasta tulisi pitempi. Maantieteellisen nimen lisäksi päätöksessä on noudatettu suurimman virtaaman seuraamista. Oder laskee Itämereen 18,5 kuutiokilometriä vettä vuodessa (tai 16,2 kuutiokilometriä vettä [9]).[3][9]

SivujokiaMuokkaa

Oderjoki virtaa valuma-alueensa länsilaidalla, joten kaikki oikeanpuoleiset sivujoet ovat alavien alueiden jokia. Näitä ovat Ina, Warta, Obrzyca, Krzycki Rów, Barycz, Widawa, Strobrawa, Mała Panew ja Kłodnica. Ne eivät muodostaa tulvauhkia samalla tavalla kuin joen vasemmanpuoleiset sivujoet. Ne laskeutuvat alas Sudeettialueiden vuoristosta, jolloin niiden virtaamat voivat vaihdella äkillisesti. Niitä ovat Neisse, Bóbr, Kaczawa, Bystrzyca, Ślęza, Oława ja Nysa Kłodzka. Valuma-alueen lounaisosissa Tšekin puolella on kolme suurempaa sivujokea, joiden luonne tulvien suhteen on yhtä raju. Ne ovat Olše, Ostravice ja Opava. Tulvien turjunnassa hyödynnetään tekojärviä, jonne voidaan tarvittaessa säilöä vettä tasoittamaan suuria virtaamia.[3]

Alla sijaitsevaan taulukkoon on koottu Oderin pääuomaan yhtyviä sivujokia. Ne on luetteloitu suistosta alkaen kohti Oderin latvavesiä. Taulukossa esiintyvien tietojen lähteet on kerrottu taulukon alle ja taulukon oikeassa sarakkeessa on eritelty kunkin tiedon lähde. Wartan nimi on lihavoitu, sillä siinä sijaitsee yhtä paljon sivujokia kuin Oderilla.

Sivu-uoman
nimi
 
Etäisyys
mereen
(km)
Pääuoman
kohta
 
Pituus
(km)
 
Virtaama
MQ
(m³/s)
Valuma-
alue
(km²)
Lähteet
 
 
pääuoma laskee Itämereen Oderinhaffissa
Śmieszka alajuoksu 23 1,–,4,6,–,–
Gowienica alajuoksu 51 1,–,4,6,–,–
Ina alajuoksu 129 12 2 151 1,–,4,9,6,9
Płonia Dąbiejärvi 74 1 101 3,–,3,5,–,5
Omulna alajuoksu 3,–,4,–,–,–
pääuoma kääntyy Puolan puolelle
Tywa alajuoksu 48 0,7 265 3,–,4,6,6,6
Rurzyca alajuoksu 44 431 3,–,4,6,–,6
Słubia alajuoksu 30 178 3,–,4,5,–,5
Kurzyca alajuoksu 22 0,3 125 3,–,4,6,6,6
Myśla alajuoksu 96 1 334 3,–,4,6,–,6
Warta 223 keskijuoksu 808 216,0 54 520 1,9,4,9,[4],9
Neisse 299 keskijuoksu 252 31,0 4 403 1,9,4,9,7,9
pääuoma saapuu Saksan ja Puolan väliselle valtiorajalle
Pliszka keskijuoksu 56 3,–,4,5,–,–
Bóbr keskijuoksu 279 44,8 5 874 1,–,4,[4],[4],[4]
Ołobok keskijuoksu 30 1,–,4,6,–,–
Obrzyca keskijuoksu 66 1 805 1,–,4,9,–,9
Śląska Ochla keskijuoksu 41 3,–,4,6,–,–
Krzycki Rów keskijuoksu 72 563 3,–,4,9,–,9
Czarna Struga keskijuoksu 40 240 3,–,4,6,–,6
Czarna Woda keskijuoksu 36 307 3,–,4,6,–,6
Barycz keskijuoksu 136 18,8 5 547 1,–,4,[4],[4],9
Jezierzyca keskijuoksu 34 3,–,4,6,–,–
Zimnica keskijuoksu 36 258 3,–,4,6,–,6
Kaczawa keskijuoksu 84 2 263 1,–,4,9,–,9
Średzka Woda keskijuoksu 32 327 3,–,4,6,–,6
Widawa keskijuoksu 103 1 746 1,–,4,9,–,9
Bystrzyca keskijuoksu 95 8,8 1 783 1,–,4,9,6,9
Ślęza keskijuoksu 79 973 1,–,4,9,–,9
Oława keskijuoksu 92 3 1 135 1,–,4,9,6,9
Strobrawa keskijuoksu 78 1 586 1,–,4,9,–,9
Nysa Kłodzka yläjuoksu 189 37,7 4 570 1,–,4,[4],[4],9
Mała Panew yläjuoksu 132 2 115 1,–,4,9,–,9
Kłodnica yläjuoksu 75 7 1 003 1,–,4,9,6,9
Osobłoga yläjuoksu 66 993 1,–,4,5,–,5
Bierawka yläjuoksu 56 394 1,–,4,6,–,6
Ruda yläjuoksu 52 0,9 504 3,–,4,6,6,6
Psina yläjuoksu 53 3,–,4,6,–,–
pääuoma ylittää Tšekin ja Puolan välisen valtiorajan
Olše yläjuoksu 86 14,5 1 106 1,–,4,9,0,9
Ostravice yläjuoksu 64 11,3 827 3,–,4,9,0,9
Opava yläjuoksu 122 12,2 2 088 1,–,4,9,0,9
Lubina yläjuoksu 37 2,4 194 3,–,4,8,8,8
Jičínka yläjuoksu 26 1,2 114 3,–,4,8,8,8

Lähteet: 1 = [8], 2 = [a], 3 = [b], 4 = [7], 9 = [3], 0 = [10]; tieto luettu Wikipedian artikkelista, joka on 5 = saksankielinen, 6 = puolankielinen, 7 = englanninkielinen, 8 = tšekinkielinen

LähteetMuokkaa

HuomioitaMuokkaa

  1. a b c Tieto on luettu saksankielisen wikipedian artikkelista de:Oder.
  2. a b Tieto luettu ACME:n Internetin karttapalvelusta.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Oder River britannica.com. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 17.7.2020. (englanniksi)
  2. a b c d e General information (PDF) (s.5–6) 2013. Wrocław, Puola: International Commission for the Protection of the Odra River. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k l General information on the Odra river basin, International Commission for the Protection of the Odra River against Pollution, 2021, Viitattu 26.12.2021 (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i Statistical Yearbook of the Republic of Poland 2017, Statistics Poland, s. 85-86, Viitattu 29.12.2021 (puolaksi),(englanniksi)
  5. a b c Pöyhönen, Otto (päätoimittaja): Suuri Maailmantieto, s. 466 (Neisse) & 485 (Oder). Helsinki: Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3.
  6. General information (PDF) (s.13 (kartta)) 2013. Wrocław, Puola: International Commission for the Protection of the Odra River. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  7. a b General information (PDF) (s.7–11) 2013. Wrocław, Puola: International Commission for the Protection of the Odra River. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  8. a b Oder (kartta), Wikipedia Commons, Viitattu 25.12.2021
  9. a b Nilsson, Susanna: International river basins in the Baltic Sea Region (PDF) (projekti: BSR INTERREG III B) 2006. European Regional Development Fund. Viitattu 28.12.2021. (englanniksi)
  10. Oderhochwasser 1997 Einzugsgebiet Der Oder, s. 77–78. Wrocław, Puola: Internationale Kommission zum Schutz der Oder gegen Verunreinigung, 1999. ISBN 83-916202-7-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.12.2021). (saksaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Oder