Wikipedia

Nokian Renkaat

kumiteollisuusyritys
(Ohjattu sivulta Nokian renkaat)

Nokian Renkaat Oyj (vuoteen 1997 Nokian Renkaat Oy) on vuonna 1988[3] perustettu kumiteollisuusyritys, joka valmistaa henkilöauton ja kuorma-autojen renkaita sekä raskaita renkaita muun muassa satama-, kaivos-, maatalous- ja metsäkoneisiin. Nokian Renkaiden strategiana on keskittyä pohjoisten olojen asiakastarpeisiin ja tuotteisiin. Tuotteita markkinoidaan pääosin alueilla, joissa on lunta, metsää ja vuodenaikojen vaihtelusta johtuvat vaativat ajo-olosuhteet.[4]

Nokian Renkaat Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: TYRES
Markkina-arvo Laskua 3,56 mrd. € (31.12.2019)[1]
ISIN FI0009005318
Perustettu 1988
Toimitusjohtaja Jukka Moisio[2]
Puheenjohtaja Jukka Hienonen[2]
Avainhenkilöt
Kotipaikka Pirkkalaistie 7
Nokia, Suomi[2]
Toimiala renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitus
Tuotteet autojen ja työkoneiden renkaat
Liikevaihto Nousua 1 596 milj. € (2019)[1]
Liikevoitto Laskua 316,5 milj. € (2019)[1]
Tilikauden tulos Nousua 399,9 milj. € (2019)[1]
Henkilöstö Nousua 4 942 (keskim. 2019)[1]
Kotisivu www.nokianrenkaat.fi
Nokian-rengas

Nokian Renkailla on tehtaat Nokialla Suomessa ja Daytonissa Tennesseessä Yhdysvalloissa. Nokian renkaiden tehtaat Seuloskoissa Venäjällä myytiin vuonna 2023.[5][6] Omien tuotantolaitosten lisäksi yhtiöllä on sopimusvalmistusta, jonka osuus yhtiön renkaiden myynnistä vuonna 2013 oli noin 3 %.[7] Tuotekehitys ja hallinto sijaitsevat Nokialla. Nokian renkailla on oma Vianor-vähittäismyyntiketju, joka myy renkaita Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuoden 2015 lopussa Vianor-ketjuun kuului yhteensä 1 475 myyntipistettä 26 maassa.[8]

Nokian Renkaat on markkinajohtaja Pohjoismaissa ja Venäjällä.[9] Liikevaihdosta 34 % tuli vuonna 2013 Venäjältä ja IVY-maista. Suomen osuus konsernin myynnistä vuonna 2013 oli 14 %.[10] Yhtiön tehtaiden vuosituotanto oli 15 miljoonaa rengasta vuonna 2013.[7] Nokian Renkaat on yksi Pirkanmaan suurimmista työnantajista.[11]

Historia muokkaa

Rengastuotannon alkuvaiheet muokkaa

Nokian Renkaiden juuret ovat vuonna 1898 perustetussa Suomen Gummitehdas Oy:ssä, joka aloitti perustamisvuonnaan kumikalossien ja teknisen kumin valmistuksen Helsingissä. Tuotanto siirrettiin konekannan uudistumisen myötä Nokialle 1904. Rengasvalmistuksen Suomen Gummitehdas Oy aloitti vuonna 1924. Ensimmäiset polkupyörän renkaat tulivat myyntiin vuonna 1925.[12]

Autonrenkaiden valmistus aloitettiin vuonna 1932. Kotimainen rengasvalmistus näytti tuolloin tuontirenkaita kannattavammalta ja se nähtiin tärkeäksi myös puolustusnäkökohdista. Asiantuntemusta ja koneita autonrenkaiden valmistukseen haettiin Yhdysvalloista.[13]

Maailman ensimmäinen talvirengas valmistui 1934 Suomen Gummitehdas Oy:n tehtaalla. Kyseessä oli kuorma-autoille suunniteltu Kelirengas, jonka uurrettu pintakuvio sopi lumiselle tielle tehden lumiketjut tarpeettomiksi. Ensimmäiset henkilöautojen talvirenkaat Suomen Gummitehdas Oy suunnitteli Kelirenkaan pohjalta. Ne tulivat myyntiin vuonna 1936. Henkilöauton talvirenkaan nimeksi tuli Lumi-Hakkapeliitta 1600-luvun suomalaisten sotaratsumiesten Hakkapeliittojen mukaan.[13]

Rengastuotanto talvi- ja jatkosodan aikaan 1939–1944 muokkaa

Talvi- ja jatkosodan aikaan Suomen Gummitehdas tuotti maan ainoana rengastehtaana renkaita puolustusvoimien tarpeisiin. Raaka-aineista ja kemikaaleista oli pulaa, joten renkaita tehtiin synteettisestä kumista ja uusiokumista sekä kokeiltiin mm. kumivoikukan käyttöä. Sotien jälkeen renkaiden kysyntä kasvoi: uuden rengastehtaan rakennustyöt Nokialla oli käynnistetty jo vuonna 1943, ja vuonna 1948 renkaiden valmistusmäärä oli 40 000 autonrengasta vuodessa.[14]

Kansainvälistymisen vuodet 1950–1970 muokkaa

Autonrenkaiden tuonti vapautui vuonna 1956, joka merkitsi Suomen Gummitehtaalle uutta kilpailutilannetta. Suomen Gummitehdas Oy muutti nimensä vuonna 1957 Suomen Kumitehdas Osakeyhtiöksi ja suuntasi panostuksia vientimarkkinoille, päätuotteenaan Hakkapeliitta-talvirenkaat. Ruotsiin perustettiin myyntiyhtiö Finska Gummi AB, josta tuli myöhemmin Nokian Däck AB.[15] Samana vuonna tuotiin markkinoille yhtiön ensimmäinen nastarengas Kometa-Hakkapeliitta.[16]

Vuonna 1967 Suomen Kumitehdas yhdistyi fuusiossa puunjalostusyhtiöön Nokia Oy:hyn ja Suomen Kaapelitehdas Oy:hyn. Uuden yrityksen nimeksi tuli Oy Nokia Ab, ja sen tunnukseksi valittiin Kumitehtaan silloinen logo.[16]

Yhtiö laajensi Nokian rengastehdasta 1968 ja avasi uuden rengastehtaan Lieksaan vuonna 1974. Vientiin panostettiin: vuonna 1978 avattiin myyntiyhtiö Norks Traktorkompani A/S Norjaan, vuonna 1980 myyntiyhtiö Nokia Products Ltd. Kanadaan, vuonna 1982 myyntiyhtiö Saksaan ja vuonna 1989 myyntiyhtiö Sveitsiin.[17]

Keskittyminen renkaisiin 1980–1990 muokkaa

Nokian Renkaat Oy:n perustivat kumiteollisuuden toimialaansa purkanut Oy Nokia Ab ja japanilainen Sumitomo Rubber Industries Ltd:n englantilainen tytäryhtiö SP Tyres UK Ltd vuonna 1988. Nokia omisti yhteisyrityksestä aluksi 80 %. Oy Nokia Ab luopui omistuksestaan Nokian Renkaat Oyj:ssä vuonna 2003, jolloin Bridgestone Europe NV/SA:sta tuli suurin osakkeenomistaja.[17]

Nokia-yhtymä luopui jalkinetuotannosta ja teknisen kumin tuotannosta keskittyen rengasvalmistukseen vuonna 1989.[18] Vuonna 1995 yhtiö listautui Helsingin Arvopaperipörssiin nimellä Nokian Renkaat Oyj. 1990-luvun lopussa Nokian Renkaat Oyj yhtenäisti Suomessa jakeluketjunsa Vianor-nimen alle ja avasi Ruotsiin ensimmäiset vähittäismyymälänsä.[17]

2000-luku muokkaa

Vuonna 2000 polkupyörän sisärenkaiden tuotantolinja Lieksasta myytiin Rubena yhtymälle Tšekin tasavaltaan.[19]

Nokian Renkaat luopui polkupyörän renkaiden liiketoiminnasta vuonna 2004, jolloin Lieksan tehdas siirtyi kokonaisuudessaan yrityskaupan myötä uudelle omistajalle Suomen Rengastehdas Oy:lle,[20] Uusi omistaja jatkoi polkupyörän renkaiden tuotantoa ja markkinointia Nokian-merkillä vuoteen 2007 asti.[21] Suomen Rengastehdas Oy ajautui konkurssiin vuonna 2019 jonka jälkeen sen liiketoimintaa jatkoi Lieksa Tyres Oy.[22]

2000-luvulla Nokian Renkaat Oyj on perustanut myyntiyhtiöitä Itä-Eurooppaan ja Aasiaan. Pietarin koillispuolelle, Seuloskoihin (ven. Vsevoložsk) rakennettiin Nokian Renkaiden autonrengastehdas vuonna 2005, jota laajennettiin uudella tehtaalla vuonna 2012.[17]

Nykyisin suurin osakkeenomistaja on japanilainen rengasvalmistaja Bridgestone 15 %:n osuudella (28.2.2014). Muita suuria osakkeenomistajia olivat helmikuussa 2014 suomalaiset työeläkeyhtiöt Varma (6,7 %) ja Ilmarinen (2,5 %).[23]

Yrityssalaisuuksien vuotoepäily 2015 muokkaa

Kesäkuussa 2015 Pirkanmaan käräjäoikeuteen jätettiin haastehakemus, jossa useita yrityksen entisiä, vuoden 2011 paikkeilla irtisanoutuneita työntekijöitä epäillään tuote- ja tuotannonkehitystietojen vuotamisesta.[24][25] 2017 kahdeksan entistä työntekijää sai ehdollista vankeutta ja kaksi sakkoja. Päätekijät asetettiin liiketoimintakieltoon.[26]

Testihuijausskandaali 2016 muokkaa

Nokian Renkaat jäi helmikuussa 2016 kiinni rengastesteissä huijaamisesta vuosina 2004–2014. Yhtiö lähetti autolehtien testeihin muunneltuja ja paranneltuja renkaita. Renkaiden myynnissä ovat tärkeänä vaikuttajana rengastestit, joiden perusteella monet asiakkaat tekevät ostopäätöksensä. Testeissä huijaamisen paljasti Kauppalehti, joka sai haltuunsa yhtiön sähköposteja, joissa keskusteltiin huijauksesta.[27] Muunnellut renkaat tehtiin muita renkaita paremmista materiaaleista, ja niiden pintarakenteista tehtiin ratkaisevasti tavallisia renkaita pitävämpiä. Testivoitoissa käytetyt renkaat olivat sellaisia, joiden tuottaminen suurina määrinä vakioasiakkaalle ei olisi kannattanut taloudellisesti.[27]

Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Ari Lehtoranta myönsi huijauksen Kauppalehden tietäessä huijauksen tapahtuneen.[28] Nokian Renkaiden hallituksen puheenjohtaja Petteri Wallden sitä vastoin, yhtiön toimitusjohtajan sanoman vastaisesti, kiistää jyrkästi syytökset sanoen, että Nokian Renkailta toimitettiin autolehdille seuraavan kauden renkaita.[29]

Nokian Renkaiden johto väittää muuttaneensa käytäntöjään sen jälkeen kun huhut Kauppalehden lopulta käsiinsä saamien sähköpostien olemassaolosta alkoivat kiertää. Yhtiö väittää, ettei se enää harrasta testihuijauksia ja että sen toiminta oli yhdenmukaista alan yleisten käytäntöjen kanssa.[29]

Kauppalehden mukaan yritysjohto sai optioita menestymisestä testeissä.[27] Ylen mukaan Nokian Renkaat peukaloi autolehtiin toimitettujen testirenkaiden ominaisuuksia vuosien ajan Kim Granin toimitusjohtajakaudella vuosina 2000–2014. Helsingin Sanomien mukaan Kim Gran sai ainakin osittain rengastestien väärinkäytösten ansiosta vuosina 2005–2014 16,5 miljoonan euron optiotulot ja vuorineuvoksen arvon.[30]

Skandaalin jälkeen Nokian Renkaiden tuotemerkin arvostus Suomessa putosi vuoden 2016 kyselyssä sijalta 29 sijan 200 alapuolelle, ja talvirenkaiden Hakkapeliitta-brändin sijalta 18 sijaluvulle 144.[31]

2020-luku muokkaa

Yhtiö myi Venäjän toimintonsa maaliskuussa 2023 PJSC Tatneftille.[32] Toimintojen kauppahinnaksi arvioitiin edeltävässä lokakuussa 400 miljoonaa euroa, ja maaliskuussa yhtiö vastaanotti 285 miljoonan euron maksun.[32] Yhtiö aloitti kesäkuussa 2022 vetäytymisen, joka saatiin maaliskuussa päätökseen.[32][33][34] Nokian Renkaat jätti Pietarin-tehtaalle koneet ja muotit, joten tehdas kykenee valmistamaan johtajansa Andrei Pantioukhovin mukaan samoja renkaita kuin aiemmin, nastatoimittaja tosin on vaihtunut. Uudet tuotenimet ovat Ikon ja Character.[35]

Lokakuussa 2022 yhtiö osti Nokialta lisää teollisuuskiinteistöä, ja marraskuussa 2022 yhtiö ilmoitti uuden tehtaan perustamisesta Romaniaan.[36][37]

Tuotekehitys muokkaa

Tuotekehityksen historia muokkaa

Suomen Gummitehtaan laboratorio perustettiin vuonna 1920. Keskuskumilaboratoriossa tutkittiin raaka-aineita ja kehitettiin seoksia kaikille Gummitehtaan aloille. Toisen maailmansodan aikana Keskuskumilaboratoriossa testattiin erityyppisiä raaka-aineita, mm. kotimaisia synteettisia seoksia ja kumivoikukan käyttöä.[38]

Alusta lähtien renkaiden testaukseen osallistuivat ammattiliikennöijät sekä taksiautoilijat. Renkaiden testaus koeajojen kautta lisääntyi 1960-luvulla. Esimerkiksi nastojen kestoikää testattiin yhdessä Tampereen taksiautoilijoiden kanssa valvotusti viisitoista miljoonaa kilometriä.[38]

Nykyisin rengastestaus jakautuu indoor-testaukseen, jossa testataan koneellisesti renkaiden rakenteellista lujuutta ja nopeuskestävyyttä,[39] ajoneuvotestaukseen, jossa tehdään sekä convoy-testejä että kenttätestejä[40] ja testeihin testikeskuksissa.[41] Nokian Renkailla on kaksi omaa testikeskusta, Nokialla ja Ivalossa.[41] Lisäksi UHP-renkaiden testejä ajetaan testiradoilla Keski-Euroopassa ja Etelä-Afrikassa.[40] Nokialla on myös Hakkapeliitta-testikuljettajaohjelma, jonka puitteissa kerätään renkaiden käyttökokemuksia tavallisilta autoilijoilta.[42]

Nokian Renkaat investoi vuositasolla noin 2,5 % nettomyynnistään tuotekehitykseen. Painopisteitä tuotekehityksessä ovat renkaiden turvallisuus, ilmastonmuutokseen varautuminen, autojen polttoainekulutuksen ja renkaiden aiheuttaman melun vähentäminen, tien ja renkaan kulumisen vähentäminen sekä ympäristöystävällisempi rengasvalmistus.[43]

Maailman ensimmäinen talvirengas 1934 muokkaa

Suomen Gummitehdas Oy kehitti ja toi markkinoille vuonna 1934 maailman ensimmäisen talvirenkaan, jonka nimeksi tuli Kelirengas. Talvirenkaan kehitystyön tekivät yhteistyössä turkulainen rengaskauppias August Kelhu, Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön myyntipäällikkö Erik Sundqvist ja Gummitehtaan insinöörit.[44]

Kelirengas kehitettiin kuorma-autoja varten heikosti auratuille talviteille: renkaan uurrettu pintakuvio puri lumisella tiellä ja teki lumiketjut tarpeettomiksi.[45] Sen ajan renkaat olivat tasapintaisia, joten muutos pitoon oli pintakuvioidulla renkaalla merkittävä.[44]

Maailman ensimmäinen henkilöautojen talvirengas 1936 muokkaa

Kelirenkaan pohjalta kehitettiin Nokialla ensimmäinen henkilöauton talvirengas vuonna 1936, jonka nimeksi tuli Lumi-Hakkapeliitta. Renkaan pintamallissa oli portaittainen poikittaiskuvio varustettuna niin sanotuilla ”imukupeilla”. Kuviointi loi hammasmaisen pidon pehmeään alustaan niin lumessa kuin liejussa.[46] Innovaatio mahdollisti henkilöautojen käytön myös talvella.[13] Hakkapeliitta on pysynyt Nokian Renkaiden talvirengasmalliston tuotenimenä ensimmäisestä renkaasta lähtien.

Nastarenkaat kovametallikärjellä 1957 muokkaa

1950-luvulta teiden lisääntynyt auraus muutti tienpinnat sileäksi ja jäiseksi. Ratkaisuksi esiteltiin erilaisia pitoa parantavia liukuesteitä. Yhdessä helsinkiläisen Kovametalli Oy:n kanssa Nokian Renkaat kehitti kovametallikärjellä varustetun Kometa-nastan, joka tuli markkinoille 1957. Nastan pystyi kiinnittämään kaikkiin Hakkapeliitta-renkaisiin.[47]

Vuonna 1961 esiteltiin ensimmäinen varta vasten nastoitettavaksi suunniteltu talvirengas Kometa-Hakkapeliitta. Rengas otti huomioon talviautoilun vaihtelevat olosuhteet: nasta piti jäisellä ja itse rengas pehmeällä alustalla. Nokian nastarengas nousi suuren maailman tietoisuuteen Monte Carlo -rallien myötä 1960-luvuilla, kun nastoitetut renkaat osoittautuvat ylivoimaiseksi vuoristoetapeilla.[45]

Nokian testikeskus muokkaa

Vuonna 1968 valmistui Nokian Alisenjärvelle yhtiön ensimmäinen testirata. Rata oli 1,2 kilometriä pitkä. Seuraavana vuonna yhtiöön palkattiin ensimmäiset testikuljettajat ja hankittiin omat testausautot.[38]

Nokian testiradasta on kasvanut 30-hehtaarinen Nokian testikeskus, joka keskittyy erityisesti kesärenkaiden testaukseen ja tuotekehitykseen.[38] Radalla on muun muassa automaattinen sadetusjärjestelmä, suurnopeuskamera ja ohiajomelun mittausyksikkö.[48] Radalla on tehty myös sohjoliirtotestejä vuodesta 1996 lähtien.[38]

Ivalon testikeskus muokkaa

Vuonna 1986 Nokian Renkaat perusti kiinteän testikeskuksen Ivaloon. Ivalon testikeskus eli ”White Hell” on maailman pohjoisin rengastestikeskus. Se on pinta-alaltaan 700 hehtaaria, ja siellä on yli 20 erilaista testirataa, joiden yhteispituus on 100 kilometriä. Radoilla testataan muun muassa ajokäytöstä lumella ja jäällä sekä renkaan kiihdytys- ja jarrutusominaisuuksia. Testikausi Ivalossa kestää marraskuusta toukokuuhun.[49]

Jäälläajon maailmanennätykset muokkaa

Maaliskuussa 2007 Nokian Renkaat järjesti Pohjanlahdella Oulun edustalla jäälläajon maailmanennätyskoe. Kuskina toiminut Juha Kankkunen saavutti luonnonjäälle auratulla radalla 321 km/h huippunopeuden. Autona oli Bentley Continental GT, jossa oli normaalit tieliikennekäyttöön hyväksytyt Nokian Hakkapeliitta Sport Utility 5 -nastarenkaat.[50] Vuonna 2011 ennätyksen rikkoi Nokian Renkaiden testikuljettaja Janne Laitinen Audi RS6 -autolla, jossa oli Nokian Hakkapeliitta 7 -nastarenkaat. Uusi ennätys oli 331,610 kilometriä tunnissa.[51] Vuonna 2013 edelleen Laitinen testikuljettajana paransi polttomoottoriautojen ennätystä Audi RS6 -autolla, jossa oli Nokian Hakkapeliitta Eco Stud 8 -nastarenkaat. Uusi ennätysvauhti oli 335,713 km/h.[52]

Helsingin Metropolia-ammattikorkeakoulun E-RA-sähköauto (Electric RaceAbout) kiisi Hakkapeliitoilla sähköautojen maailmanennätyksen 252,09 km/h Inarijärven jäällä 17.3.2013, ratissa Nokian Renkaiden testikuljettaja Janne Laitinen.[53]

Testivoitot muokkaa

Nokian talvirenkaat ovat menestyneet autolehtien rengastesteissä hyvin. Helmikuussa 2016 yhtiön toimitusjohtaja Ari Lehtoranta myönsi yhtiön huijanneen rengastesteissä vuosina 2004–2014 kuluttajien ostopäätösten riippuessa vahvasti niissä menestymisestä.[54]

Syksyllä 2012 Nokian talvirenkaat valittiin Euroopassa mukaan 21 talvirengastestiin, joista kahdessakymmenessä Nokian Renkaiden talvirengas valittiin testivoittajaksi.[55] Syksyllä 2013 Nokian Renkaiden talvirenkaat olivat mukana 34 testissä, ja renkaat valittiin 21 kertaa testivoittajaksi; Hakkapeliitta 8 voitti kaikki testit, joissa se oli mukana.[56] Keväällä 2014 kesärenkaiden rengastesteissä Suomessa, Ruotsissa, Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Ukrainassa Nokian Hakka Blue on sijoittunut ensimmäiselle tai toiselle sijalle viisi kertaa.[57]

Yritysvastuu muokkaa

Nokian Renkaat julkaisi ensimmäisen yritysvastuu-raporttinsa vuonna 2012. GRI-ohjeistuksen mukaisesti laaditussa raportissa tuotteiden turvallisuus ja laatu, ympäristövastuu ja henkilökunnan osaamisen kehittäminen ovat keskeisellä sijalla.[58]

Ympäristövastuu muokkaa

Nokian Renkaat oli ensimmäinen rengastuottaja, joka vuonna 2005 lopetti korkea-aromaattisten öljyjen käytön omassa tuotannossaan. Korkea-aromaattiset öljyt kiellettiin Euroopan unionin alueella 2010.[59]

Kemikaalien kontrollointi tuotannossa aloitettiin Nokian Renkaissa jo 1960-luvulla. Nykyisin Nokian Rengas ei käytä myrkyllisiä tai karsinogeenisia kemikaaleja valmistusprosesseissaan. Kaikki raaka-aineet testataan Nokian Renkaiden laboratoriossa ennen käyttöönottoa.[60]

Nokian ja Vsevolozhskin tehtaat sekä Ruotsin myyntiyhtiö Nokian Däck on sertifioitu kansainvälisten ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin sekä ISO 9001 -laatujärjestelmästandardin mukaisesti. Lisäksi Nokian tehdas on sertifioitu EU:n EMAS (EcoManagement and Audit Scheme) -asetuksen mukaisesti. EHS-toiminnot ovat olleet laadunvalvontayksikön vastuulla vuodesta 2011 alkaen.[61]

Tuotannon vastuullisuus muokkaa

Vuonna 2012 kansalaisjärjestö Finnwatch kritisoi Nokian Renkaita, siitä ettei yritys selvitä sen Malesiasta, Indonesiasta ja Vietnamista ostaman luonnonkumin tuotannon vastuullisuutta.[62] Yritys kommentoi asiaa toteamalla raakakumin jäljitettävyyden olevan ongelmallista.[63]

Vuoden 2012 yritysvastuuraportissa raakakumin tuottajien sosiaalinen vastuullisuus on nostettu keskeisesti esiin. Nokian Renkaat valvoo omia raakamateriaalin toimittajia, vaatii tuottajia sitoutumaan eettisiin osto-ohjeisiin ja painottaa, että lapsi- tai pakkotyötä tai myrkyllisiä kemikaaleja ei sallita kumintuotannossa.[64]

Henkilöstön koulutus ja hyvinvointi muokkaa

Nokian Renkaat tarjoaa henkilöstölleen urapolkuja ja koulutusmahdollisuuksia yrityksen sisällä. Vapaa-ajalle tarjolla on erilaista kerhotoimintaa, koulutusmahdollisuuksia, viikkoliikuntatunteja ja henkilökuntajuhlia.[65]

Nokian Renkaat on rakentanut Vsevolozhskin tehtaiden työntekijöille asuntoalueen kymmenen kilometrin päähän tehtaista. Asuntoalueen nimi on Hakkapeliitta-kylä. Ensimmäiset asunnot, neljä taloa joissa on yhteensä 167 asuntoa, valmistuivat vuonna 2009. Seuraavat 176 asuntoa valmistuivat 2013.[66]

Hakkapeliitta-kylän asunnot on suunniteltu Suomessa ja ne vastaavat suomalaista viimeistelytasoa. Kuka tahansa Nokian Renkaiden Venäjän tehtaan työntekijöistä on oikeutettu ostamaan asunnon Hakkapeliitta-kylästä omakustannehintaan. Alueella on järjestetty päivähoito ja asukkaat pystyvät vaikuttamaan kylän kehitykseen.[66]

Tavaramerkkejä muokkaa

Hakkapeliitta muokkaa

Nokian Renkaiden vahvin tavaramerkki on talvirengas Nokian Hakkapeliitta, jota alettiin valmistaa vuonna 1936. Nokian Renkaat on lanseerannut alkuvuoteen 2014 mennessä 42 eri Hakkapeliitta-tuotetta, jotka ovat nastallisia ja nastattomia talvirenkaita henkilöautoille, katu- ja kaupunkimaastureille, pakettiautoille, kuorma-autoille ja busseille.[67]

Vuonna 2006 esiteltiin Hakkapeliitta 5 -nastarengas. Siinä oli kovametallisydämellä varustettu nasta, jonka rungon pohjaosa on neliskulmainen edeltäneen Hakkapeliitta 4 -renkaan nastan tavoin.[68] Syksyllä 2009 Hakkapeliitta-mallisto täydentyi Nokian Hakkapeliitta 7 -nastarenkaalla. Hakkapeliitta 7 saavutti yli 30 autolehtien testivoittoa vuosina 2009–2012.[69] Uusin malli, Hakkapeliitta 8, tuli myyntiin 2013. Paremman pidon lisäksi renkaan ominaisuuksina ovat pienempi polttoaineenkulutus, hiljaisempi melutaso ja vähemmän tienkulutusvaikutusta.[70]

Nokian Hakka muokkaa

Nokian Hakka on kesärengassarja, joka on kehitetty pohjoisen pallonpuoliskon kesän sääolosuhteisiin. Nokian Hakka -renkaita valmistetaan henkilöautoille, kaupunkimaastureille ja pakettiautoille. Tuotemerkin kuuluvat muun muassa märille teille suunniteltu Hakka Blue, ympäristöystävällinen Hakka Green ja urheiluautoille suunniteltu Hakka Black.[71] Hakka Blue valittiin jaetulle ykköstilalle Tuulilasi-lehden vertailutestissä 4/2013.[72] Keski-Euroopan markkinoille suunnattuja kesärengasmerkkejä ovat muun muassa zLine ja i3.[73]

Nokian Hakka Truck muokkaa

Nokian Hakka Truck on kuorma-autojen kesärengassarja, jossa on muun muassa parannettu renkaan pitävyyttä vaihtelevissa olosuhteissa ja vähennetty polttoainekulutusta vierintävastusta vähentämällä.[74]

Nokian Hakkapeliitta Truck muokkaa

Nokian kuorma-auton talvirenkaita ovat Nokian Hakkapeliitta Truck F -eturengas, joka esiteltiin vuonna 2009, ja Nokian Hakkapeliitta Truck E -vetorengas, joka tuli markkinoille vuonna 2008. Renkaat on suunniteltu erityisesti kuorma-autojen talviajoon vaativissa tieolosuhteissa.[74]

Nokian NTR muokkaa

Nokian NTR -renkaat on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön kuorma- ja linja-autoissa.[74]

Nokian Forest King muokkaa

Nokian Forest King on metsäkonerenkaiden tuotemerkki. Renkaat valmistetaan Suomessa. Valikoimassa on renkaita sekä Cut To Length (CTL) eli tavaralajikorjuumenetelmän koneisiin että Full Tree (FT) eli kokorunkomenetelmän koneisiin, kuten skiddereihin.[75]

Nokian TRI muokkaa

Nokian TRI -mallisto on palakuvioinen rengas, joka on tarkoitettu maatalouden, teollisuuden sekä tien- ja ympäristönhoidon urakointitehtäviin. Rengas säästää alustaa ja puhdistuu helposti, joten maa-ainesta ei kulkeudu työkoneen mukana tielle.[76]

Hakka-turva muokkaa

Nokian-turva on Hakka- ja Hakkapeliitta-renkaiden maksuton lisävakuutus. Jos asianmukaisesti käytetty ja oikein asennettu rengas rikkoutuu normaalikäytössä tapaturmaisesti korjauskelvottomaksi, kuluttaja saa vioittuneen renkaan tilalle uuden vastaavan tuotteen veloituksetta Nokian-renkaita myyvästä liikkeestä. Turvaan sisältyy myös tiepalvelu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.[77]

Vianor muokkaa

Pääartikkeli: Vianor

Vianor on Nokian Renkaiden jälleenmyyntiketju, joka myy henkilö- ja pakettiautonrenkaita, kuorma-autonrenkaita ja raskaita renkaita. Nokian Renkaiden tuotenimikkeiden ohella Vianor myy myös muita rengasmerkkejä sekä erilaisia autoiluun liittyviä tuotteita, kuten vanteita, akkuja ja iskunvaimentimia. Palveluvalikoimaan kuuluvat renkaiden vaihdot ja asennukset sekä myyntipisteestä riippuen öljynvaihdot, autohuollot ja rengashotelli-palvelut.[8]

Vianoriin kuului vuoden 2013 lopussa yhteensä 1 206 myyntipistettä 27 eri maassa. Se on suurin ja kattavin rengasketju Pohjoismaissa ja IVY-maissa. Nokian Renkaat -konserni omistaa 183 Vianor-pistettä, muut toimivat franchising- tai kumppanuusperiaatteella.[8]

Vianor-ketju oli Venäjän suurin rengasketju. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Nokian Renkaat päätti vetäytyä Venäjältä. Vianor-ketjun Venäjän toiminnot myytiin venäläisille, jotka jatkavat toimintaa Ivanor-nimellä.[78]

Johto muokkaa

Omistus muokkaa

Nokian Renkaiden suurimmat osakkeenomistajat 30. syyskuuta 2021 olivat seuraavat:[84]

  1. Solidium – 8,78 %
  2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen – 2,77 %
  3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma – 1,66 %
  4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo – 1,23 %
  5. OP-Suomi – 1,14 %
  6. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö – 0,65 %
  7. OP-Suomi Pienyhtiöt – 0,55 %

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e Taloudellinen katsaus 2019 (PDF) 2020. Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 6.12.2021. Viitattu 18.4.2020.
  2. ↑ a b c Tiedot yrityksestä: Nokia Oyj Asiakastieto. Viitattu 8.11.2023.
  3. ↑ Nokian Renkaiden historia / Nokian Renkaat Nokian Renkaat. Viitattu 7.1.2022.
  4. ↑ Nokian Renkaat vuosikertomus 2013. Strategia Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 24.3.2014. Viitattu 25.3.2014.
  5. ↑ Eija Loueniva: Nokian renkaat hankkii Pietarin läheltä lisäkapasiteettia Turun Sanomat. 24.6.2004. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 30.1.2010.
  6. ↑ Nokian Renkaat loikkasi rapakon taakse: Jättitehdas valmistaa 4 miljoonaa rengasta vuodessa! Iltalehti. 19.9.2019. Viitattu 30.5.2020.
  7. ↑ a b Nokian Renkaat vuosikertomus 2013. Tuotanto Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 24.3.2014. Viitattu 25.3.2014.
  8. ↑ a b c Nokian Renkaat vuosikertomus 2015.Nokian Renkaiden vuosikertomus 2015 Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 30.8.2016.
  9. ↑ Esko Rantanen: Raskaat renkaat tuovat tuloksen Talouselämä. 10.5.2006. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 4.2.2010.
  10. ↑ Nokian Renkaat vuosikertomus 2013. Talous Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 24.3.2014. Viitattu 25.3.2014.
  11. ↑ Tampereen kauppakamari, kyselyt ja selvitykset 2011-2012 (PDF) (Sivu 2) 11.7.2012. Tampereen kauppakamari. Viitattu 25.3.2014. [vanhentunut linkki]
  12. ↑ Sainio, Teemu, Kajasvuori, Tuija, Malmberg-Nieminen, Mari, Aittoniemi, Anne, Lyyra-Seppänen, Anna: Hakkapeliitta 75 vuotta. Alkukoti Gummitehtaassa 2011. Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 5.3.2014.
  13. ↑ a b c Sainio, Teemu, Kajasvuori, Tuija, Malmberg-Nieminen, Mari, Aittoniemi, Anne, Lyyra-Seppänen, Anna: Hakkapeliitta 75 vuotta. Hakkapeliitta syntyy 2011. Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 11.3.2016. Viitattu 5.3.2014.
  14. ↑ Sainio, Teemu, Kajasvuori, Tuija, Malmberg-Nieminen, Mari, Aittoniemi, Anne, Lyyra-Seppänen, Anna: Hakkapeliitta 75 vuotta. Armeijan palveluksessa 2011. Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 5.3.2014.
  15. ↑ Sainio, Teemu, Kajasvuori, Tuija, Malmberg-Nieminen, Mari, Aittoniemi, Anne, Lyyra-Seppänen, Anna: Hakkapeliitta 75 vuotta. Haka-Hakkapeliitta ja auton aikakausi 2011. Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 5.3.2014.
  16. ↑ a b Sainio, Teemu, Kajasvuori, Tuija, Malmberg-Nieminen, Mari, Aittoniemi, Anne, Lyyra-Seppänen, Anna: Hakkapeliitta 75 vuotta. Hakkapeliitat nastoilla. 2011. Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 5.3.2014.
  17. ↑ a b c d Nokian Renkaat Historia Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 15.5.2014.
  18. ↑ Sainio, Teemu, Kajasvuori, Tuija, Malmberg-Nieminen, Mari, Aittoniemi, Anne, Lyyra-Seppänen, Anna: Hakkapeliitta 75 vuotta. Erikoistumista ja vihreitä valintoja. 2011. Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 5.3.2014.
  19. ↑ Nokian Renkaat vuosikertomus 2000. Hallituksen toimintakertomus (PDF) (sivu 39) Nokian Renkaat. Arkistoitu 15. Elokuuta 2001. Viitattu 25. maaliskuuta 2024.
  20. ↑ Nokian polkupyöränrenkaat – liiketoiminnan kauppa vahvistettu 01.12.2004. Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 15.5.2014.
  21. ↑ Suomen Rengastehdas, Nokian - Deserve Them Suomi Tyres Ltd. Arkistoitu 23. heinäkuuta 2007. Viitattu 25. maaliskuuta 2024 (englanniksi).
  22. ↑ Emilia Saukkonen, Polkupyörän renkaiden valmistus jatkuu Lieksassa Yle.fi, uutiset 8.11.2023, viitattu 8.11.2023
  23. ↑ Suurimmat osakkeenomistajat Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 5.3.2014.
  24. ↑ http://m.aamulehti.fi/kotimaa/useita-nokian-renkaiden-entisia-tyontekijoita-epaillaan-yrityssalaisuuden-vuotam (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. ↑ http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/vakoiluriita++nokian+renkaat+ei+ole+tiedottanut/a890556
  26. ↑ Suomen laajimmasta yrityssalaisuusjutusta tuomio: Kahdeksalle Nokian Renkaiden ex-työntekijälle vankeutta Yle, 2017
  27. ↑ a b c Olli Herrala: Nokian Renkaat manipuloinut testituloksia vuosia Kauppalehti. 26.2.2016. ”Nokian Renkaat on lähettänyt lehtitesteihin paranneltuja renkaita, joita ei ole edes tuotannossa, ilmenee Kauppalehden saamista sähköposteista” Viitattu 16.3.2023.
  28. ↑ Nokian Renkaat: "Pyydämme anteeksi" Taloussanomat.fi. Viitattu 27.2.2016. fi-FI
  29. ↑ a b Nokian Renkaiden toimitusjohtaja pahoittelee ”aikaisempaa toimintaa” – hallituksen puheenjohtaja kiistää huijausepäilyt HS.fi. Viitattu 27.2.2016.
  30. ↑ Kim Granista tuli vuorineuvos Nokian Renkaiden huijausvuosina – presidentti voisi perua arvonimen yhdellä ehdolla YLE 1.3.2016
  31. ↑ Repo, Harri: Nokian Renkaista lähti ilmat kerralla, Markkinointi & Mainonta 23.9.2016. Viitattu 2.5.2017.
  32. ↑ a b c Pasi Punkari: Pitkä vetäytymisprosessi saatiin maaliin: Nokian Renkaat sai 285 miljoonaa euroa Venäjän toimintojensa myynnistä yle.fi. 16.3.2023. Viitattu 16.3.2023.
  33. ↑ Petra Ketonen, Pasi Punkari, Mikko Hirvonen: Nokian Renkaat myy Venäjän liiketoiminnot – kauppa vaikuttaa merkittävästi yhtiön tulokseen yle.fi. 28.10.2022. Viitattu 16.3.2023.
  34. ↑ Pietarinen, Harri: Yritykset | Nokian Renkaat sai rahat Venäjän liiketoimintojensa myynnistä Helsingin Sanomat. 16.3.2023. Viitattu 17.3.2023.
  35. ↑ Nordman, Juho: Venäläislehti: Nokian Renkaiden entinen Venäjän-tehdas tuottaa edelleen täysin samoja renkaita – Tehdasta johtaa pirkanmaalaisyhtiölle tuttu mies Aamulehti. 3.10.2023. Viitattu 5.10.2023.
  36. ↑ Punkari, Pasi: Nokian Renkaat panostaa nyt lähelle – osti lisää teollisuuskiinteistöä pääkonttorin ja tehtaan kupeesta yle.fi. 13.10.2022. Viitattu 16.3.2023.
  37. ↑ Punkari, Pasi: Nokian Renkaat perustaa uuden rengastehtaan Romaniaan yle.fi. 1.11.2022. Viitattu 16.3.2023.
  38. ↑ a b c d e Sainio, Teemu, Kajasvuori, Tuija, Malmberg-Nieminen, Mari, Aittoniemi, Anne, Lyyra-Seppänen, Anna: Tinkimätöntä tuotekehitystä 2011. Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
  39. ↑ Renkaiden Indoor-testaus Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 5.3.2014.
  40. ↑ a b Renkaan ajoneuvotestaus Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 15.5.2014.
  41. ↑ a b Renkaiden testausta ääriolosuhteissa Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 15.5.2014.
  42. ↑ Hakkapedia Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 5.3.2014.
  43. ↑ Renkaiden kehitystyötä pohjoisella vimmalla Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 5.3.2014.
  44. ↑ a b Nokian talvirenkaita jo 80 vuoden ajan Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 5.3.2014.
  45. ↑ a b Talvirenkaan keksimisestä 80 vuotta: Nokian Kelirengas hallitsi turvalliset kaarteet ja käännökset lumikelissä Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 15.5.2014.
  46. ↑ Miten maailman ensimmäinen talvirengas keksittiin? Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 5.3.2014.
  47. ↑ Sainio, Teemu, Kajasvuori, Tuija, Malmberg-Nieminen, Mari, Aittoniemi, Anne, Lyyra-Seppänen, Anna: Talviajon ihanuus ja haasteet 2011. Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
  48. ↑ Nokian testikeskus Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 5.3.2014.
  49. ↑ Nokian Ivalon testikeskus ”White Hell” Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 5.3.2014.
  50. ↑ Hakkapeliitta 75 vuotta. Hakkapeliittojen vauhdikas menestystarina jatkuu 19.01.2011. Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 15.5.2014.
  51. ↑ Uusi huima jäälläajon maailmanennätys 331,61 km/h 8.3.2011. Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 15.5.2014.
  52. ↑ Nokian Renkaat ja Nokian Hakkapeliitta 8 paransivat jäälläajon maailmanennätyksen huimiin lukemiin 335,713 km/h 13.3.2013. Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 15.5.2014.
  53. ↑ Nokian Renkaille myös sähköautojen jäälläajon maailmanennätys 252,09 km/h Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 5.3.2014. Viitattu 15.5.2014.
  54. ↑ Nokian Renkaiden johtaja: "Aina kun tällaista joutuu tunnustamaan, se on kolaus" Taloussanomat.fi. Viitattu 27.2.2016. fi-FI
  55. ↑ Nokian Hakkapeliitta -talvirenkaat testivoittajat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä 11.11.2012. Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 15.5.2014.
  56. ↑ Testimenestystä Nokian-renkaille Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 15.5.2014.
  57. ↑ Nokian Hakka -kesärenkaille mainiota testimenestystä 24.3.2014. Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 15.5.2014.
  58. ↑ Nokian Tyres Corporate Sustainability Report 2012 Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 28.3.2014.
  59. ↑ Niemi, Kauko: Nokian Renkaat luopui korkea-aromaattisista öljyistä 24.1.2005. Tekniikka&Talous. Viitattu 28.3.2014.
  60. ↑ Nokian Renkaat: Nokian Renkaat Ympäristöselonteko 2009. Sivut 6, 14 (pdf) 15.6.2010. Nokian Renkaat. Viitattu 28.3.2014.
  61. ↑ Nokian Tyres Corporate Sustainability Report 2012. Sivu 51 Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 28.3.2014.
  62. ↑ Goodyearin renkaita tuotetaan hikipajoissa – Nokian Renkaat vaikenee Taloussanomat. 23.10.2012. Viitattu 19.11.2013.
  63. ↑ Finnwatch: Yritykset ylenkatsovat kumituotannon vaaroja Yle uutiset. 23.10.2012. Viitattu 19.11.2013
  64. ↑ Nokian Tyres Corporate Sustainability Report 2012. Sivut 30-32 Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 28.3.2014.
  65. ↑ Nokian Renkaat: Meillä kehityt ja voit hyvin nokianrenkaat.fi. Viitattu 28.3.2014.
  66. ↑ a b Nokian Tyres Corporate Sustainability Report 2012 Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 28.3.2014.
  67. ↑ Sainio, Teemu, Kajasvuori, Tuija, Malmberg-Nieminen, Mari, Aittoniemi, Anne, Lyyra-Seppänen, Anna: Voittoisat vuosikymmenet 2011. Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 24.3.2014.
  68. ↑ Timo Mäkelä: Nokian Hakkapeliitta 5 - Juhlan kunniaksi. TM 04/2006, 22.2.2006, s. 130-131.
  69. ↑ Uusi ainutlaatuinen Hakkapeliitta-talvirengassukupolvi 9.9.2013. Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 23.3.2014. [vanhentunut linkki]
  70. ↑ Nokian Hakkapeliitta 8 Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 24.3.2014.
  71. ↑ Nokian Renkaat, kesärenkaat Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 24.3.2014.
  72. ↑ Tuulilasi 4/2013, sivut 58-69.
  73. ↑ Nokian Tyres, summer tyres Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 24.3.2014.
  74. ↑ a b c Raskaan sarjan ammattilaisille räätälöity tuotevalikoima uudistui Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 16.6.2014. Viitattu 15.5.2014.
  75. ↑ Metsäkonerenkaat Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 15.5.2014.
  76. ↑ Nokian TRI 2 Nokian Renkaat Oyj. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 15.5.2014.
  77. ↑ Hakka-turva Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 28.3.2014.
  78. ↑ Lempinen, Tommi: Uudet venäläisomistajat muuttivat tutun suomalaisbrändin nimen – ”Kirjaimet ovat vaihtaneet järjestystä” Ilta-Sanomat (www.is.fi). 17.3.2023. Sanoma Oyj. Viitattu 25.3.2024.
  79. ↑ https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/jukka-moisio-nimitetty-nokian-renkaat-oyj-n-toimitusjohtajaksi/#762b4adc
  80. ↑ https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/hille-korhonen-nokian-renkaat-oyj-n-toimitusjohtajaksi/
  81. ↑ https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/nokian-renkaat-oyj-n-valiaikaiseksi-toimitusjohtajaksi-on-nimitetty-andrei-pantioukhov/
  82. ↑ a b Kari Happonen: Nokian Renkaat voi saada ryhmäkanteen, sivu A25; Aamulehti 27.2.2016
  83. ↑ Konsernin johtoryhmä Nokian Renkaat. Viitattu 30.11.2014.
  84. ↑ Suurimmat omistajat nokianrenkaat.fi. 31.5.2021. Nokian Renkaat Oyj. Viitattu 11.6.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nokian_Renkaat&oldid=22283196”