Nikolai Podgornyi

Nikolai Viktorovitš Podgornyi (ven. Никола́й Ви́кторович Подго́рный, ukr. Микола Вікторович Підгорний, Mykola Viktorovytš Pidhornyi, 18. helmikuuta (J: 5. helmikuuta) 1903 Karlovka12. tammikuuta 1983 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko.

Nikolai Podgornyi

Nikolai syntyi Ukrainan Pultavan alueella rautatehtaan työläisen perheeseen. Hänestä tuli 15-vuotiaana valimotyöläinen. Viisi vuotta myöhemmin Podgornyi aloitti opiskelun. Podgornyi opiskeli insinööriksi elintarviketeollisuuden instituutissa Kiovassa. Valmistuttuaan hän työskenteli vuoteen 1946 asti elintarviketeollisuuden palveluksessa.[1]

Podgornyi oli liittynyt kommunistisen puolueen jäseneksi vuonna 1930. Hän toimi insinööriksi valmistuttuaan Ukrainan elintarviketeollisuuden kansankomissaarina ja Moskovan elintarvikeinstituutin johtajana mutta siirtyi vuoden 1950 jälkeen puoluetyöhön. Podgornyistä tuli vuonna 1956 kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen. Keskuskomitean sihteeriksi hänet valittiin vuonna 1957 ja politbyroon jäseneksi vuonna 1960. Ukrainan puoluejohtajana hän toimi 1957–1963. Vuonna 1963 Podgornyi sai sosialistisen työn sankarin arvonimen.[2][1]

Podgornyi liittyi vuonna 1964 pääsihteeriksi noussutta Leonid Brežneviä vastaan käytyyn valtakamppailuun. Häviäjänä hänet erotettiin keskuskomitean sihteerin asemasta ja hän sai Neuvostoliiton muodollisen valtionpäämiehen, korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajan aseman 1965 Anastas Mikojanin jälkeen. Vahvasti alkoholisoitunut Podgornyi erotettiin politbyroosta ja hän jäi eläkkeelle Brežnevin ottaessa myös valtionpäämiehen toimen 1977.

LähteetMuokkaa

  1. a b Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 65. Otava, 1966.
  2. Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 157. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikolai Podgornyi.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.