Nätraånin vesistö
Nätraånin vesistö (ruots. Nätraåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 37) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Nätraånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 024 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
muokkaaVesistön pääuomana on sen nimikkojoki Nätraån, jonka pituus on 100 kilometriä. Se laskee Itämereen noin 0,4 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue
muokkaaNätraånin vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) ja Ångermanjoen vesistön (tunnus 38) välissä, jossa on yhdeksän pienempää päävesistöä. Pienenä vesistönä se jää siellä Ångermanjoen vesistön ja Moälvenin vesistön (tunnus 36) väliin. Nätraånin joensuun ympärillä on vielä mereen laskevien purojen ja ojien pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on lähes yhtä suuri kuin Nätraånin vesistöllä.[1]
Valuma-alueen piirteitä
muokkaaValuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (55,1 %), turve (9,9 %), kalliomaa (13,6 %), hiekka ja sora (2,6 %), multamaa (7,6 %), savimaa (2,0 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,7 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (81,9 %), soita ja kosteikkoja (5,2 %), viljelymaita (3,4 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,3 %) sekä joutomaita (1,8 %). Näiden lisäksi on 7,4 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
muokkaa| Nätraånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Nätraånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 11,7 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 56,2 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 3,02 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 11,8 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 68 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 63,8 m³/s on mitattu toukokuussa 1998 ja pienin 1,4 m³/s syyskuussa 2002. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[3]
Vesivoima
muokkaaVesistöalueella on patorekisterin mukaan 19 patoa, joista 10,8 % säännöstellään vesistöjä. Säännöstelykapasiteetti on 39,8 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Nätraånin uomassa on viisi vesivoimalaitosta: Fors, Nyfors, Brynge, Sidensjö ja Drömme. Voimaloiden yhteisteho on 12,2 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 52 gigawattituntia.[6]
Lähteet
muokkaaHuomautuksia
muokkaa- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Nätraån.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Nätraånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 1.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b Nätraån (SE701464-163536) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 1557–1562, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Nätraånin vesistö (Excel-lomake nro 20789), Vattenwebb, SMHI, viitattu 1.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Nätraån, vattenkraft.info, viitattu 24.12.2020 (ruotsiksi)
